Lisäpainoleuanvedon SM-mitaleista mitellään Salossa – paikallinen edustus puuttuu, mutta valtakunnan huiput ovat mukana

0
Lisäpainoleuanvedon SM-kisat järjestetään Timo Matilan (kuvassa) omistamassa Liikuntakeskus Vireessä. Matila itse ei ota kisoihin osaa, eikä mukana ole tällä kertaa muitakaan salolaisia. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen.

Salo isännöi lauantaina lisäpainoleuanvedon SM-kisoja Liikuntakeskus Vireessä.

Mukana on yhteensä 71 kilpailijaa, jotka mittelevät lukuisissa eri paino- ja ikäluokissa. Nuorimmat vetäjät ovat vain 11-vuotiaita, ja kisaajien ikähaarukka ylettää aina 80 vuoteen asti.

– Kyllä me kisat aikaiseksi saadaan, Liikuntakeskus Vireen yrittäjä Timo Matila toteaa.

Salolaiset leukailijat loistavat kuitenkin poissaolollaan. Matilan lisäksi menestystä lajin parissa on niittänyt esimerkiksi Joonas Mäkipelto, joka teki viime syksynä kaikkien aikojen parhaan suomalaistuloksen toistoleuanvedossa: 63 toistoa.

Mäkipelto tunnetaan epäinhimillisyyttä lähentelevistä tempauksistaan. 12 tunnin testissä hän veti 4 040 leukaa, ja yhden tunnin aikana hän on vetänyt parhaimmillaan 1 010 hyväksyttyä leuanvetosuoritusta. Edellä mainitut ovat Guinnessin noteeraamia maailmanennätyksiä.

– Salolaiset ovat painottuneet nimenomaan toistoleuanvetoon, Matila tietää.

Joonas Mäkipellosta saattaa tulla perjantaina kolminkertainen ME-mies.
Salolainen Joonas Mäkipelto on maailmanennätysmies leuanvedossa, mutta sen toisessa kilpailumuodossa, toistoleuanvedossa. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila.

Lisäpainoleuanvedossa urheilija pyrkii suorittamaan yksittäisen hyväksytyn suorituksen mahdollisimman suuren lisätaakan kanssa. Levypainot kiinnitetään painovyöhön, jonka lastiton paino on kolme kiloa. Virallisessa kilpailussa urheilijalla on yhteensä kolme suoritusmahdollisuutta.

Toistoleuanvedossa kilpailija suorittaa yhtäjaksoisesti mahdollisimman monta leuanvetoa omalla kehonpainollaan. Kilpailijalla on käytössään yksi kilpailusuoritus, ja hänen tuloksensa muodostuu hyväksyttyjen toistojen määrästä.

Lisäpainoleuanvedon SM-kisat piti järjestää alun perin jo huhtikuussa, mutta koronapandemia aiheutti ajankohdan siirtymisen.

– Kilpailujen siirtäminen onnistui kivuttomasti. Oli aavistettavissa, että kisat siirtyisivät, joten osasimme varautua, Matila sanoo.

Ensimmäinen vetoryhmä aloittaa suorituksensa lauantaina puoliltapäivin. Kisat ovat yleisölle pääsymaksuttomat.

– Koronaturvallisuudesta huolehditaan asettamalla penkkirivit väljästi, Matila vakuuttaa.

”Kisaajamäärät olivat korkeimmillaan juuri ennen pandemiaa. Tällä hetkellä lisenssivetäjiä on reilut parisataa.”

Suomen Leuanveto ry:n puheenjohtaja Jyrki Eriksson toteaa, että SM-kisojen osallistujamäärä on hiukan tavanomaista alhaisempi.

– Se on ymmärrettävää tämän nykyisen tilanteen keskellä, hän kommentoi ja viittaa koronapandemiaan.

– Tärkeintä on, että kisat saadaan nyt ylipäätään järjestettyä.

Eriksson tietää, että kilpailulisenssin omaavien leuanvetäjien määrä on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa.

– Kisaajamäärät olivat korkeimmillaan juuri ennen pandemiaa. Tällä hetkellä lisenssivetäjiä on reilut parisataa, hän kertoo.

– Aiomme jatkaa sinnikästä työtä, ja uskomme, että koronan hellittäessä tilanne palaa taas normaaliksi.

Salossa on kilpailemassa suomalaisen lisäpainoleuanvedon kerma. Viime syksynä kaikkien aikojen kovimman tuloksen (105,5 kg) vetänyt Tapio Hokkanen kilpailee satakiloisten sarjassa.

– Meidän kilpailusäännöillämme kukaan ei ole vetänyt kovempaa tulosta missään maailman kolkassa. Esimerkiksi Guinnessin ennätyksissä on tosin hieman eri kriteerit, Eriksson kertoo.

Hän nostaa esille myös 90-kiloisissa kilpailevan Teemu Ojalan, joka on Hokkasen tapaan rikkonut sadan kilon maagisen rajan (101,5 kg).

– Mukana on myös kaikkien aikojen kovin naisvetäjämme Noora Kärkkäinen, jonka ennätys on 53 kiloa, Eriksson mainitsee.

Noora Kärkkäinen mitteli toistoleuanvedon SM-kullasta kolme vuotta sitten Turussa. Saloon hän lähtee naisten hallitsevana lisäpainoleuanvedon Suomen ennätyksen haltijana. Kärkkäisen ennätys on 53 kiloa. Kuva: TS-arkisto/Ari-Matti Ruuska.

Vaikka sekä lisäpaino- että toistoleuanveto kuuluvat saman kattolajin alaisuuteen, suoritusmuodoissa ja niiden harjoittelussa on suuria eroja.

– Lisäpainoleuanveto perustuu maksimivoimaan, toistoleuanveto kestovoimaan, Eriksson kiteyttää.

– Maksimivoimasta on toki hyötyä toistoleuanvedossa, mutta kestovoiman merkitys lisäpainovedossa on marginaalisempi, hän lisää.

Suoritusmuotojen suosio Suomessa on tasaista. Erikssonin mukaan toistoleuanveto kiri ennen pandemiaa hiukan lisäpainovedon ohi.

– Mutta ero ei ole suuri, hän painottaa.

Toistoleuanvedon SM-kisat mitellään marraskuun lopulla Jyväskylässä.

Lisäpainoleuanvedon SM-kilpailut lauantaina Liikuntakeskus Vireessä kello 12 alkaen. Vapaa pääsy.

Lisäpainoleuanveto

  • Toinen leuanvedon kilpailumuodoista toistoleuanvedon ohella.
  • Tarkoituksena on vetää yksi hyväksytty leuka mahdollisimman suuren lisäpainon kanssa.
  • Suorituksen alussa kilpailija roikkuu tangossa molemmat kyynärnivelet täysin ojennettuina. Hyväksytyn suorituksen yläasennossa kilpailijan leuan kärki ylittää koko tangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa siten, että leuan kärki osoittaa vetotelineen etupuolta kohti.
  • Vetäjät kisaavat painonsa mukaisessa sarjassa. Miehissä kevyin sarja on 60-kiloiset ja raskain yli 110-kiloiset. Naisissa kevyin sarja on 50-kiloiset ja raskain yli 70-kiloiset.
  • Miesten ja naisten yleisissä sarjoissa ei ole ikärajoituksia. Kilpailuja järjestetään kuitenkin myös junioreille ja veteraaneille.
  • Miesten Suomen ennätys on Tapio Hokkasen nimissä (105,5 kg). Naisten Suomen ennätystä pitää hallussaan Noora Kärkkäinen (53 kg).