Analyysi: Kuntavaalien alla keskusteltiin enemmän pääministerin aamupalasta ja EU:n elpymisvälineestä kuin liikkumattomuuden kustannuksista

0
Lasten ja nuorten liikunta tai liikkumattomuus eivät kelvanneet kuntavaalien kärkiteemoiksi.

Liikunta ja urheilu jäivät näidenkin kuntavaalien kampanjoinnissa maininnan tasolle. Keskustelua ei liikunta- tai urheiluteemoista syntynyt paikallisesti tai valtakunnallisesti.

Siitä huolimatta liikunta ja urheilu olivat kampanjoinnissa suuremmassa roolissa kuin neljä vuotta sitten. Olympiakomitea ja lajiliitot nostivat aiempaa aktiivisemmin liikuntateemoja esiin ja haastoivat ehdokkaita keskusteluun – tosin heikohkolla menestyksellä. Lajiliitot laativat myös listoja oman lajin ehdokkaista eri kunnissa.

Myös päämedioiden tenteissä ja vaalihaastatteluissa keskusteltiin enemmän kouluruoasta ja pääministerin aamupaloista kuin liikunnasta ja urheilusta.

Esimerkiksi Ylen ensimmäisessä suuressa vaalitentissä 11. toukokuuta eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat suurimman osan ajasta sote-uudistuksesta ja siihen liittyvistä asioista, kuten lääkäripulasta ja potilasjonoista.

90 minuuttia kestäneen tentin aikana liikunta ja urheilu mainittiin ensimmäisen ja ainoan kerran 73. minuutilla, kun Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo kertoi sijoittavansa kuvitteellisen 100 000 euron lisämäärärahan Helsingin liikuntapaikkarakentamiseen.

Kuntavaalitenteissä keskusteltiin myös kuntavaaleihin kuulumattomista asioista, kuten Suomen osuudesta EU:n elpymisvälineessä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan Suomen maksuosuus välineessä on noin 6,6 miljardia euroa ja avustusosuus noin 2,7 miljardia euroa.

Samaan aikaan liikkumattomuudesta syntyvät kustannukset yhteiskunnalle ovat UKK-instituutin vuonna 2018 valmistuneen tutkimuksen mukaan 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa. Esimerkiksi Salon osuus liikkumattomuuden kustannuksista on vuositasolla 30–70 miljoonaa euroa.

Merkittävästä kansantaloudellisesta ja -terveydellisestä vaikutuksesta huolimatta liikkumattomuus ei kelvannut tenttien avainaiheeksi.

Liikunta ja urheilu eivät nousseet esiin myöskään kaikkien eduskuntapuolueiden kuntavaaliohjelmissa.

Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät maininneet omissa kuntavaaliohjelmissaan liikuntaa tai urheilua sanallakaan. Keskustakin tyytyi mainitsemaan vain sen, että liikunta kuuluu kaikille. Kokoomus taas nosti liikunnan esiin vain osana kuntoutustyötä ja sairauksien ennaltaehkäisyä.

Kristillisdemokraatit haluaa lisätä liikuntapaikkojen käyttöastetta sekä tuoda harrastuksia koulupäivän yhteyteen. RKP taas haluaa panostaa ”ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään toimintaan”.

SDP ja vihreät mainitsivat omissa kuntavaaliohjelmassaan harrastustakuun, ja vaativat jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuutta harrastaa.

Vihreät haluaa myös tukea urheiluseuroja ja ”parantaa niiden toimintaedellytyksiä” sekä ottaa liikuntayhdistykset (eli seurat?) mukaan kotouttamistyöhön. Lisäksi vihreät haluaa tiivistää koulun yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa. Vihreät painotti myös harrastamisessa sukupuolten tasa-arvoa.

– Hinta tai esteellisyys ei saa olla harrastamisen esteenä, vihreät vaatii.

Vihreiden lisäksi vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmassa liikunta ja urheilu olivat esillä enemmän kuin yksittäisinä mainintoina.

Vasemmistoliitto haluaa panostaa pyöräily- ja kävelymahdollisuuksiin. Lisäksi vasemmistoliitto haluaa lisätä lähiliikuntapalveluita sekä taata alle 25-vuotiaille maksuttomat liiikuntapaikat.

Vasemmistoliitto otti ainoana puolueena esiin myös kuntien liikuntavuorojen jakoperusteet, joiden tulee huomioida sukupuolien tasa-arvo.