Arjen luksusta – Asukkaiden unelmat toteutuvat Lohjan asuntomessuilla

0
Asuntomessualue rakentuu kevään ilmakuvassa. Etualalla näkyy Villa Nordic Stories. Kuvalähde: Lohjan Asuntomessut.

Se ettei kyllästy! Yksi asia toistuu Lohjan messualueen asukkaita kohdatessa: ajatus siitä, että koti tehdään pysyväksi. Kierroksella ennen tapahtuman avautumista, kun taloissa on vielä viimeistely meneillään, moni puhuu kestävyydestä.

Kestävyyteen sisältyy monenlaista. Se on laadukkaita materiaaleja ja toimivia ratkaisuja, arjen luksusta. Se on joko neutraaliutta tai erityisyyttä, jossa uskoo viihtyvänsä pitkään. Messualueella painotetaan myös ekologista kestävyyttä.

Asuntomessut Hiidensalmessa Lohjanjärven rannalla alkavat perjantaina 9. heinäkuuta. Asukkaat odottavat jo muuttoa uusiin koteihinsa ja suunnittelevat tupaantuliaisia, mutta ensin kuitenkin ovista astuvat sisään messuvieraat.

Jokaisen unelmat ovat erilaisia. Messutalojen asukkaat asettavat rohkeasti omansa nähtäville, ja vieraat saavat kerätä omaan makuunsa sopivat vinkit.

Pientaloalueen yleisilme on modernia selkeälinjaista arkkitehtuuria harmaan sävyineen ja suurine ikkunoineen ja terasseineen. Sisätiloissa luotetaan edelleen vaaleuteen ja avaruuteen. Tarkemmin katsoen joukosta löytyy kuitenkin vaihtelua. Mieleen jää väripilkkuja, lämmintä puuta ja eri näkökulmista toistuva järvimaisema.

Suunnittelussa on ollut olennaista messualueen sijainti veden äärellä. Mahdollisimman monet ikkunat, terassit ja parvekkeet avautuvat kohti rantaa, ja se antaa tunteen omasta rauhasta, vaikka naapurit ovat lähellä.

Neutraalin vaalealle tilalle voi antaa ilmeen sisustuksella, ajattelevat Eero ja Hanna Jokirinne. Seinällä on Kuutti Lavosen taidetta. Kuva: Arja Maunuksela.

Kun talo on itselle tehty, siihen saa juuri niitä ominaisuuksia, joita haluaa ja tarvitsee. Messukohteessa numero 3, Eero ja Hanna Jokirinteen Suomi-talossa, kohtaavat erilaiset tilat. Suuren, yhtenäisen tilan vastapainona toimivat pienet työhuone, tv-huone ja makuuhuone.

– Haimme valoisuutta isoon tilaan ja hämäryyttä makuuhuoneeseen. Teen hoitajana vuorotyötä, ja siksi on hyvä, että makuuhuoneen saa pimennettyä, Hanna Jokirinne kertoo.

Sijainti lähellä kaupunkia ja moottoritietä houkutteli pariskunnan messualueelle, ja he onnistuivat saamaan peruutustontin. Puutalo on Kannustalon Harmaja Suomi.

– Sisustuksemme iso ajatus on ajattomuus. Valitsimme materiaalit ja tilaratkaisut, jotka toimivat pitkään. Keittiö on vaalea ja pinnat laimeat, niin että muulla sisustuksella saa luotua väriä ja ilmettä, Eero Jokirinne kuvailee.

Viereisen kohteen 5, Lohjan Saarenta -talon, rakennuttaja Hannu Ahokas kertoo toisenlaisesta syystä, miksi päätti muuttaa vaimonsa kanssa messualueelle:

– Olen alalla eli myyn Lammi-kivitaloja, ja minulla oli haaveena, että vielä joskus rakentaisin. Olen päässyt hyödyntämään ammattitaitoani ja saanut lisäoppia.

Kodin ideana on tontin ja rakennuksen muodon hyödyntäminen niin, että maisema tuntuu olevan osa myös sisätilaa.

– Luonto on huomioitu sisälläkin pinnoissa ja materiaaleissa. Niitä jaksaa katsella ainakin 30 vuotta, Ahokas sanoo.

Jenni ja Jan Storbjörk halusivat kotiinsa ylellisiä materiaaleja ja yhtenäisen avaran tilan, johon on hyvä kutsua ystäviä vierailulle. Kuva: Arja Maunuksela.

Maisema on tärkeä monelle alueen asukkaalle, mutta aivan erityinen suhde siihen löytyy Kastelli Plazia Järven sydän -talon rakennuttajilta messukohteesta 6.

– Sanoin jo aiemmin, että jos tänne joskus tulee tontteja, rakennamme. Sitten tulikin asuntomessut. Vaimoni on asunut tien toisella puolella, Jan Storbjörk kertoo.

– Vanha kotini näkyy nyt makuuhuoneemme ikkunaan. Kun kuljin tästä ohi kouluun, messualueen paikalla oli Puukeskus, Jenni Storbjörk jatkaa.

Vain kahden kilometrin päässä Lohjan keskustasta oleva messualue on entistä sahateollisuuden aluetta vanhan uittoreitin varrella. Kun se nyt otettiin asuinkäyttöön, Storbjörkit pääsivät haaveilemaansa paikkaan.

– Valitsimme kestäviä, ylellisiä materiaaleja. Täällä on neutraali värimaailma, mutta eläviä pintoja. Kivilattia oli minulle ehdoton, Jan Storbjörk sanoo.

Timo Rannan ja Jukka Turusen kodin katseenvangitsija on Johanna Oraksen taidetapetti. Leena Lundell edustaa talon toteuttajaa Aulis Lundell Oy:tä. Kuva: Arja Maunuksela.

Pyörre-talossa, kohteessa 7, puolestaan itse talon muoto oli Timo Rannan ja Jukka Turusen rakennuspäätökselle ratkaisevampi kuin paikka.

– Pyöreä talo oli oma ideamme. Meillä ei ollut tarkoitusta rakentaa, mutta Mikkelin asuntomessuilla vuonna 2017 rupesimme puhumaan pyöreistä muodoista, Turunen muistelee.

Pariskunta kiittelee Aulis Lundell Oy:n Leena Lundellia, joka tarjosi heille mahdollisuuden toteuttaa ideansa messutontille. Talon runkona on teräselementtejä. Värikkäästi sisustetut tilat kiertyvät sisäpihan ympärille.

– Ehdottomasti piti olla pyöreä sisäpiha. Se on pesämäinen juttu, oma kupla, Turunen sanoo nauraen.

Villa Hopeapuu avaa suuret ikkunat järvelle ja suojaa yksityisyyttä muilta suunnilta. Kuva: Milla Von Konow.

Omakotitalojen lisäksi asuntomessualue tarjoaa monen muotoista asumista. Kolme paritaloa muodostavat Suomessa harvinaisen asunto-osuuskunnan. Kerrostaloissa on asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja sekä ikäihmisten palveluasuntoja samassa korttelissa päiväkodin kanssa.

Kun kerrostaloilta jatketaan kohti niemen kärkeä, löytyy vielä kaksi rantahuvilaa. Numero 26, Villa Hopeapuu, näyttää viittaavan nimellään rannan vanhoihin hopeapajuihin.

– Nimi tulee myös siitä, että julkisivu on harmaantuvaa lehtikuusta, josta pitäisi tulla hopeinen, kertoo rakennuttaja Krister Parvikoski.

Hän lähti vaimonsa kanssa messu-urakkaan takamatkalta, sillä tontti tuli hakuun muita myöhemmin. Vielä keskeneräisessä tilassa hän viittoilee ikkunoihin, joiden paikoissa on huomioitu valon suunnat: seinän yläosan ikkunoista paistaa aamuaurinko.

– Otamme kaiken irti maisemasta, mutta samalla säilytämme yksityisyyden. Isot ikkunat ovat järvelle, pienet naapurin suuntaan.

Yksityisyyttä tuovat myös suurten ikkunoiden kaihtimet. Ne ovat tärkeät varsinkin pimeänä vuodenaikana, jolloin lasiseinä toisi muuten akvaariomaisen olon.

– Tässä ovat paketissa kaikki omat ideat ja unelmat. Talo on mahdollisimman valoisa ja avara, lämminhenkinen, aidoilla materiaaleilla tehty. Uniikkiin arkkitehtuuriin ei kyllästy, Parvikoski sanoo.

Sahanjohtajan asuntona aikoinaan toiminut Villa Kokkokallio on nyt Jussi ja Tarja Lönnströmin koti, jossa he pitävät myös kahvilaa. Kuva: Arja Maunuksela.

Toisenlaista uniikkia ja kestävää löytyy viereisestä Villa Kokkokalliosta, jossa viimeistelevät remonttia Tarja ja Jussi Lönnström. Messukohde numero 25 on vanha, kunnostettava talo. Se on rakennettu noin vuosisata sitten sahan konttoriksi ja johtajan asunnoksi.

– Talo on ollut Lohjan sosiaalitoimen käytössä ja sitten tyhjillään. Remontissa olemme kuorineet pois 1980-luvun pintoja. Tuomme tilat tähän päivään yhdistäen vanhaa ja uutta, Tarja Lönnström kertoo.

Hän esittelee talon aikakauden henkeen sopivia Willian Morrisin ja Pihlgren & Ritolan tapetteja ja yhdestä huoneesta löytynyttä hyvää lautalattiaa.

Villa Kokkokallio tulee olemaan yleisölle avoinna asuntomessujen jälkeenkin. Yläkerrassa on Lönnströmien koti, mutta alakertaan tulee kahvila.

– Tätä taloa kukaan ei ole koskaan pitänyt kuin omaansa, vaan se on ollut sahan ja kaupungin omistuksessa. Nyt me yritämme rakkaudella. Talo on ollut ennen meitä, pidämme siitä huolta aikamme ja se säilyy jälkeemmekin.

Asumisen hiilijalanjälki pienemmäksi

Ekologisuus on tärkeä teema Lohjan asuntomessuilla. Energiatehokkuus ja rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyys on otettu huomioon monin tavoin.

Esimerkiksi kohteen 16, Designtalo Idyllin, kerrotaan olevan täysin hiilineutraali. Pieniin päästöihin ylletään jo materiaaleilla, kuten eristeenä käytetyllä ekovillalla, ja loput päästöt on hyvitetty 50 vuoden ajalta.

Talo Sensu, kohde 8, on puolestaan A-energialuokan betonitalo, jonka viherkatto auttaa pysymään kesällä viileänä. Lämmityksen ja jäähdytyksen hoitaa ilmavesilämpöpumppu, joten viilennyskin tulee tasaisesti lattialta.

Talojen katoilla näkyy aurinkopaneeleja, ja sähköautoille löytyy latauspistokkeita. Kun asukkaat pääsevät asettumaan koteihinsa, alueelle pyritään kehittämään kaasu- ja sähköautojen sekä sähköpyörien yhteiskäyttöjärjestelmä.