Hali: Yksityiset hoivapalvelut kunnille säästökohde, Salo ostaa yksityisiltä hoivaa viidenneksen halvemmalla kuin tuottaa itse

2
Kotisataman toimitusjohtaja Lotta Takatalo iloitsee uusista tiloista ja pihasta, jonka käytävillä ikäihmisillä on helppo liikkua. Sisäpihalle on tulossa istutusten lisäksi suihkulähde. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Hyvinvointiala Hali ry on huolissaan vanhusten yhdenvertaisuuden toteutumisesta ja hoivapaikkojen riittävyydestä kunnissa.

Halissa tehtiin selvitys, josta ilmenee kuntien kohtelevan yksityisiä toimijoita eri tavalla kuin omia yksiköitään.

− Selvityksen tulokset ovat karut. Kunnat maksavat yksityisille toimijoille selvästi vähemmän kuin omille yksiköilleen. Yksityiset hoivapalvelut ovat kunnille säästökohde. On täysin selvää, että kärsijöinä ovat vanhukset, jotka palveluita tarvitsevat, Halin hoivajohtaja Arja Laitinen toteaa.

Hän muistuttaa, miten valtio on kompensoinut kunnille hoivapalveluiden uusia hoitajamitoituksia, mutta kunnat eivät ole korottaneet riittävästi palveluseteleiden tai ostopalveluiden hintaa.

Pontimena selvitykselle oli Kuusikkokuntien eli väkiluvultaan kuuden suurimman kaupungin, Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku, raportti vuodelta 2019. Sen mukaan yksityisille palveluntuottajille maksetaan samasta hoivapalvelusta jopa 30 prosenttia vähemmän kuin kuntien omille yksiköille.

Halin tekemä valtakunnallisen selvitys osoittaa, että ero voi olla jopa 33 prosenttia. Julkisuuslain mukaiseen tietopyyntöön vastasivat muun muassa Salo, Oulu, Kuopio, Pori, Nokia, Seinäjoki ja Siun sote-kuntayhtymä Pohjois-Karjalasta. Tietojen keräämisessä ilmeni, että tietoa julkisen palvelun kustannuksista on vaikea saada.

Salon kaupungin järjestämän hoivavuorokauden hinta vanhusta kohden on 145 euroa. Yksityiseltä ostetun ostopalvelun hinnaksi jää 121 euroa vuorokaudelta, sillä kunta saa vähentää ostopalvelusta 5 prosentin arvonlisäveron.

– Hintaero on 19 prosenttia. Kun hoiva-alan kustannuksista 70 prosenttia on henkilöstökuluja, Salossakin näyttää hoivaa ostettavan lähes pelkän henkilöstökustannuksen näkökulmasta, Arja Laitinen sanoo.

Merkittävää on, että huhtikuusta 2023 alkaen hoitajamitoituksen pitää olla vanhusta kohden 0,7.

– Millä tavalla kunnat huomioivat tämän, että vanhuspalvelulain kautta tulee uusia velvoitteita? Jos kaikki kunnat haluavat kantaa vastuuta lain täyttymisestä, hintoja on väistämättä tarkistettava.

Selvitykseen vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymässä hoivavuorokauden keskihinta oli 148,24 euroa. Nyt tarkastelluissa kunnissa yksityisen ja julkisen hinnan ero vuositasolla on yhteensä 26 miljoonaa euroa, jota Laitinen pitää todella isona. Syiksi hän mainitsee kuntien tehottomuuden ja yksityistä suuremman hallinnon.

Yli puolet eli 52 prosenttia vanhusten hoivasta tuottavat yksityiset tahot eli yritykset ja yhdistykset. Arja Laitisen mukaan nykymeno johtaa väistämättä hoivakulttuurin muutokseen.

– Liian alhainen palvelusetelin hinta, joka on vastoin palvelusetelilainsäädäntöä, tarkoittaa korkeampia asiakasmaksuja. Kaikilla ikääntyneillä ei ole niihin varaa. Osa heistä voi valita kotinsa, osa ei. Yksityiset palveluntuottajat eivät pysy pystyssä, jos ne joutuvat tuottamaan palvelua alennetulla hinnalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivapaikkojen riittävyys on vaarassa

Vanhusten hoiva-ala on viime vuosina keskittynyt suurille, valtakunnallisille toimijoille Attendolle, Esperille ja Mehiläiselle. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vajaat 60 prosenttia vanhusten asumisyksiköistä on kolmen suuren yksiköitä.

Hoivakodin sisätyöt ovat kesken, mutta heleästi maalatut huoneet ovat valmiit. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kotisataman Takatalo: Näillä hinnoilla kannattavuus on kyseenalaista

Kuusjoen Kotisatama Oy:n toimitusjohtaja Lotta Takatalolle Hali ry:n selvityksen tulos ei ole yllätys.

– Kun vanhuspalvelulaki viime vuonna astui voimaan, palvelutuottajille tuli paljon uusia vaatimuksia. Niitä ei ole otettu huomioon riittävästi hinnassa, jota Salon kaupunki ja muut kunnat palveluntuottajille maksavat.

Esimerkkinä uusista vaatimuksista hän mainitsee henkilöstömitoituksen. Lakisääteinen hoitajamitoitus eli työntekijämäärä asukasta kohden on 0,55. Ensi vuoden alusta mitoitus nousee 0,6:een, jota Salo edellyttää jo nyt yksityisiltä palveluntuottajilta ja omissa yksiköissään.

– 30-paikkaisessa hoivakodissa mitoituksen nousu viime vuosina on tarkoittanut kolmen uuden työntekijän palkkaamista. Lisäys on iso, mutta me halusimme tehdä sen jo viime syksynä laadun takia, Takatalo sanoo.

Toinen iso muutos on laissa määrätyt välilliset ja välittömät työtehtävät. Aikaisemmin hoitajat saattoivat pestä pyykkiä ja laittaa aterioita osana työtehtäviä. Nykyisin kodinhoidollisiin tehtäviin menevää aikaa ei voi sisällyttää hoitotyömitoitukseen. Mikäli hoitajat tekevät näitä töitä, niihin lisätään erillinen tuntimäärä hoivatyön päälle.

– Nämä ovat hyviä asioita, jotka parantavat hoivan laatua ja asiakkaiden saamaa yksilöllistä aikaa hoitajilta, mutta niistä ei olla valmiita maksamaan yksityisille hoivan tuottajille, Takatalo kritisoi.

Salo ei ole nostanut palvelusetelin arvoa vanhuspalvelulain voimaantulon jälkeen. Se tarkoittaa sitä, että palvelusetelin käyttö ei ole mahdollista kaikille asiakkaille liian suurten omavastuuosuuksien vuoksi.

– Tällöin vanhus tulee hoitoon kaupungin ostopalveluhinnoilla, jotka ovat jääneet jälkeen. Tiedossa on, että kaupunki on korottamassa vuorokausikorvausta, mutta paljonko?

Parhaillaan kaupunki maksaa kaikille yksityisille palveluntuottajille saman, kiinteän vuorokausikorvauksen ostopalvelupaikasta. Se on 128 euroa, johon sisältyvät ateriat.

Takatalo toivoo, että hinnoittelussa mitattaisiin jatkossa myös laatua, kuten moniammatillisen henkilöstön osuutta talossa.

– Tuntuu, että monessa asiassa täytyy olla iso ja tehokas pärjätäkseen markkinoilla. Me haluamme painottaa hoivassa myös yksilöllisyytä ja joustavuutta, joka pieneltä toimijalta onnistuu usein helpommin.

Kotisatama on yksityinen hoivakoti, joka on toiminut Kuusjoella vuodesta 1995. Syyskuun alusta Kotisatama muuttaa Salon Ollikkalaan ja nimeksi tulee Salon Kotisatama Oy. Yrittäjänä toimii Ella Laihanen .

Hoivakoti on toiminut tähän asti kaupungin vuokratiloissa, jotka eivät ole enää ajanmukaiset. Kustannukset nousevat, kun yritys muuttaa vuokralle uusiin, rakenteilla oleviin tiloihin. Valtaosa 30 paikasta on kaupungin ostopalvelupaikkoja.

– Tähän asti on pystytty toimimaan, mutta näillä hinnoilla kannattavuus on kyseenalaista. Jotta toiminta olisi kannattavaa, ostopalveluhinnan pitäisi olla lähempänä 140 euroa, Lotta Takatalo laskee.

Hän kertoo, että isot valtakunnalliset toimijat ovat olleet halukkaita ostamaan Kotisataman.

– Tahtotilaa myymiseen ei ole. Yrittäjällä on tahtotila jatkaa suvun naisten perustamaa hoivakotia.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Melko vanha
10 päivää sitten

En pysynyt jutussa täysin kärryillä, mutta ilmeisesti kaupunki on kuitenkin syyllinen.

Vanhukset on tuomittu Ollikkalaan.

Tarkkailija A
9 päivää sitten
Reply to  Melko vanha

Jutun pointtihan oli, että kaupungin kustantama hoivakotipaikka kustantaa enemmän kuin mitä yksityiselle hoivayrityksille maksetaan ostetusta hoivakotipaikasta. Yksityinen haluaisi siitä saman maksun kuin mitä se kunnalle kustantaa omana toimintana.

Mutta näihin hoivapaikkoihin liittyy todella suuri ero, ja se on terveyspalvelut ja lääkekulut. Kunnan hoivapaikassa maksu kattaa terveyspalvelut ja lääkkeet, mutta yksityisessä hoivapaikassa asiakas tai potilas maksaa ne kaikki omasta pussistaan. Jutussa oli, että henkilöstökustannukset ovat noin 70% kustannuksista. Eli jos kaupunki kustantaa terveyspalvelut ja lääkkeet omissa yksiköissään, mutta yksityinen ei, niin miksi yksityiselle pitäisi maksaa 30% turhasta?