Viisas ostaa kotimaista

0

LIISA WRIGHT. Halusin ostaa maustekurkkuja, mutta se ei kovin nopeasti käynytkään. Ensimmäinen lasipurkki tuli Turkista, seuraavan kurkut olivat saksalaisia. Puolalaisiakin olisi ollut tarjolla. Ja kaikkia näitä purkkeja joutui kääntelemään ja tihrustamaan löytääkseen valmistajatiedot. Löytyi sitten suomalaistakin säilykekurkkua.

Monissa ruoka-aineissa on mahdollisuus valita koti- ja ulkomaisen välillä. Usein vähän kalliimman kotimaisen tuotteen ostaminen vaikuttaa kuitenkin positiivisesti omassa yhteiskunnassamme. Ja se on ilmastoteko. Työntekijöiden oloissa ei meillä pääsääntöisesti ole ongelmia; tämänkin voi ottaa huomioon ostopäätöksessään.

Purkkitonnikala on aika yleinen huokea ruoka-aine. Se tulisi kuitenkin korvata kotimaisella kalalla. Viime vuosina on kehitetty useita erittäin korkealaatuisia ja maukkaita kalasäilykkeitä. Kieltämättä ne ovat kalliimpia kuin tonnikalamurska, mutta monipuolinen suomalainen herkku ruokalistaamme.

Särkiherkkujen lisäksi markkinoille on tullut savustettuja kalajalosteita ja myös erittäin maukasta lahnaa ja säynävää. Näiden ”roskakalojen” pyynti omista vesistöistämme vähentää rehevöitymistä.

Suomalaiset kalajalosteet ovat hinnaltaan kaksinkertaisia tonnikalaan nähden, mutta niiden ostaminen elvyttää ahtaalle joutunutta kalataloutta ja voimistaa kansallista hyvinvointiamme verotulojen kautta.

Oliiviöljyllä on suosijansa – sen tai rypsiöljyn paremmuudesta terveydelle löytyy tilastoja joka lähtöön. Yksiselitteistä on kuitenkin, että rypsiä viljellään Suomessa, ja elantonsa siitä saavat suomalaiset viljelijät.

Ohra on Suomessa ikiaikainen viljelykasvi. Riisin käyttö lisukkeena alkoi yleistyä kotikeittiöissä 1950-luvulla; sitä ennen sen käyttö rajoittui juhlissa nautitun puuron keittoon.

Nyt kun on tietoa riisinviljelyn ympäristöhaitoista ja etenkin valkoisen riisin tyhjästä ravintosisällöstä, on aika luopua sen käytöstä. Ohra on monipuolinen; siitä voi tehdä jopa sushia.

Vaikka kaikki eivät halua vähentää lihansyöntiään terveytensä ja ilmaston hyväksi, tulisi jokaisen lopettaa ulkomaisen lihan osto. Se on meille täysin tarpeetonta, ilmastolle erityisen haitallista eikä herätä ainakaan minun luottamustani.

Valitettavasti suomalaisetkin valmistajat käyttävät muualla tuotettua lihaa. Ravintolassa kannattaa kysyä lihan alkuperää, jos sitä ei ole missään mainittu.

Paljonko elämänlaatumme huononisi, jos kaupoissa olisi tarjolla pelkästään suomalaisia leipomotuotteita? Jos isojen kauppojen maitohyllystä löytyisi pelkästään kotimaisia tuotteita, ei tarjontaa siltikään voisi kutsua pelkistetyksi.

Kun rahasta on tiukkaa, on pakko suhteuttaa myös ruokamenot oikeisiin mittoihin. Jos kuitenkaan ruuasta ei tarvitse säästää, tulisi kaikessa mahdollisessa valita suomalainen tuote. Tämä edistää ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointia työllisyyttä parantamalla, ja se kasvattaa verotuloja. Sen ilmastohyöty on merkittävä.

Myös kansallinen omavaraisuus ruokatuotannossa on nykyäänkin – tai juuri nyt? – tärkeä näkökohta.

Pienilläkin ostopäätöksillämme on iso vaikutus.

Kirjoittaja on halikkolainen aikuiskouluttaja.