Kuivuus korventaa jo juurikastakin – Etenkin rannikolla sokerijuurikas kärsii niin paljon, että se kuivattaa vanhoja lehtiään pois. Juurikkaan koko uhkaa jäädä pieneksi.

0
Pertteliläisen Mikko Vesalaisen sokerijuurikas ja vieressä kasvava ohra näyttävät hyviltä. Vesalainen sanoo, että kylvi molemmat hyvään aikaan. Kuva: SSS/Elina Lahti

Sokerijuurikas näyttää hyvältä Perttelissä Inkereentien varrella. Viljelijä Mikko Vesalainen tietää, että juurikas pärjää kyllä ja kasvaakin, mutta vesi olisi sille tervetullutta.

– Hyvänkokoinen jo, hän vetää maasta yhden juurikkaan malliksi.

Sokerijuurikkaiden vieressä Vesalaisella kasvaa kevätohraa, joka ei myöskään näytä huonolta.

Kaikilla pelloilla näkymät eivät ole yhtä hyviä. Kuivuus korventaa jo juurikastakin, vaikka se on tiedetty kasviksi, jolla on syvälle ulottuva juuristo.

– Kyllä juurikaskin jo kärsii, sanoo johtaja Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskuksesta.

Hän sanoo, että varmasti on niitäkin juurikkaita, jotka ovat saaneet vettä, mutta varsinkin rannikkoalueella sokerijuurikkaat ovat kärsineet. Tämä näkyy vanhempien lehtien kuivumisena. Kasvu hidastuu samalla, jolloin juurikas jää pienemmäksi.

Vesalaisen sokerijuurikkaat ovat saaneet välillä vettäkin.

– Tänne saatiin kaksi aika hyvääkin sadetta, 26 ja 28 milliä kerralla sekä lisäksi normaalisateita, hän kuvailee.

Salon keskustaa ennen juhannusta ryöpytellyt rankkasade ei hänen mukaansa kuitenkaan yltänyt pertteliläispellolle. Tämä kuvaa hyvin sitä, miten epätasaisesti sateet ovat kesän mittaan jakautuneet Salon seudulla.

Kosteuden lisäksi Vesalaisen juurikkaat saivat heti kylvöjen jälkeen hyvän alun. Hän kylvi sokerijuurikkaan noin 20. huhtikuuta.

– Ne taimettuivat hyvin, hän sanoo.

Vesalainen muistuttaa lisäksi viljelykierron tärkeydestä.

– Maa pysyy hyvässä kunnossa, hän selittää.

Myös Muurinen sanoo, ettei juurikas helposti kuole kuivuuteen, jos maassa ei ole mitään ongelmia.

– Sokerijuurikkaan juuristo ulottuu metriin saakka, hän selittää.

Muurinen toivoo monen muun tavoin vettä, jota on Salon seudulla saatu niukasti. Sateet ovat olleet kuuroja ja kastelleet alueita epätasaisesti.

Paikoitelleen juurikaspelloilla on näkynyt myös kastelulaitteita, esimerkiksi Perniössä alkuviikolla.

– Kyllä juurikaskin hyötyy kastelusta, mutta se (kastelu) on aika vähäistä, Muurinen sanoo.

Hänen mukaansa pelkästään juurikkaan viljelyyn kastelulaitteita ei yleensä hankita. Jos tilalla on laitteille muutakin käyttöä esimerkiksi erikoiskasvien viljelyssä ja vettäkin saatavilla, niitä käytetään myös sokerijuurikkaan kasteluun.

ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhonen sanoo, että tänä vuonna viljelijät ovat kastelleet jopa kevätvehnää, josta odotetaan siemenviljaa.

Sokerijuurikaspellot ovat Muurisen mukaan pääosin hyvässä kasvussa.

– Jo kaksi viikkoa sitten näki, että rivit ovat ummessa, hän kuvailee.

Muurinen muistuttaa, että toki on sellaisiakin alueita, jotka kylvöjen jälkeen kärsivät sateista ja itivät huonosti. Tämä näkyy paikoitellen epätasaisena kasvuna.

Kuiva, mutta pian taas helteiseksi muuttuva sää jatkuu ennusteiden mukaan ainakin alkuviikkoon, mutta toiveita sateista on puolen viikon aikaan. Jos niitä ei saada, peltokasvit joutuvat tasapainoilemaan yhä pahemman kuivuuden kanssa pitkään.

Sokerijuurikkaalla ei Muurisen mukaan kuitenkaan ole samaa ongelmaa kuin viljalla, joka valmistuu ennenaikaisesti.

– Juurikkaalla on pitkä kasvukausi ja se jatkuu, mutta kuivuudessa kasvu on hidasta.

– Kun vettä taas tulee, juurikas varmasti rupeaa kasvamaan, Muurinen sanoo.

Puinnit aluillaan Salon seudulla

Puinteja on jo aloitettu Salon seudulla. ProAgrian asiantuntija Jarmo Pirhonen sanoo, että ensimmäisten joukossa on siemenheinä, josta on puitu muun muassa nurminataa ja raiheinää.

Varhain puitavien joukkoon kuuluu myös kumina.

– Syysohraakin on varmaan jo puitu, hän uskoo.

Myös syysruis on pitkällä, mutta sen puintia voidaan Pirhosen mukaan lykätä, koska rukiin siemen ei varise maahan ja sään takia ei tarvitse hosua.

– Jos joukossa on vähänkään keskenkasvuista, isännät ja emännät eivät kiirehdi, hän arvelee.

Kevätviljoista puinteja aloitellaan Pirhosen mukaan jo viikon sisällä, mikä on aikaista. Puintivalmista alkaa olla ohra.

Pertteliläinen maanviljelijä Mikko Vesalainen aikoo puida syysvehnää ensi viikolla.

– Se on aika normaali aika, sillä syysvehnän puinnit alkavat yleensäkin heinä-elokuun vaihteessa, hän sanoo.

Paahtava helle kutistanut kevätviljojen satotoiveita entisestään, syysvilja lupaava

Pitkään jatkunut kuivuus ja paahtava helle ovat kutistaneet kevätviljojen satotoiveita entisestään.

Kuivuudessa kasvi valmistautuu jo seuraavaa kasvukautta varten ja muodostaa siemeniä. Tähkien jyvämäärä ja koko ovat jäämässä pieniksi monilla pelloilla.

Pelloilla näkee ennenaikaisesti valmistunutta viljaa. Kaurapelto saattaa näyttää jopa valkoiselta.

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että kasvi valitsee, mitä sen pitää tehdä, ProAgrian Jarmo Pirhonen selittää.

Voittajiin kuuluu tänä vuonna syysvilja. Pirhonen uskoo, että syysviljan hyvät satotoiveet kannustavat viljelijöitä entistä enemmän syyskylvöihin.