Perniöläinen pappi, Johannes Alaranta, valittiin sunnuntaina ensimmäistä kertaa kaupunginvaltuustoon. Hän oli ehdokkaana keskustan listoilla, ja sai yhteensä 319 ääntä.
Poikkeuksellista Alarannan menestyksessä on se, ettei hän kampanjoinut lainkaan.
– Minulla oli täysin nollabudjetti. En kampanjoinut mitenkään, ja kasvoni olivat ainoastaan keskustan vaalimainoksessa, hän kertoo.
Syyksi tälle Alaranta mainitsee muun muassa ärsyyntymisen rahan merkitykseen.
– Suomessa pääsevät läpi ne, joilla on suuri vaalibudjetti. En tykkää tästä kehityksestä.
Täysin tuntemattomista Alaranta ei kuitenkaan ponnahtanut, sillä hän on kerännyt mainetta jo aikaisemmin. Alaranta on tunnettu kotikunnassaan Perniössä työnsä vuoksi, ja valtakunnallisesti hän on saanut huomiota muun muassa vanhoillislestadiolaisuuden oppien kyseenalaistamisesta.
Alaranta lähti ehdolle, koska hän on huolissaan äärioikeiston noususta ja keskustelukulttuurin kärjistymisestä. Lisäksi hän haluaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että keskusta ei kuihdu.
– Ajattelin, että minunlaiseni persoona voisi saada paljon ääniä, joita puolueelle ei välttämättä muuten tulisi.
Ja niin myös kävi. Alaranta nousi keskustan ääniharavaksi, ja koko Salon äänimäärissä hän sijoittui sijalle 11.
Puolueen valinta oli itsestäänselvyys. Alaranta on jo pitkään ollut keskustan jäsen, ja hänen isänsä oli aikoinaan puolueen kansanedustaja.
Reaktiot puolueeseen olivat Alarannan mukaan vastakkaisia. Jotkut kertoivat äänestävänsä keskustaa ensimmäistä kertaa juuri Alarannan vuoksi. Toiset harmittelivat, kuinka eivät voi äänestää keskustaa, vaikka ehdokas on mieluinen.
– Ajattelen kuitenkin itse niin, että keskimeininkiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ääripäät ajautuvat koko ajan kauemmas toisistaan, toteaa Alaranta.
Päätös ehdolle lähtemiseen oli pitkän harkinnan tulos. Etenkin papin virka oli asia, joka mietitytti Alarantaa. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että nykymaailmassa myös pappi voi olla mukana politiikassa.
Alaranta mainitsi Ylen vaalikoneessa poliittiseksi esikuvakseen Jeesuksen. Hän kertoo, että esikuva oli hieman kieli poskessa sanottu, mutta sen takaa löytyy tärkeä sanoma.
– Jeesus oli aina heikoimpien puolella ja huomioi myös ne, joita kukaan muu ei pitänyt yhtään minään. Tiukan paikan tullessa hän kuitenkin nakkeli pöydät nurin ja uskalsi olla jyrkkä. Tiedän, että myös minusta löytyy nämä molemmat puolet.
Alarannalla oli yksi vaalilupaus: hän lupaa olla pienten puolella. Hän kertoo pitävänsä huolen heistä, jotka muut ovat unohtaneet. Alarannan mielestä kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta heikoimmista, ja talous tulee vasta toissijaisena.
– Aion jokaisessa päätöksessäni ottaa tämän lupauksen huomioon, hän toteaa.
Valtuustossa hän kertoo kiinnittävänsä huomiota myös siihen, että palvelut ovat saatavilla Salon laita-alueilla jatkossakin.
Suuri äänimäärä pääsi yllättämään Alarannan.
– Tämä on täysin käsittämätöntä. Nollabudjetista huolimatta olin kepun kärki, hän ihmettelee.
Tällä hetkellä tähtäimessä ei kuitenkaan ole isommille areenoille siirtyminen, vaan valtuuston neuvottelut. Salossa neljä suurinta puoluetta saivat saman paikkamäärän, kun keskusta, kokoomus, perussuomalaiset ja SDP saivat kaikki 11 paikkaa.
– Toivon, että löydämme yhteisen sävelen, koska mikään porukka ei hoida Salon asioita yksin.
En itse edusta samaaa puoluekantaa mutta arvostan kovasti tuota asennetta. Hienoa että pääsit läpi! ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa”
Hieno esimerkki, että ilmankin pääsee läpi, jos vain oikea ihminen on kyseessä. Toiset kun käyvät isovanhempienkin kukkarolla rahoittaakseen vaalikampanjointia, vaikka itse ovat hyvätuloisiakin. Se on outoa toimintaa.