Lomaile helteessä turvallisesti – asiantuntijat vinkkaavat, kuinka varaudut turvalliseen kesänviettoon

0
Lomalla on tarkoitus rentoutua, mutta pelkkä löhöily ei sovi kaikille. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Tänä vuonna kesämökkien kauppa on käynyt kuumana ja kotimaan matkakohteet vetävät. Kun vielä koronatilanne on helpottamassa, tekee ymmärrettävästi mieli rentoutua kunnolla.

Kesänvietossa piilee kuitenkin riskinsä. Tottumattoman mökkeilijän tulee olla erityisen tarkkana esimerkiksi puita pilkkoessaan ja tulta sytyttäessään, mutta kokeneellekin voi sattua vahinko. Itsestään selvää on, että alkoholi lisää tapaturmavaaraa eikä sovi vesillä liikkumiseen.

Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Maarit Kuja-Kanto ja Allergialiiton asiantuntija Kaisa Toikko antavat vinkkejä, mihin kesässä kannattaa varautua.

– Kun tulet uuteen tai tuttuunkin lomapaikkaan, tee turvakävely, Kuja-Kanto neuvoo.

Se tarkoittaa, että tarkistetaan mahdolliset vaaranpaikat. Onko lasten ulottuvilla työkaluja tai kemikaaleja? Onko pihalla lautoja, joissa on nauloja pystyssä? Toimivatko palo- ja häkävaroittimet? Tietävätkö kaikki, mistä löytyy ensiaputarvikkeita ja osoite hätätilanteen varalta?

– Jos täytyy hälyttää apua, mökin seinällä kannattaa olla osoite ja koordinaatit. Hätäpuheluissa ihmiset usein unohtavat kotiosoitteensakin.

Kuja-Kanto suosittelee lataamaan älypuhelimiin 112 Suomi -sovelluksen. Kun apua soittaa sen kautta, sijaintikoordinaatit menevät hätäkeskukseen puhelun mukana. Sovelluksesta löytyy muutakin hyödyllistä tietoa.

 

Aurinko on alkukesän aikana jo näyttänyt, kuinka voimakas se on täällä Pohjolassakin. Päänsärky, pahoinvointi ja heikotus voivat kertoa auringonpistoksesta. Silloin on
syytä hakeutua varjoon. Ikäihmiset ja lapset kestävät vähemmän aurinkoa kuin perusterveet aikuiset.

– Ilmava päähine on hyvä auringonpistoksen ennaltaehkäisy. Juo
tarpeeksi nesteitä myös silloin, kun ruoka ei helteessä maistu, Kuja-Kanto muistuttaa.

Kahvi ja alkoholi eivät tässä auta, sillä ne poistavat nestettä.

Auringonpistosta vakavampi tila on lämpöhalvaus, joka voi johtaa tajunnan menetykseen.

– Lämpöhalvauksessa ihminen on todella huonovointinen, ja silloin täytyy viilentää tehokkaasti vedellä, jotta ruumiinlämpö saadaan laskemaan. Hälytä aina myös ammattiapua.

Iho voi palaa auringossa pahimmillaan rakkuloille. Auringonpolttamaa hoidetaan kuten muitakin palovammoja, joita tulee tyypillisesti tulta käsitellessä. Saunan padan kuuma vesikin polttaa.

– Jäähdytys on palovamman ensiapu: viilennä juoksevalla vedellä
vähintään 10 minuuttia. Huoneenlämpöinen vesi on parasta, Kuja-Kanto sanoo.

Jos palovammaa tarvitsee suojata, siihen sopivat puhtaat sidokset.

– Lääkäriin on syytä mennä, jos vesikelloja tulee kämmentä suuremmalle alueelle.
Vakavissa, laajoissa palovammoissa on soitettava hätäkeskukseen. Vaikka palokohta tarvitsee ensiavuksi viilennystä, sitten on tärkeää pitää palovamman saanut
lämpimänä, samoin kuin muutenkin pahasti loukkaantunut. Avaruuslakana on tehokas ja pieneen tilaan menevä lämmittäjä.

 

Helteen ongelma on sekin, että ruoka pilaantuu nopeammin. Kylmälaukut ja kylmäkallet auttavat säilyttämään kylmäketjun kuljetuksessa. Pilaantunut ruoka voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen, joka oireilee pahoinvointina ja ripulina. Silloin on tärkeää estää nestehukan syntyä. Itsehoitolääkkeitä saa apteekeista.

Selvää on, että vain tuttuja, myrkyttömiä sieniä ja marjoja kannattaa syödä. Varsinkin lapselle saattaa kuitenkin sattua vahinko.

– Jos on tullut nieltyä jotain myrkyllistä, puhdista suu, mutta älä yritä oksentaa. Soita myrkytyskeskukseen, joka saattaa ohjeistaa ottamaan lääkehiiltä, tai kiireellisessä
tilanteessa hätänumeroon, Maarit Kuja-Kanto neuvoo.

Myös erilaiset kolhut kuuluvat kesään: puukko lipsahtaa sormeen tai polvi raapiutuu kiveen. Kuja-Kanto painottaa, että pienten haavojen ja nirhaumien ensiapu on puhdistus vedellä. Jos hanavettä ei ole, muu juomavesi käy.

– Desinfiointiaineita ei tarvita, ihon pinnan normaalit bakteerit saavat pysyä hoitamassa tehtäviään. Mahdollinen tulehdus tulee haavaan vasta myöhemmin, ja silloin puhdistusta tehostetaan.

Pieni haava suojataan laastarilla tai haavasidoksella, joka pidetään puhtaana ja kuivana.

– Runsaammin vuotavien haavojen varalle kannattaa olla valmiita painesidoksia, jotka ovat käteviä käyttää. Hätätilanteessa painesidoksen voi tehdä tilapäisvälineistäkin, Kuja-Kanto sanoo.

Tyypillisiä kesän tapaturmia ovat myös nilkan tai polven nuljahdukset epätasaisessa maastossa. Silloin oikea ensiapu on nivelen tukeminen joustin- eli ideaalisiteellä ja kylmääminen. Kuja-Kanto suosittelee valmiita kylmäpakkauksia.

 

Jäykkäkouristusrokotus on tärkeää pitää voimassa haavojen varalle. Toinen turvallisemman kesän tuova rokotus on puutiaisaivokuumerokotus, jos oleskelee taudin riskialueilla.

Puutiaisaivokuumeen lisäksi punkit levittävät borrelioosia, joten rokotettunakin kannattaa suojautua vaatetuksella etenkin pitkässä heinikossa. Jokailtainen punkkisyyni auttaa löytämään iholta huomaamattoman salamatkustajan. Sen saa pois parhaiten punkkipihdeillä.

– Mitä nopeammin punkki saadaan irti, sitä parempi. Lääkäriin ei tarvitse ottaa yhteyttä heti. Seuraa, tuleeko rengasmaista ihottumaa tai muita epämääräisiä oireita, Kuja-Kanto neuvoo.

Mikäli oireita tulee, borrelioosi hoidetaan antibioottikuurilla.

Kesämaastossa voi purra myös käärme. Kyyn purtua on aina mentävä lääkäriin.

– Käärmeenpuremista valtaosa on myrkyttömiä, sillä käärme ei purressa aina päästä myrkkyä. Puremat täytyy kuitenkin ottaa vakavasti. Pistoskohtaa ei käsitellä mitenkään, ja se pidetään mahdollisimman liikkumattomana. Jos purema on raajassa, sen käyttöä on vältettävä.

– Kyytablettien kortisoni ei riitä avuksi vakavaan myrkytykseen. Oikeat lääkkeet löytyvät tarvittaessa sairaalasta, Kuja-Kanto sanoo.

 

Allergialääkkeet kannattaa pakata lomalle mukaan, jos on yhtään epäilystä, että niitä saattaa tarvita. Lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä.

– Keski- ja loppukesästä tyypilliset allergian aiheuttajat ovat heinät ja pujo. Koska siitepölyn määrä vaihtelee vuosittain, on mahdollista, että allergia on ollut olemassa mutta ei ole aiemmin haitannut, Kaisa Toikko kertoo.

Antihistamiini vaikuttaa nopeasti, ja sen voi ottaa tarvittaessa. Nenäsumutteiden ja silmätippojen vaikutus vie usein muutaman päivän.

– Siitä ei ole juuri haittaa, vaikka ottaisi allergialääkettä turhaan. Yleisin haitta on limakalvojen kuivuminen. Antihistamiineja on erilaisia, ja niistä vanhemman muotoiset saattavat väsyttää. Kokeilemalla selviää, mikä allergialääke tuntuu itselle sopivimmalta.

Toikko muistuttaa, että ruoka-allergikon on hyvä tarkistaa, mitä kesäjuhlien ja matkakohteiden ruoat sisältävät. Myös uusi ruoka-allergia saattaa yllättää:

– Jotkin ruoat, erityisesti hedelmät ja raa’at juurekset toimivat ristiallergeeneina siitepölyjen kanssa, ja silloin niistä tulee enemmän oireita kesällä.

 


TÄÄLTÄ SAAT APUA

Tärkeät numerot
112 Soita hätänumeroon, kun tarvitaan kiireellistä apua. Jos et ole varma tilanteen vakavuudesta, mieluummin soita kuin jätä soittamatta.
116 117 Päivystysapu neuvoo ympäri vuorokauden. Sieltä saat hoito-ohjeita ja apua sen arviointiin, tarvitaanko lääkärikäyntiä.
0800 147 111 Myrkytyskeskus antaa neuvoja myrkytystilanteissa.
– 112 Suomi -kännykkäsovelluksesta löydät nämä kaikki numerot, omat koordinaattisi ja muuta tärkeää tietoa.
– Osaatko ensiapua ja onko mökin ensiapulaukku kunnossa? Katso ohjeita www.punainenristi.fi/ensiapu

Ampiaiset ja mehiläiset ovat allergisille vaarallisia. Kuva: SSS-arkisto/Essi Seppälä

ANTIHISTAMIINI JA KORTISONIVOIDE AUTTAVAT PISTOKSIIN

Hyttysiä on tänä vuonna ollut paljon jo alkukesästä, ja ininää riittää todennäköisesti myöhemminkin kesällä.

– Hyttysten pistoksista tulevat paukamat ovat lievä allerginen reaktio, jota antihistamiini yleensä helpottaa. Kutinaa lievittää myös kortisonivoide, Allergialiiton asiantuntija Kaisa Toikko neuvoo.

Ampiaiset ja mehiläiset ovat hyttysiä pahempia pistäjiä. Niiden myrkkypistoksista tulee kaikille kutiseva ja kipeä myrkytysreaktio, joka ei ole allergiaa. Sitäkin lievittävät antihistamiini ja kortisonivoide. Myös kyypakkauksen kortisonitabletit voi ottaa. Kylmä kääre lievittää turvotusta.

Allergisille ampiaiset ja mehiläiset ovat vaarallisia. Silloin pistos saattaa aiheuttaa vakavan reaktion, anafylaksian, johon voi liittyä esimerkiksi laajaa nokkosihottumaa, hengitysvaikeuksia ja verenpaineen laskua.

– Anafylaksia on hengenvaarallinen tila. Jos allergia on tiedossa, pidä mukana reseptillä saatavaa adrenaliini-injektoria ja käytä sitä. Adrenaliinin pistämisen jälkeen
tulee aina soittaa hätänumeroon, vaikka oireet helpottaisivatkin.

Kannattaa varoa nimenomaan ampiaisia ja mehiläisiä. Kimalaiset ja paarmat allergisoivat harvemmin. Vaikka olisi kerran saanut pistoksen, josta ei tullut pahoja oireita, se ei tarkoita ettei allergiaa olisi.

– Ensimmäinen pistos ei koskaan aiheuta allergista reaktiota, vaan se tulee vasta seuraavalla kerralla, Toikko varoittaa.

Entä miten pistoksia voi välttää?

– Vaatteilla ja hyttyskarkotteilla voi suojautua. Pistiäisiä ei kannata huitoa, sillä ne eivät hakeudu pistämään, jos ei astu päälle tai huido.