Hellekesä sai käärmeetkin liikkeelle – Käärmemäärästä näköhavainnot eivät suoraan kerro, sillä kannasta kertovaa seurantaa ei ole.

0
Kyyt ovat pääsoin ruskeita tai harmaita. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Käärmeitä saattaa ihmisten mielestä olla tavallista enemmän hellekesänä. Syynä on se, että vaihtolämpöisten eläinten on helppo liikkua lämpimässä, joten niitä saattaa nähdä aiempaa useammin vaikka lenkkipolulla.

Lisäksi rannoilla veden lähellä viihtyvät ihmisten lisäksi etenkin rantakäärmeet.

Kyiden ja rantakäärmeiden näköhavainnot eivät kuitenkaan kerro käärmekannoista, joita ei ole seurattu.

– Seurantaa ei ole olemassa. Se vaatisi riistakolmiotapaisen seurannan, pohtii suunnittelija Pälvi Salo Suomen ympäristökeskuksesta.

Hän sanoo, että helpoin tapa laskea käärmekantoja olisi seurata tunnettuja talvehtimispaikkoja.

Koska kylmyys ei hellekesänä ole rajoittanut käärmeiden liikkumista, Salo ei ihmettelisi, vaikka ne olisivat olleet liikkeellä öisinkin. Hellesään hän ei usko olevan ongelma kyylle tai rantakäärmeelle, sillä eläimet kyllä osaavat käyttäytyä lämpötilan mukaan.

– Eivät ne mene asvaltille lämmittelemään helteellä, Salo heittää esimerkin.

Paljon käärmeitä seurannut ja kuvannut Lisse Tarnanen sanoo myös, ettei Suomen käärmekantoja ole laskettu. Hänellä on kuitenkin tuntuma, että käärmeillä menee yhä huonommin muun muassa rakentamisen, osin vieläkin vihamielisen asenteen ja liikenteen vuoksi.

– Käärmeitä jää myös autojen alle, mutta pahinta on, kun niiden talvikolot katoavat, hän sanoo.

Hän on perehtynyt käärmeiden elämään jo reilun 20 vuoden ajan, mutta kuvannut luontoa paljon kauemmin.

– Olen aina kulkenut luonnossa ja harrastanut luontokuvausta hyvin pitkään.

– Vähitellen käärmeet ovat alkaneet kiinnostaa, hän sanoo.

Hän on tehnyt käärmeiden eteen paljon valistustyötä. Siihen kuuluu myös kaksi kirjaa, joista uusin Kiehtovat kyyt (Madella, Jarmo Latva ja Lisse Tarnanen) julkaistiin juuri koronapandemian alussa 2020.

Tarnanen puuskahtaa, että Manner-Suomessa on vain kaksi käärmelajia, kyy ja rantakäärme, joita ihmiset eivät edes tunne. Lisäksi hän muistuttaa siitä, ettei vaskitsa ole käärme, vaan jalaton lisko.

Lisäksi kyy sekoitetaan rantakäärmeeseen, kun tuijotetaan vain niiden värimerkkejä.

– Ei kannata katsoa väreihin, sillä ne eivät ole pomminvarmoja, Tarnanen neuvoo.

Värien sijaan hän kehottaa katsomaan käärmeen päälakea.

– Jos siinä on isot suomut, se on ihan varmasti rantakäärme.

– Jos päälaella on isoja ja pieniä suomuja, se on kyy, hän erottelee.

Värituntomerkeistä on usein sanottu, että rantakäärmeellä on keltaiset tai oranssit laikut niskassa, mutta aina näin ei ole. Koska kyykin voi olla mustasävyinen, rantakäärme saatetaan sekoittaa kyyhyn pelkän värituntomerkin perusteella.

Molemmat Manner-Suomen käärmeet syövät myyriä, vaikka rantakäärme tyytyykin kalaravintoon silloin, kun se elää veden äärellä. Rantakäärmeitä tapaa kuitenkin myös kuivalla maalla, jossa ne voivat syödä myyrien lisäksi esimerkiksi sammakoita.

– Kun käärmeet syövät myyriä, ne samalla hävittävät puutiaisen ja myyräkuumeen väli-isäntiä, Tarnanen muistuttaa.

Moni tosin haluaa hävittää käärmeet ja niistä etenkin kyyn pihaltaan. Tarnanen antaa tähän hyvän neuvon.

– Kyyt viettävät aikaa sellaisilla paikoilla, joilla on ruokaa, joten omalta pihalta kannattaa siivota ”rytöpaikat” pois, hän sanoo.

On pohdittu myös sitä, olisiko käärmeen tappamisen sijaan parempi kuljettaa se pois pihalta. Tämän vaikutusta käärmeeseen ei ole selvitetty, mutta Tarnanen muistuttaa, että ainakin olisi syytä viedä käärme sellaiseen paikkaan, josta se löytää talvehtimispaikkoja.

– Käärmeen voi viedä myös sellaiselle paikalle, jossa on nähnyt käärmeitä ennenkin.

– Varma etäisyys pihalta on kolme kilometriä, hän lisää.

Tällä varmistetaan, ettei käärme palaa pihalle, joka kuuluu sen elinpiiriin.

Tarnanen sanoo, että siirto on käärmeelle myös stressitilanne. Jotta käärme selviäisi uudessa elinympäristössään, sen on joka tapauksessa löydettävä itselleen talvikolo, jossa lämpötila pysyy sopivana.

Poikaset ilmestyvät vasta loppukesästä

Kyyn ja rantakäärmeet poikaset ilmestyvät maailmaan vasta loppukesästä. Rantakäärme munii ja poikaset kuoriutuvat munista. Kyyn poikaset tulevat maailmaan valmiina eli kyy synnyttää.

Lisse Tarnanen sanoo, että kyyn poikaset syntyvät elokuun puolesta välistä aina syyskuun lopulle ulottuvalla ajanjaksolla. Rantakäärmeen poikaset kuoriutuvat munista aiemmin.

– Ahvenanmaalla on havaittu jo heinäkuussa kuoriutuneita poikasia, Tarnanen sanoo.

Rantakäärmeen munat saattavat olla lehti- tai lantakompostissa, jossa ne ovat tasalämpöisessä paikassa.

– Rantakäärmeen poikaset ovat jo munista kuoriutuessaan aikuisen käärmeen värisiä, mutta kyyn poikaset ovat syntyessään kaikki ruskeita, Tarnanen kertoo.

Myöhemmin kyyt ovat pääosin joko ruskeita (naaraat) tai harmaita (koiraat).