Solumuoviosaaminen juurtunut Muurlaan – ”Muurla on hyvä paikka toimia, ja täällä on paljon ydinosaamista”

0
Muurlan tehtaan tuontantoinsinööri Joni Kotro (vas.) esittelee solumuovitehtaan monivaiheista prosessia, jossa tarvitaan isoja siiloja. Vieressä Jackon Finland Oy:n toimitusjohtaja Veli Ollila. Kuva: SSS/Jan Sundman

– Olemme kovasti ylpeitä tästä tehtaasta.

Näin sanailee Jackon Finland Oy:n toimitusjohtaja Veli Ollila perusteellisen tehdasesittelyn jälkeen SSS:lle Muurlan solumuovitehtaalla.

Nimi on vaihdellut reilun 40 vuoden kuluessa perustamisestaan asti, mutta paikka on pysynyt samana. Viimeksi nimi oli Pohjoismainen Solumuovi, kunnes se vaihtui Jackoniin norjalaisomistuksen myötä.

Nyt solumuovitehdas tottelee nimeä Jackon Finland Oy:n Muurlan tehdas.

– Muurla on hyvä paikka toimia, ja täällä on paljon sellaista ydinosaamista, jota ei ole muualla, Ollila perustelee tehtaan sijaintia Salossa.

Aikojen saatossa tehdas on ollut tärkeä työllistäjä silloisessa Muurlan kunnassa. Tärkeä tehdas on edelleen, sillä se työllistää 35–40 työntekijää.

– Täällä on myös pitkäaikaisia työntekijöitä, Ollila sanoo.

Tuotantoon tekijät koulutetaan viime kädessä itse. Muurlassa tarvitaan myös erikoisosaamista, johon Ollilan mukaan on saatu hyvin tekijöitä Salosta.

– Tänä keväänä palkkasimme tuotesuunnittelijan, ja nyt haemme Muurlaan myyntijohtajaa, Ollila kertoo.

Hänen oma sijaintipaikkansa on Sastamalassa, mutta hän käy vähintään kerran viikossa Muurlan tehtaalla.

Muurlan tehdas tunnetaan pakkauksista, mutta se on paljon muutakin. Ollila nappaa käteensä solumuovista tehdyn osan, joka on kaikkea muuta kuin pakkaus.

– Tämä tulee ilmanvaihtokoneeseen, teemme jopa teknisiä komponentteja, hän selittää.

Komponenttien tekeminen onkin yksi tehtaan kivijaloista.

– Olemme myös ainoa suomalainen EPP-valmistaja, jolla on kansainvälinen autoteollisuuden sertifiointi eli voimme toimittaa komponentteja autoteollisuuteen, Ollila jatkaa.

Kevyestä ja eristävästä solumuovista valmistuu myös monenlaisia pitkään käyttöön tarkoitettuja osia, kuten esimerkiksi kompostorin kannet.

Eristeinä solumuovin elinkaari kestää rakennuksen elinkaaren.

Pakkausten tekeminen on toki edelleen tärkeä tukijalka. Pakkauksia tarvitsee muun muassa elintarviketeollisuus, jossa etenkin kalalaatikot ovat tyypillisiä solumuovituotteita.

Yritysesittelyssä kolme eri tukijalkaa onkin jaettu osiin, joissa ovat erikseen pakkaukset ja kalalaatikot. Kolmannen tukijalan muodostavat tekniset komponentit.

– Korona-aikana kasvoi myös ruuan kuljetuksiin tarvittavien pakkausten käyttö, Ollila sanoo.

Salossa elektroniikkateollisuus oli aikoinaan iso pakkausten käyttäjä, mutta ei enää. Pakkauksia tarvitaan lisäksi terveydenhoidon teknologian kuljetuksiin.

Pakkausten tilaajat tietävät Ollilan mukaan, mitä he haluavat ja heillä on myös valmiit piirustukset, joiden pohjalta tehdään lopullinen suunnittelu.

Raaka-ainetta, josta paisutetaan prosessin aikana solumuovia. Kuva: SSS/Jan Sundman

Niemisen perustamasta tehtaasta kasvoi lopulta osa isoa perheyhtiötä

Solumuoviosaaminen näyttää juurtuneen Muurlaan, jossa tehtaan niin sanottu leipälaji on aina ollut tekninen pakkaaminen. Siitä se on tosin laajentunut.

– Tämän tyyppinen toiminta alkoi jo vuonna 1975 Jorma Niemisen perustamassa tehtaassa, tuotantoinsinööri Joni Kotro selittää tehtaan alkutaivalta.

Nieminen myi tuotantolaitoksen jo muutaman vuoden jälkeen Yhtyneille Paperitehtaille, jonka nimi vaihtui myöhemmin UPM:ksi.

UPM myi tehtaan 1998 norjalaisille, mutta omistus palasi takaisin Suomeen.

– Yhtiön toimiva johto osti tehtaan 2001 ja nimeksi tuli Pohjoismainen Solumuovi, toimitusjohtaja Veli Ollila kertaa.

Suomalaisomistuksen aikaan tehdas ehti myös tuhoutua pahoin tulipalossa itsenäisyyspäivänä vuonna 2008. Seuraavana vuonna tehdas rakennettiin uudestaan.

Yritys palasi norjalaisomistukseen 2015, norjalaisen perheyhtiö Jackon Groupin omistukseen. Muurlan tehdas on ollut vuodesta 2020 yksi neljästä Suomessa sijaitsevasta tehtaasta osa Jackon Finland Oy:tä.

Suomessa tehtaita on yhteensä neljä ja työntekijöitä noin 120. Jackon Finland Oy:n liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa.

Jackon Group Oy:lla on 21 tehdasta ympäri Eurooppa, eteläisin Belgiassa.

Koko konserni työllistää yli 800 ihmistä. Liikevaihto on yli 300 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtaja haluaa puhdistaa muovin mainetta

Muovin viime aikoina saama kielteinen maine antaa toimitusjohtaja Veli Ollilan mukaan väärän kuvan solumuovista. Hän haluaa puhdistaa mainetta solumuovin osalta ja muistuttaa, että siinä raaka-aineena käytetty fossiilinen öljy palaa joko uudelleen raaka-aineeksi tai hyödyttää ilmastoa kestävänä eristeenä.

– EPS-rakennuseristeeseen käytetty öljylitra säästää lämmitykseen käytettävää öljyä eristeen elinkaaren aikana peräti 200 litraa.

– Oikein käytettynä muovi ei kuormita ympäristöä, mutta luontoon muovi ei kuulu, hän lisää.

Ollila lisää, että maailman raakaöljystä muovin raaka-aineen osuus on vain nelisen prosenttia, josta pakkausmuovin osuus on noin puolet. Valtaosa menee nykyisin polttoaineeksi eli energiaksi.

Solumuovissa muovin osuus ei puolestaan ole kuin prosenttien luokkaa, sillä materiaali paisutetaan siten, että tuotteessa on runsaasti ilmaa.

Juuri tuotteen keveys on ominaisuus, jonka vuoksi tuotteita ei yleensä kannata kuljettaa kauaksi.

– Tuotantolaitokset ovat lähellä käyttäjiä.

Muurlassa solumuovin raaka-aineet (polypropeeni ja polystyreeni) kulkevat tuotantoinsinööri Joni Kotron mukaan yksinkertaistaen neljä eri vaihetta läpi.

– Esivalmistus, valmistus, uunit (kuivaus) ja pakkaamo, hän tiivistää lyhyesti vaiheita.

Prosessista vapautuu ilmaan pentaania, minkä vuoksi sille on haettu ja saatu Salosta ympäristölupa.

Muurlan tehtaan varasto on tähän aikaan vuodesta täyttymässä ennen kesälomaa. Kuva: SSS/Jan Sundman