Löylynlyömät luolamiehet

0

JUHA RUUSUVUORI. Suomalaisten alkuperästä on viime aikoina taitettu sanan tylsää säilää mediassa. Tulimmeko Volgan mutkasta? Miksi emme olekaan viikinkejä? Olemmeko edelleen apinan tasolla? Kysymykset sinkoilevat ilmassa kuin nikamat mammutin selkärangasta taigan kevättuulessa.

Mistä apu tiedon janoon? Miten välttää valeuutiset tässä tärkeässä asiassa? Jokainen vapaa ja riippumaton ja rajojaan sulkeva eurooppalainen kansakunta toki haluaa tietää, mistä me olemme tulleet, milloin ja miksi ihmeessä.

Tiettävästi Suomen suurin viisaus kiteytyy Itä-Suomessa, tarkemmin sanottuna Savolaisten Pariisissa sijaitsevalla Arkadianmäellä. Päätimme ottaa alkuhärkää sarvista ja kysyä puoluesihteereiltä, mikä on kunkin puolueen näkemys suomalaisten alkuperästä.

– Ennen vanhaan, kun meillä vielä oli Neuvostoliitto, olemme varmoja että suomalaiset olivat tulleet yhtenä joukkona Volgalta yhdellä suurella lautalla surumielisesti hoilaten, toteaa vasemmistoliiton Riitta Kutvos-Mäkäräinen hitaasti.

– Mutta enää emme ole varmoja muuta kuin siitä, että alkusuomalaisilla oli iso säkki simpukankuoria, siis rahaa. Säkistä he jakoivat simpukoita demokraattisesti kaikille, jotka eivät jaksaneet tehdä työtä, esimerkiksi keritä seeproja.

No mitä sanoo sosiaalidemokraattien yliasiantuntija Marco-Turo Vähänakki? Hän ei sano mitään, koska on unessa. Herätämme.

– Alkusuomalaiset saapuivat tänne vaikka mistä, koska luolan katto oli korkealla eikä peräseinää näkynyt savun takia. He tekivät työtä ja saivat simpukoita palkakseen. Niistä tehtiin keittoa. Soppa myytiin, ja joistakin tuli kauppiaita. Kokeille maksettiin viisi tuhatta vuotta indeksikorotusta. Sitten kokkien palkkojen sivukulkuista tuli niin isot, ettei kukaan halunnut palkata kokkeja enää. Piti digitalisoida keitto, urahtaa Vähänakki ja nukahtaa.

Keskustapuolueen johtava asiantuntija Riikka Epätunkelo-Lapikainen vastaa ytimekkäästi:

– Suomalaiset tulivat tänne maalta. Eihän ole mahdollista, että he olisivat tulleet kaupungeista, koska taajamia ei ollut. Oli vain maa. Raamatussakin sanotaan, että maalta sinä olet tullut, ja sen kyllä huomaa.

Jätämme Riikka-tädin eduskunnan kuppilaan nauttimaan turvesmoothieta ja löydämme kokoomuksen ylijohtajan Sebastian Turson pakkaamasta golfkassiaan. Kysymme jälleen suomalaisten alkuperästä.

– Suomalaiset tulivat tänne lännestä tekemään bisnestä. Luolia ostettiin, metsiä myytiin, nuijat poljettiin suohon. Kreegah, toteaa Turso ytimekkäästi ja katoaa Espooseen.

Vihreiden kakkosornitologin Senja-Markku Johansson-Ngombin mukaan alkukansamme tuli tänne puhtaan luonnon perässä.

– Esi-isämme asettuivat Nuuksioon, jaa, varmaankin sinne. Eikös siellä sijaitse se Suomen metsä?

Perussuomalaisten puolueasessori Turde Lampaanpää löytyy somettamasta siivouskomerosta. Odotamme pari tuntia hänen adrenaliinitasonsa laskemista ja kysymme:

Mistä me olemme tulleet?

– Me emme ole tulleet mistään, kajahtaa napakka vastaus.

– Me olemme aina olleet täällä. Olemme siinneet neitseellisesti eli partenogeneettisesti ja niin teemme myös jatkossa, kun rajat on suljettu musulmaaneilta. Alamme lisääntyä silmikoimalla ja täytämme koko maan ihan omatoimisesti.

Näihin suhteellisen sekaviin tunnelmiin päätämme kesäraporttimme länsisavolaisesta Helsingin kantakaupungista.

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.