Naisia myös puheenjohtajiksi

0
Kuntien luottamuselimissä puheenjohtajan nuija on edelleen harvemmin naisen kuin miehen kädessä.

Nykyisissäkunnanvaltuustoissanaisten osuus jää39 prosenttiin, vaikkaäänioikeutetuista suomalaisista naisia on hiukan yli puolet.

Sunnuntai-ilta näyttää, eteneekö kunnallisen päätöksenteon tasa-arvo näissä kuntavaaleissa.

Naisia ja miehiä tarvitaan päätöksentekoon tasavertaisesti, mutta naisten osuus valtuutetuista vaihtelee suuresti kunnittain. Salon kaupunginvaltuustossa paikat jakautuvat parhaillaan tasan sukupuolten kesken, mutta Sauvossa naisten osuus ei ole neljännestäkään ja Kemiönsaaressa määrä jää alle viidennekseen.

Sauvossa on kuitenkin naispuolisia ehdokkaita suhteessa enemmän kuin Salon seudun muissa kunnissa eli liki 46 prosenttia. Salossa naisten osuus on vajaat 45 prosenttia ehdokkaista. Kemiönsaaressakin naisia on ehdolla lähes 43 prosenttia.

Salon seudunkunnissa naisten yhteenlaskettu osuus kuntavaaliehdokkaista on vajaat 42 prosenttia. Se on parempi saavutus kuin maan keskiarvo, joka jää alle 40 prosentin. Valittavaa siis on myös naisehdokkaissa, ja heitä riittää joka kuntien useammissa puolueissa yhden–kahden ehdokkaan ryhmiä lukuun ottamatta.

Vaaleilla valittava kunnanvaltuusto nimeää kunnanhallituksen ja lautakunnat, joissa on tasa-arvolain mukaan oltava kumpaakin sukupuolta vähintään 40 prosenttia. Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koskepuheenjohtajuuksia, ja ne ovatkin edelleen päätyneet useimmiten miehille.

Salon seudun seitsemän kunnanvaltuuston puhetta johtaa mies. Joka kunnassa on yksi varapuheenjohtajuus naisilla, mutta miehillä niitä on kaikkiaan 11.

Tasa-arvioasiain neuvottelukunta Tanen tavoitteen mukaan alkavalla valtuustokaudella naisten osuus nousee 40 prosenttiin kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista.

Puolueilla on paikallisestikin suuri vastuu tasa-arvon edistämisessä. Niiden on syytä muistaa sukupuolten tasa-arvo myös puheenjohtajuuksia jakaessaan.