Aiemmin hoitamattomana olleelle Halikonjoen Kirkonniitylle tehtiin tänä keväänä suuri laajennus. Aitalinja siirrettiin kattamaan suurempi osa alueesta ja paikalle tuotiin kymmeniä lampaita Mikkolan lammastilalta.
Lampaat eivät ole paikalla ainoastaan luomassa maisemaa, vaan niiden tehtävänä on harventaa ja köyhentää alueen kasvutusta. Kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö kertoo, että ilman laiduntamista alue kasvaisi umpeen.
– Näin isoa aluetta ei voi hoitaa muulla tavalla kuin laiduntamalla, hän toteaa.
Mikkolan lammastilan lampaat ovat laiduntaneet viereisellä ranta-alueella aiemminkin. Nyt lampaita on kuitenkin enemmän ja niiden asuinalue on suurempi.
Projektiin mukaan lähtenyt lammastilan lampuri Peppi Laine haluaa kaventaa kaupungin ja maaseudun rajaa.
– Laiduntavat eläimet hoitavat ympäristöä ja niistä on maisemallista iloa.
Lampaat ovat myös Laineen elinkeino. Laiduntamisen lisäksi niistä saadaan lihaa, villaa ja taljoja.
Kirkonniityn lammaslaidun on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Monivuotisessa hankkeessa ovat mukana myös Valonia ja Salon kaupunki.
Laidunnuksessa tulee olemaan koko vuoden aikana jopa 40 lammasta. Laine kertoo, että tämän vuoden lampaat eroavat ranta-alueen lampaista.
– Aikaisempina vuosina paikalla oli pääasiassa vanhempia daameja, mutta nyt nuoret lampaat ovat täällä kasvamassa tulevia vuosia varten, kertoo Laine.
Kirkonniityn laidunnus koostuu useista lohkoista, joista toinen lohko on kaikista haastavin. Alue on hankala kulkea sekä ihmisille että lampaille. Uudet tulokkaat ovat kuitenkin notkeita, joten ne pystyvät liikkumaan maastossa paremmin kuin vanhemmat lampaat.
Tähän mennessä ympäristössä ei ole tullut vastaan myrkyllisiä kasveja. Jos alueella kuitenkin esiintyisi esimerkiksi myrkkykeisoa, ei se todennäköisesti olisi haitaksi lampaille.
– Suomen kasveissa on myrkkyä niin vähän, ettei se ole haitaksi lampaille, jos kasvit ovat osana muuta kasvustoa, sanoo Laine.
Esimerkiksi lupiinit sisältävät hieman myrkkyä, mutta aineen vähäinen määrä ei ole haitaksi laitumen asukkaille.
Lampaista huolimatta alueen luontopolulle on yhä vapaa kulku. Vierailijan on kuitenkin pidettävä mielessä muutama muistisääntö.
Vaikka Laineen paimenkoira Tria on tervetullut lampaiden lähelle, aitaukseen ei saa tuoda koiria. Alueella ei myöskään saa roskata, ja portit on aina muistettava sulkea.
Lampaita ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Laine kertoo, että lampaat eivät tule ihmisen lähelle, eivätkä varsinkaan syö kädestä.
– Lampaille ei saa yrittää antaa lisäravintoa, hän huomauttaa.
Tällä hetkellä lampaille ei tarvitse myöskään erikseen antaa vettä, koska ne saavat tarvittavan nesteytyksensä kosteasta kasvustosta.
Jos jotain odottamatonta tapahtuu, laidunnuksen porteista löytyy kylttejä, joissa on Laineen puhelinnumero. Hän toivoo yhteydenottoa, jos lampaat esimerkiksi ovat niille kuulumattomassa paikassa.
– Lampaani eivät ui, joten siitä ei tarvitse huolehtia, että ne menisivät jokeen, naurahtaa Laine.
Helmi-ympäristöohjelmaan kuuluu Salossa yhteensä viisi kohdetta, joista muut ovat Kylälapsenpuiston keto, Kirjolan keto, Hämeenkylän keto ja Somerikon niitty. Lisää Kylälapsenpuiston kedosta voit lukea täältä.
