Hyttyslaumoille oivat olosuhteet Salon seudulla – Verta imeviä inisijöitä enimmillään juhannuksen tienoilla.

0
Vain naaraat imevät verta, jota ne tarvitsevat munien kehittymiseen. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Hyttyskesästä saattaa paikoin Salon seutua tulla melkoinen. Tätä ennakoi ainakin sateinen toukokuu ja sen jälkeen jopa helteisiin yltänyt sää.

– Olosuhteet ovat ihan ympäri Suomea sellaiset, että päästään tavanomaiseen tai runsaaseen hyttysten määrään, hyönteistutkija Reima Leinonen arvioi.

Hän muistuttaa, että tarkkoja hyttysennusteita ei pystytä laatimaan. Tähän tarvittaisiin menetelmät ja jokavuotiset laskennat.

Lisäksi hyttysten määrä vaihtelee paikallisesti senkin mukaan, minkälainen ympäristö on.

Sen verran voidaan kuitenkin päätellä, että talvehtineille hyttysenmunille on monin paikoin riittävästi vettä. Pohjoisempana on ollut lunta, josta hyttyslammikot ovat saaneet sopivasti sulamisvettä ja esimerkiksi Salossa vettä on satanut toukokuussa ennätyksellisen paljon.

– Ensimmäinen ehto on, että munien pitää olla veden alla, Leinonen aloittaa.

Munasta aikuiseksi hyttyseksi kehittymiseen tarvitaan lämpöä. Leinosen mukaan yli 15 asteen lämpötilassa kehittyminen aikuiseksi inisijäksi kestää kahdesta kolmeen viikkoa.

– Jos on paljon lämpimämpää, kehitys nopeutuu, mutta tätä ei ole tarkkaan tutkittu ja laskettu, hän sanoo.

Hyttysiä alkaa kuoriutua vähin erin ja niitä saattaa yhdessä vaiheessa olla monen mielestä ihan sakeanaan etenkin juuri keskikesän aikaan juhannuksen korvilla.

Karkea arvio Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suoalueilta kuvaa hyvin hyttysten keskittymistä keskikesään. Leinonen sanoo, että suoalueilla kuoriutuu kesässä 21 tuhatta miljardia hyttystä, joista kolmasosa eli seitsemän tuhatta miljardia juhannuksen molemmin puolin.

Leinonen sanoo, että hyttyslajeja on Suomessa noin neljäkymmentä, joista yleisintä kutsutaan kansankielessä kesähyttyseksi.

Jo näitä ennen keväällä liikkuvat kirsi- ja horkkahyttyset, joita ihmiset eivät välttämättä edes noteeraa.

– Ne eivät ole ihan niin aggressiivisia, mutta voivat kyllä imeä verta, Leinonen selittää.

Kesällä joskus tasaisena konserttina kuuluva ininä kuuluu kesähyttysille, jotka hamuavat verta lisääntymistään varten. Nämä ovat naaraita.

– Ininä on merkki koiraille, Leinonen sanoo.

Koiraat eivät hätyyttele ihmisiä. Ne saavat ravintonsa imemällä kukista mettä.

Hyttysten pistoihin ei-allerginen voi jopa tottua

Hyttysten karkottamiseen ihmiset ovat kehittäneet mitä erilaisimpia karkotteita, mutta hyttysten pistojen aiheuttamaan kutinaan voi myös tottua. Tämän vahvistaa hyönteistutkija Reima Leinonen , jolla on asiasta omakohtaisia kokemuksia.

– Loppukesästä en edes huomaa hyttysiä, hän sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että allergisille hyttysten aiheuttamat oireet voivat olla vakavia.

Jos allergiaa ei ole, voi vanha kansanviisauskin helpottaa: jo verta imemään päässeen hyttysen annetaan suorittaa ateriointinsa loppuun ja vetää piikin pois.

– Kyllä se kutittaa joka tapauksessa, mutta enemmän, jos hyttysen tappaa ja piikki murskautuu ihon alle, Leinonen selittää.

Vaikka ihmisille hyttyset saattavat olla varsinainen kiusankappale, niillä on luonnossa oma paikkansa. Leinonen muistuttaa, että hyttyset ovat muiden hyönteisten tavoin monien pikkulintujen tärkeä poikasravinto.

– Yksi hömötiaispesye syö vuodessa kymmenen kiloa hyönteisiä, Leinonen sanoo.

Omalla pihalla voi suosia hyönteissyöjiä, kuten kirjosieppoja ja tiaisia, mutta välttää myös hyttysiä suosivaa ympäristöä. Erilaisia hyttyskarkotteitakin Leinosen mielestä voi hyvin käyttää, mutta suuren suosion saavuttanutta hiilidioksidiansaa hyttysille hän arvostelee.

– Se on ihan pöllöä, kun hyttysiä kannetaan massoittain kompostiin!

Leinonen sanoo, että hyttysetkin kuuluvat luonnossa ravintopyramidiin. Niitä voi toki karkottaa, mutta hyttysten hävittämistä tietyltä alueelta hän ei katsele hyvällä.