Ilonaiheita radallakin – alkueräjuoksuissa on suurin suomalaisosanotto vuosikymmeniin

0
Viime kesänä kaksi Kalevan kisojen voittoa 43-vuotiaana vienyt Annemari Kiekara teki neljännesvuosisata sitten olympiatuloksen, johon kukaan suomalainen ei ole sen jälkeen pystynyt. (kuva: TS-arkisto/Eero Saarikoski)

Suomalaisessa yleisurheilussa on ollut korona-aikana useita perusteltuja ilonaiheita. Olympiamitalitasolle nämä lukuisat kehittymiset eivät suurella todennäköisyydellä heijastu, mutta ensi vuoden EM-kilpailuista tulee jo arvometallienkin osalta mielenkiintoiset.

Jopa ratajuoksuissa trendi on merkittävästi ylöspäin. Se, että Tokiossa juoksevat Reetta Hurske, Annimari Korte, Sara Kuivisto, Elmo Lakka, Viivi Lehikoinen ja Topi Raitanen, on viimeisen neljännesvuosisadan perspektiivillä iso asia. Paremmalla terveystilanteella joukkoon olisi saatu myös Nooralotta Neziri.

Ratajuoksujen edustus on sinivalkoisilla määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1992 jälkeen. Tuolloin Barcelonassa oli mukana niin ikään kuusi suomalaista ratajuoksijaa, sen jälkeisissä kuusissa olympialaisissa korkeintaan neljä.

Pekingissä 2008 käyntiin niinkin matalassa lukemassa kuin kaksi. Paras sijoitus oli Visa Hongiston 25:s, ja Hongisto vastasi suomalaisedustuksesta Mikko Lahtion kanssa.

Kokonaan toinen tarina on sitten se, mihin urheilijat lopulta Tokiossa pystyvät. Lähtökohta on se, että venymistä pitää tapahtua, jotta joku pystyisi Annemari Sandellin (nyk. Kiekara) neljännesvuosisadan takaista saavutusta.

Sandellin 12:s sija 10 000 metrillä Atlantassa 1996 on Suomen paras ratajuoksun olympiatulos 25 vuoteen. Koskella nykyisin asuvan ja paikkaa olympiamaratonille tavoitelleen urheilijan Atlantan alkuerässä juoksema aika 31.40,42 on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys.

Tommi Hartonen ylsi välieriin ja sijalle 16 Sydneyn vuoden 2000 kisojen 200 metrillä. Neziri päätyi 18:nneksi Rion pika-aidoissa viisi vuotta sitten.

Toki 2000-luvun paras suomalainen juoksusijoitus olisi Jukka Keskisalolla vuodelta 2012. Hän ylsi Lontoossa 15 juoksijan loppukilpailuun mutta joutui keskeyttämään. Virallista sijoitusta hänelle ei siksi kirjattu.

Tämän kauden maailmantilastossa paras sija on melko yllättäen pika-aituri Elmo Lakalla. Hänen osakkeitaan nostaa se, että tilastossa Yhdysvalloilta on edellä kahdeksan ja Jamaikalta seitsemän urheilijaa. Maakiintiöt rajaavat näin kymmenkunta juoksijaa pois kisoista.

Toisaalta Lakan kesäkuun alussa juoksema Suomen ennätysaika 13,31 erottuu muista noteerauksista melkoisesti. Kauden toiseksi paras aika kun on 13,49.

Estejuoksija Topi Raitasen urakka on tietyllä tavoin huomattavasti haastavampi kuin se olisi monissa aiemmissa olympialaisissa ollut. Kausitilastossa 27:ntenä olevan Raitasen edellä on vain neljä kenialaista ja viisi etiopialaista.

Toisin kuin yleensä, on lähtöviivalla valtaosa maailman parhaista estejuoksijoista. Raitanen juoksee Suomen aikaa torstain ja perjantain välisenä yönä alkuerässä, jossa seitsemän urheilijan tämän kauden tilastoaika on suomalaista parempi. Kun finaaliin etenee jokaisesta erästä vain kolme parasta ja lisäksi kuusi aikojen perusteella, on Raitasen tehtävä hankalahko.

Kunhan esteet saadaan roudattua radalta, on Sara Kuiviston vuoro tulla omaan 800 metrin juoksuunsa. Kuiviston tällä kaudella juoksema ennätysaika on erän kilpailijoista viidenneksi paras. Välieriin menee jokaisen alkuerän kolme parasta ja kuusi muuta aikavertailun kautta. Kiire tulee Kuivistollakin jatkoon.

Pika-aitajuoksija Annimari Korte voi pitää välierämahdollisuuksiaan realistisena. Lähes puolet hänen edellään tilastoissa olevista on yhdysvaltalaisia. Välieriin kelpuutetaan tätä nykyä 24 juoksijaa.

Yhdysvaltain kova taso 1 500 metrillä parantaa myös Kuiviston mahdollisuuksia kyseisellä matkalla. Kausitilastossa 54:ntenä olevan suomalaisen edellä on 20 juoksijaa, joiden kansallisuustunnus on USA.

Olympiayleisurheilu alkaa Suomen aikaa torstain ja perjantain välisenä yönä.

SUOMALAISJUOKSIJAT TÄMÄN KAUDEN MAAILMANTILASTOSSA

Lakan johdolla

26) Elmo Lakka, 110 metrin aidat, 13,31 (olympiarankingin 23:s)
27) Topi Raitanen, 3 000 metrin esteet, 8.19,57 (olympiarankingin 28:s)
32) Viivi Lehikoinen, 400 metrin aidat, 55,42 (olympiarankingin 36:s)
53) Annimari Korte, 100 metrin aidat, 12,91 (olympiarankingin 15:s)
54) Sara Kuivisto, 1 500 metriä, 4.05,39 (olympiarankingin 39:s)
69) Kuivisto, 800 metriä, 2.00,75 (olympiarankingin 40:s)
71) Reetta Hurske, 100 metrin aidat, 12,96 (olympiarankingin 18:s)