Kuusjokelainen valokuvaaja näkee lähelle – Kuusjoen viljamakasiinissa paikallista taidetta

0
Someron Esakallion parkkipaikalta otettu kuva on kuusjokelaisen valokuvaajan Erkki Tumisen suosikki näyttelyyn koostetuista kuvista. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Someron Esakallion parkkipaikalta otettu kuva on kuusjokelaisen valokuvaajan Erkki Tuomisen suosikki Kuusjoen Viljamakasiiniin kootussa näyttelyssä.

– Oli tanssit, joihin joku oli tullut vanhalla polkupyörällä ja joku toinen hohtavan modernilla autolla.

– Tuli hyvä fiilinki, että millä vain voi tulla tansseihin, maalaa tunnelmaa makasiinin kesän taiteilijavieras.

Viljamakasiinin kesä alkoi viikonlopun kaksipäiväisellä tapahtumalla, jossa vaihtuvien näyttelyiden lisäksi nähdään pysyvät näyttelyt.

Näyttelyissä on vahva paikallinen leima. Esimerkiksi Tuominen sanoo ottaneensa kaikki kuvat lähiseudulta.

– Somero, Kuusjoki, Pertteli.

– Jos tästä piirtää ympyrän, niin kuvat on otettu 20–25 kilometrin etäisyydellä tästä pisteestä (makasiini), hän kuvailee.

Jopa omalta kotipihalta on löytynyt yksi kohde, perennapenkin liljasta otettu lähikuva. Myöskään mustavalkokuvaukseen valikoituneita vanhoja rakennuksia ei ole tarvinnut hakea kaukaa.

– Lähiseudulta löytyy vaikka kuinka paljon vanhoja rakennuksia, hän sanoo.

Sekä väri- että mustavalkokuvausta harrastava Tuominen sanoo pitävänsä mustavalkokuvauksesta, kun hän kuvaa henkilöitä tai sitten hyvin vanhoja rakennuksia.

Värikuvissa Tuominen on tarkastellut kohteitaan läheltä ja kaukaa. Osassa kuvausta hän käyttää apuna myös dronea, jonka avulla on syntynyt muun muassa tunnelmallinen kuva Kuusjoen kirkosta jouluna. Myös Rekijoen ja Kuusjoen jokilaaksoja hän on kuvannut dronella.

Osa kuvista muistuttaa maalausta. Tällainen on esimerkiksi hyvin läheltä otettu kuva purosta.

– Pohjalla on punertavia kiviä ja osaan heijastuu taivas, Tuominen selittää maalausta muistuttavaa kuvaa.

Hän sanoo valinneensa näyttelyyn kuvat, jotka ovat olleet esillä joissakin FIAP:n (valokuvaharrastajien kansainvälinen järjestö) näyttelyissä Suomessa tai muissa maissa.

Kuvia onkin ollut esillä muun muassa Espanjassa, Sveitsissä, Itävallassa ja USA:ssa.

Alun perin somerolainen, mutta jo kolmisenkymmentä vuotta Kuusjoella asunut Tuominen on valokuvannut kauan, mutta muutama vuosi sitten hän lähti Muurlan opistoon opiskelemaan kuvausta.

– Menin, kun tehdas (Sanmina) suljettiin alta, mutta ei valokuvauksesta työtä saanut, hän sanoo.

Jonkin verran hän on kuvannut myös työkseen kiinteistönvälittäjille.

Entä mitä valokuvaaminen itselle antaa?

– Se on ilmaisukeino, hän sanoo.

Hänestä on myös mukava huomata, kun toiset katsovat kuvia ja tykkäävät niistä.

Myös toisessa vaihtuvassa näyttelyssä on kuusjokelaisen taiteilijan töitä

Myös toinen vaihtuva näyttely on hyvin paikallinen. Siihen on koottu Kuusjoella asuneen jo edesmenneen taiteilijan Arvo Pitkäsen töitä.

Näyttelyyn töitä sekä omista kokoelmistaan että muilta yksityisiltä koonnut Pitkäsen tyttären mies Pekka Aarni kertoi apestaan inhimillisiä piirteitä.

Pekka Aarni kertoi Kuusjoen Viljamakasiinin pihalla edesmenneen appensa Arvo Pitkäsen elämästä ja urasta taiteilijana. Kuva: SSS/Minna Määtänen

– Hän oli järjestelmällinen ja perusteellinen, mutta hänessä oli myös boheemi taiteilijapuoli, Aarni tiivisti.

Pitkänen oli syntynyt Turussa 1908, mutta muuttanut Kuusjoelle 1930-luvulla, jossa hän myös tapasi tulevan vaimonsa.

Pitkäsellä oli armeijatausta ja hän yleni kapteeniksi 1940. Sotien jälkeen hän erosi armeijan palveluksesta ja meni Turun piirustuskouluun, minkä jälkeen hän opetti yli kolme vuotta Turun lyseossa.

– Vain tuon ajan hän asui välillä Turussa, mutta sen jälkeen Kuusjoella, josta hän kävi opettamassa Elisenvaaran lyseossa, Aarni selittää.

Pitkänen harrasti myös valokuvausta.

Aarni tutustui tulevaan vaimoonsa Pitkäsen tyttäreen muutettuaan Kuusjoelle 1971 ja ehti tuntea appensa muutaman vuoden ajan, ennen kuin Pitkänen menehtyi sairauskohtaukseen.

– Hän kuoli 1978 ja ehti täyttää 70 vuotta, Aarni sanoo.

Hänellä oli ilmeisen lämpimät välit appeensa, joka kuulemma asettui aina hänen puolelleen, jos hänellä tuli riitaa vaimon kanssa.

Aarni asuu nykyisin Espoossa, mutta kokee olevansa puoliksi kuusjokelainen ja hänellä on Kuusjoella edelleen myös vapaa-ajanviettopaikka.

Hannu Nikander on valinnut Arvo Pitkäsen työt näyttelyyn. Pitkäsen maalaamassa taulussa on hänen anoppinsa vuonna 1950. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kuusjokelaisen Arvo Pitkäsen ehti tavata myös taiteilija Hannu Nikander, joka on valinnut Pitkäsen töistä Viljamakasiinissa esillä olevat työt.

– Aloitin kansalaisopistossa Pitkäsen kurssilla vuonna 1978, mutta kävin siellä vain muutaman kerran, Nikander kertoo.

Artesaanilettuja ja saksofonimusiikkia

Tunnelmallinen saksofonimusiikki ja vastavalmistuneen pitsan tuoksu houkuttelivat Kuusjoen Viljamakasiinin pihalle lauantaina. Saksofonia soitti pihalla telttakatoksen alla kuusjokelainen Luka Lujasmaa myös silloin, kun kesäsade ropisi ja ajoi kävijät makasiinin suojaan.

Luka Lujasmaa tunnelmoi saksofonilla Viljamakasiinin pihalla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Tänään sunnuntaina musiikista vastaa Renja Alijoki, joka soittaa harmonikkaa.

Pihalla houkuttelevan pitsantuoksun loihtinut kuusjokelainen Tero Lempiäinen selitti syyn, miksi oli tullut paistamaan pitsoja: vaimo Essi Lempiäinen on makasiinitoimikunnassa.

– Tämä on minulle harrastus, olen itse it-alalla, Lempiäinen selitti.

Hän käytti paistamiseen erityistä ulkona toimivaa pitsauunia, jota hän lämmitti puulla.

– Älä vain polta pitsaa, hän huikkasi välillä vaimolleen.

Essi ja Tero Lempiäisen kotona on käyttöä pitsauunille, sillä mies harrastaa pitsantekoa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lempiäinen kokosi pitsaa, jonka hän teki täysin itse pohjataikinaa myöten. Hän levitti pohjalle tomaattisäilykettä, jossa oli mukana valkosipulia, öljyä, suolaa ja yrttejä.

Viljamakasiinin kesän avaavassa tapahtumassa on myös muun muassa yhdistysten esittelyä ja puuhaa myös lapsille.

Näyttelyssäkin lapset pääsevät esille, sillä tuttuun tapaan Kuusjoen koulun oppilaat ovat tehneet töitä näyttelyyn, joka on esillä makasiinin alakerrassa.

Makasiinin pysyvät näyttelyt ovat: tutkija Johanna Halosen ”Kuusjoki – keskiaikainen piispantila” -näyttely, ”Vuodenkierto” esittelee juhlaperinnettä ja vuodenaikojen vaihtelua (työryhmä Leena Raukola ja Satu Enden) sekä ”Suutarin verstas” tarjoaa näkymän entisajan suutarin työhuoneeseen.

Kuusjoen Viljamakasiini on auki kesäsunnuntaisin kello 12–15, myös tämä sunnuntai mukaan lukien.