Analyysi: Vilppaan mestarisentteri Woodin jatkosopimus ei ole riskitön

0
Polvivaivoista kärsinyt Jeremiah Wood harjoitteli viime keväänä erittäin säästeliäästi.

Vilppaan mestaruuskauden tärkeimmän pelaajan Jeremiah Woodin jatkosopimus on valtava asia paitsi Vilppaalle myös koko Korisliigalle.

Korisliigan ongelmana on pidetty amerikkalaispelaajien liiallista vaihtuvuutta. Siksi Woodin ja esimerkiksi Tampereen Pyrinnössä jatkavan David Gonzalvezin sopimukset ovat tärkeitä niin jatkuvuuden kuin pelaajien tunnettuuden vuoksi.

Wood oli viime kaudella suurin yksittäinen syy Vilppaan seurahistorian ensimmäiseen mestaruuteen. Polvivaivoista huolimatta Wood jätti vain kolme ottelua väliin ja pystyi pelaamaan jokaisessa pudotuspelissä 28 minuutin keskiarvolla.

Ja mitä pidemmälle kevät eteni, sitä tuhoisampi Wood oli. Vielä puolivälierissä Woodilla oli suuria ongelmia Lahti Basketballin Henri Ventoniemen kanssa, ja välierissäkin Seagullsin Wayne Martin antoi tasapäisen vastuksen Woodille korien alla. Finaaleissa Wood olikin jo täysin omaa luokkaansa: keskiarvot 19,2 pistettä, 11 levypalloa ja 3,8 syöttöä.

Kauden kruunasi valinnat vuoden ulkomaalaispelaajaksi ja finaalien arvokkaimmaksi pelaajaksi.

On kuitenkin muistettava, että viime kauden Korisliigassa ei ollut koronapandemian vuoksi yhtä kovatasoisia ulkomaalaispelaajia kuin ennen koronaa.

Eliittitason senttereitä oli oikeastaan vain välieriin selvinneillä joukkueilla: Vilppaalla (Wood), Pyrinnöllä (Brady Skeens), Seagullsilla (Martin) ja Karhubasketilla (TJ Holyfield ). Tosin Holyfield ei pystynyt pelaamaan finaalisarjassa kuin kolme minuuttia, mikä helpotti Woodin urakkaa melkoisesti.

Holyfieldin tasosta kertoo paljon se, että samana päivänä kun Vilpas kertoi Woodin jatkosopimuksesta, Saksan Bundesliigan Oldenburg kertoi hankkineensa Holyfieldin.

Vakuuttavasta viime kaudesta huolimatta Woodin jatkosopimus ei ole riskitön. Vaikka Wood tunnetaan hurjista harjoittelumääristään ja tinkimättömästä asenteestaan, hän täyttää tammikuussa jo 37 vuotta. Se on kaksimetriselle ja yli satakiloiselle sentterille paljon.

Vilpas osallistuu ensi kaudella myös Mestarien liigan karsintoihin ja paikka lohkovaiheessa lisäisi merkittävästi kokonaisrasitusta, joka konkretisoituu juuri Woodiin.

Toisaalta Wood on päävalmentaja Sami Toiviaiselle ja suurimmalle osalle pelaajista tuttu mies, yhteistyö jatkuu siitä mihin se viime keväänä jäi. Woodin jatkosopimus helpottaa myös ykköspointti Marcus LoVettin sopeutumista Korisliigaan, kun korin alla operoi Woodin kaltainen huippusyöttäjä ja yksi vastaan yksi -pelote.

Nyt oleellista onkin, että Vilpas löytää viimeiseksi ulkomaalaisvahvistukseksi ison laiturin, joka pystyy pelaamaan riittävän pitkiä aikoja sentterinä, jotta Vilpas ei olisi liian riippuvainen Woodista.

Vilppaalla on jo nelospaikalla Juho Nenonen ja Riku Laine, joten täysin poissuljettua ei ole sekään, että Vilpas hankkii sentterin joka pystyy pelaamaan myös nelospaikalla.

Vilpas on ainakin jollain tasolla ollut kiinnostunut Karhubasketissa keväällä 2019 pelanneesta Chris McKnightista, joka olisi pelaajatyypiltään juuri sopiva palanen Woodin rinnalle. Kaiken lisäksi McKnight ja Wood ovat toisilleen tuttuja Akronin yliopistosta. Viime kaudella 33-vuotias McKnight pelasi LoVettin seurakaverina Portugalissa.

Ison pään ulkomaalaispelaajan lisäksi Vilpas tarvitsee vielä yhden kotimaisen takamiehen. Mutta riittääkö budjetissa enää varaa kovan luokan takamieheen (tyyliin Roope Ahonen), sillä Wood oli jo viime kaudella Vilppaan seurahistorian kovapalkkaisin ulkomaalaispelaaja – palkkaa tuskin on viime kauden jälkeen tarkistettu ainakaan alaspäin.