Kylien, kartanoiden ja kirkkojen Perniö avautuu uudistetussa museossa

0
Perniön museon yksi huone kertoo Karl Fredrik Kaarlosesta, joka on rahoittanut paljon museota ja kuuluu museon perustajiin. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kylien, kartanoiden, kirkkojen ja ruukkien Perniö avautuu nyt uudistetussa Perniön museossa. Pitkään kiinni olleet museon ovet avautuvat yleisölle tänään remontin ja näyttelyiden uudistamisen jälkeen.

– Eilen meni vielä puoleenyöhön, tunnustaa museoamanuenssi Anna Väänänen Salon historiallisesta museosta.

Töitä riitti myös torstaiksi, jolloin kutsuvieraiden oli määrä tulla illalla. Yleisölle museoalue tarjoaa tapahtumia tänään kello 12 alkaen.

Perniön museon näyttelyyn on luotu punainen lanka, joka kuljettaa kävijän Perniön esihistorialliselta ajalta aivan museon olemassaoloon saakka. Jo pihalla kannattaa ihastella uusia istutuksia ja etenkin puuta, joka on istutettu museossa paljon vapaaehtoistyötä tehneen edesmenneen Ritva Piiroisen muistoksi.

Museon sisällä ei pidä kiirehtiä, vaan kannattaa pysähtyä heti eteiseen.

– Tässä kerrotaan museon perustamisesta.

– Museohan on harvinainen, sillä se on alun perinkin rakennettu museoksi vuonna 1930, Väänänen sanoo.

Seurojentalon tulipalosta säästynyt lamppu. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Esihistorialliselta ajalta lähtevä tarina paljastaa, että Perniössä on asuttu kauan, minkä näkee helposti tänäkin päivänä maastosta.

– Pronssikautisia hautaröykkiöitä on yli 160, Väänänen kertoo.

Löytöjä asutuksesta on runsaasti kuitenkin jo tätä edeltävältä ajalta eli kivikaudelta.

Pronssikauden jälkeiseltä rautakaudelta vitriiniin on laitettu Perniön emännän puku.

– Muinaispuku on löytynyt Yliskylän kirkon vierestä rautakautisesta kalmistosta, Väänänen kertoo.

Paljon on Perniössä myös kyliä!

– Yli sata kylää, harvinaisen paljon, Väänänen kuvailee.

Valtavan isoa 1600-luvulta olevaa Halikon kihlakunnan karttaa saa tutkia pitkään. Perniö kuului tuolloin Halikon kihlakuntaan.

Paljon kertovat Perniöstä myös seinällä olevat valokuvat, jotka tuovat historian lähelle.

– Esimerkiksi tässä kuvassa ennustetaan korteista, Väänänen näyttää.

Perniön museo on alun perinkin rakennettu museoksi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Huone huoneelta etenevä tarina johdattaa kylistä kartanoiden huoneeseen sekä erikseen yhteen museon kannalta tärkeään huoneeseen.

– Tämä huone kertoo Karl Fredrik Kaarlosesta, joka on rahoittanut paljon museota, Väänänen selittää.

Kaarlonen kuului museon perustajiin. Lisäksi hän lahjoitti museon pihalla olevan aittarakennuksen.

Museon puuhamiehiin kuuluneen Kaarlosen elämästä kertoo muun muassa pöydällä oleva taskukello. Se kertoo tarinaa siitä, kuinka kellon pikkupoikana saanut Kaarlonen sai käännettyä isänsä pään koulumyönteiseksi.

– Kaarlonen sai käydä vain yhden vuoden koulua, mutta kun hän kerran auttoi isäänsä vaikeassa laskutoimituksessa, isä huomasi, että koulunkäynnistä on apua.

– Hän antoi Kaarloselle taskukellon ja luvan jatkaa koulunkäyntiä, Väänänen avaa tarinaa.

Vanha arkku on raudoitettu Kosken ruukissa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Museon yläkerran huoneista yksi on omistettu Perniön useille kirkoille. Ruukkejakin Perniössä on yllättävän monta.

Esineiden joukosta Väänänen poimii muun muassa 1600-luvun arkun.

– Tämä on raudoitettu Kosken ruukissa, hän kertoo.

Mitäpä olisi paikkakunta ilman yhteisöllisyyttä? Tässä huoneessa kannattaa jo istahtaa sitä varten varatuille tuoleille ja uppoutua vastaseinällä olevaan valtavaan kuvasuurennokseen Perniön vanhasta kirkonkylästä.

– Kuvassa ollaan lähdössä arpajaisiin, takana näkyy Tammelinin talo ja taustalla seurojentalo, joka on palanut, Väänänen kertoo.

Seurojentalosta säästyi vain yksi lamppu, joka oli palon aikaan korjattavana. Sekin löytyy museosta.

Liikkumiseen ja kulkemiseen liittyvistä asioista on myös koottu omat näyttelyt. Vain aseet ovat museossa entiseen tapaan.

Perusteellisen muutoksen läpikäyneen museon remontti alkoi jo 2018, jolloin museon toiset portaat avattiin uudelleen. Nyt valmistunutta uudistettua näyttelyä alettiin tehdä viime vuonna, jolloin se sai Suomen Kulttuurirahastolta 34 000 euron apurahan.

Perniön museo avataan yleisölle 2.7. ja museo on avoinna kesäkaudella ke–su kello 12–16.

Entisajan kulkemiseen liittyvät muun muassa hevosen erilaiset kengät sekä kuolaimet. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Sylkykuppi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo