Helle kiritti vadelmat poimittaviksi – Kieloniemen tilalla marjasatoa on korjattu hengästyttävää tahtia.

0
Vadelmat ovat kypsyneet nopeasti helteisessä säässä. Viljelijä Lea Räisänen arvioi, että poimittavaa riittää vielä ensi viikoksi. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Kemiönsaarelaisella Kieloniemen luomutilalla on ollut hengästyttävä tahti. Kun poimijoilla mansikkaseosonki on juuri päättynyt, vuoroaan odottavat jo vadelmat.

– En muista, että tällaista kesää olisi ollut, että kaikki valmistuvat nopeasti ja yhtä aikaa, tilan omistaja Lea Räisänen hämmästelee.

Hän ehti välillä jo miettiä, riittääkö työvoima marjojen poimintaan, sillä niin nopeasti helle on kypsyttänyt marjat. Nyt vuorossa ovat vadelmat, joiden poimijoille Räisänen antaa ohjeita välillä venäjäksi, välillä englanniksi.

Kielet häneltä sujuvat, sillä ennen viljelijäksi ryhtymistään hän ehti olla töissä Moskovassakin. Kaupallisen alan kouluja käynyt nainen on puurtanut luomuviljelijänä vuodesta 2014.

Räisänen arvioi, että vadelmat ovat alkaneet kypsyä viikon tai pari keskimääräistä aiemmin. Vadelmien poimintakausikin näyttää jäävän noin viikon normaalia lyhyemmäksi.

– Uskoisin, että vielä ensi viikko poimitaan, hän arvioi.

Vaikka vadelmat, kuten muutkin marjat ovat sinnitelleet helteisessä ja kuivassa säässä, sadosta ennustetaan laadullisesti hyvää. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liiton asiantuntija Tomi Pousi arvioi, että marjat ovat laadukkaita eikä niillä ole esimerkiksi homeongelmia.

– Kun on ollut kuumaa ja helteistä, saattaa olla, ettei kastelu ole tahtonut riittää ja marjat jäävät vähän pienemmiksi, hän pohtii.

Pousi kuitenkin arvioi maakunnista saamansa tiedon pohjalta, että sadosta tulee määrällisesti normaali. Viralliset Luonnonvarakeskuksen kokoamat satotilastot saadaan vasta myöhemmin talvella.

Myös Räisänen odottaa vadelmasadosta samanlaista kuin keskimäärin.

Tilan vadelmien kukinta alkoi kesäkuun puolella ja pölytys onnistui. Sen varmistivat tarhamehiläiset, joiden pesät ovat aivan vadelmaviljelysten vieressä.

Tuholaiset ovat pysyneet kurissa feromonipyydysten avulla.

Ylimääräistä työtä on aiheuttanut kuivuus, sillä Räisänen ei ole järjestänyt vadelmille kastelujärjestelmää. Hän on ajatellut, että vadelmat saisivat kosteudenkin luonnonmukaisesti sateista.

Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi hän joutui lopulta turvautumaan kasteluun, johon hän on saanut luvan käyttää läheisen järven vettä.

Räisäsen tilalla on mansikoiden ja vadelmien lisäksi jonkin verran pensasmustikkaa, jonka satokausi alkaa myöhemmin. Tilalla viljellään myös paljon muuta, kuten esimerkiksi kesäkurpitsaa, maissia, purjoa, selleriä ja sipulia.

Tuotteita myydään suoraan tilalta, mutta myös Reko-lähiruokarenkaan kautta Helsingin ja Raaseporin alueilla.

Jonkin verran ihmiset käyvät myös poimimassa marjoja, vaikka sitä ei ole varsinaisesti mainostettu.

Esimerkiksi jutuntekohetkellä vadelmia tuli poimimaan itselleen kemiöläinen Ija Rönnqvist , joka tapaa poimia itse marjansa.

– Tämä on hauskempaa ja tulee halvemmaksi, hän perustelee.

Vadelmien lisäksi hän poimii luonnonmarjoja. Hän sanoo myös syövänsä marjoja joka päivä.

Kaikki marjat tahtovat valmistua etuajassa

Lämmin kesä on saanut monet muutkin marjat kypsymään etuajassa ja nopeaa tahtia. Asiantuntija Tomi Pousi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitosta toteaakin, että samalla on saanut herätellä kuluttajia.

– Isompi ongelma oli mansikalla, sillä se on saatava nopeasti poimittua, jotta se ei pilaannu, hän sanoo.

Puutarhapuolella eletään parhaillaan vadelman ja herukoiden satokautta. Herukatkin ovat etuajassa ja nekin alkavat jo kypsyä.

– Myös niitä poimitaan jo, Pousi sanoo.

Hän arvioi poimintamäärien nousevan ensi viikolla.

– Yleensä herukoiden poimintaa aloitetaan heinä-elokuun vaihteessa, hän sanoo.

Herukkasatoa verottaa tänä kesänä jonkin verran kevään viileä ja sateinen sää, jolloin herukat kukkivat.

– Pölytys epäonnistui, mutta Salon seudulla näyttäisi olevan parempi tilanne, Pousi arvioi.

Puutarhamarjojen jälkeen vuoroaan odottavat omenat, jotka Pousin mukaan ovat myös hiukan etuajassa.

Omenoiden pölytys onnistui hänen mukaansa hyvin, mutta myös omenapuut ovat vaatineet kastelua.