Sallisen talli – koskelainen Tuomas Sallinen valmentaa Tokion olympialaisiin lähteviä Ella Junnilaa ja Kristiina Mäkelää

0
Tuomas Sallinen yleisurheilun MM-kisoissa Dohassa 2019. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Suomalainen yleisurheiluväki yllättyi kesäkuun puolivälin tienoilla, kun maan kärkiurheilijoihin lukeutuva korkeushyppääjä Ella Junnila ilmoitti vaihtavansa valmentajaa kesken kauden. Jouko Kilpi väistyi Junnilan valmentajana ja tilalle tuli koskelainen Tuomas Sallinen.

– Toimin Ellan fysioterapeuttina aiemmin vähän satunnaisemmin, mutta viime talvena jo oikeastaan kokonaan. Olimme myös muun muassa Portugalissa leirillä toukokuussa, ja tein jo silloin paljon yhteistyötä hänen kanssaan. Valmentajan vaihto ei ollut dramaattinen muutos. Se oli urheilijan ratkaisu, Sallinen taustoittaa.

Monet kummeksuivat Junnilan ratkaisua, sillä onhan kyseessä olympiavuosi. Sallinen myöntää, että hänen vaikutuksensa Junnilan kehittymiseen ovat näin lyhyellä ajanjaksolla rajalliset.

– Kuntohuippu on selkeästi tähdätty Ellan kohdalla Tokioon, ja olemme panostaneet muutamaan asiaan. Juoksua ja nopeutta on harjoitettu vähän enemmän kuin mihin Ella on tottunut, ehkä pikkuisen myös iskutettukin loikkien kautta. Painotukseni ovat hieman erilaiset kuin ”Joken” aikana, mutta se on ollut ehkä tässä vähän tarkoituskin, Sallinen pohtii.

 

Tampereen Pyrinnön korkeushyppääjä Ella Junnila tähtää kahden metrin ylitykseen Tuomas Sallisen valmennuksessa. Kuva: Lehtikuva/Kalle Parkkinen

Miten luonnehtisit Junnilaa korkeushyppääjänä?

– Hän on räjähtävä ja hyvä kilpailija. Hän on hyvä saamaan tehoja irti oikeassa paikassa. Se nähtiin EM-halleissa, Sallinen sanoo ja viittaa Junnilan pronssiin ja SE-tulokseen 196.
Junnilan kohdalla on puhuttu paljon kahden metrin haamurajasta, ja se on Sallisen mukaan täyttä realismia.

– Kaksi metriä on vain numeroita. Urheilijalle se on hyvä, että on tuollaisia tasalukemia. Se luo motivaatiota, sopivaa intoa ja päämäärätietoisuutta. Kaksi metriä on Ellalle ihan tavoitettavissa. Se vaatii ehjän lähestymisen kilpailukauteen ja sen, että hyppy on teknisesti riittävän hyvin lapasessa. EM-halleissa 196:n ylitys oli väljä. Siitä voi laskea, ettei 200 ole kovin kaukana.

Jo ennen Junnilaa on Sallinen valmentanut kolmiloikkaajahuippu Kristiina Mäkelää vuodesta 2018. Lisäksi Sallisen ”talliin” kuuluu myös kolmiloikkaaja-pituushyppääjä Topias Koukkula, jota hän valmentaa yhdessä Johan Meriluodon kanssa.

– Yleensäkin nämä valmennustyöt ovat tulleet minulle niin, että joko urheilija tai joukkue pyytää. Sen jälkeen katson, onko minulla aikaa ja mahdollisuutta alkaa valmentaa. Ellan tapauksessa olin ilman muuta kiinnostunut, koska tuon tason urheilija pyytää, Sallinen sanoo.

Sallinen ei näe mitään huonoa siinä, että hänellä on valmennettavana nyt kaksi isoa suomalaisnimeä.

– Kristiinan ja Ellan valmentaminen synkkaa nähdäkseni ihan hyvin keskenään. Se ei ole mitenkään hankala yhdistelmä, itse asiassa jopa selkeyttää ja parantaa valmentajana tilannettani, Sallinen kiteyttää.

Sallinen myös vakuuttaa, että aikaa riittää molemmille urheilijoille.

– Minä olen se, joka tässä kuviossa ajelee eniten autolla. Ella asuu Tampereella, mutta hän tulee välillä Helsinkiin. Tällaiseen aikaan vuodesta on mahdollista olla välillä myös Koskella.

Arvostettuja yleisurheiluvalmentajia ei riitä jonoksi asti Suomessa.
– Tarjonta on vähäistä, mutta vähäisessä määrässä on laatua. Monetkaan eivät pysty aloittamaan valmentamista, koska ovat sidottuna jollekin tietylle paikkakunnalle esimerkiksi siviilitöidensä vuoksi.

Yhtälö on monille hankala, sillä Sallinen korostaa valmentajan läsnäoloa harjoituksissa.
– Kun tavoitellaan huipputuloksia, on valmentajan läsnäololla vaikutusta urheilijaan. Valmentajalla on tieto ja kokemus. Jos katsotaan maailman huippuja, niin kyllä he aika tiukassa valmennuksessa töitä koko ajan tekevät, Sallinen muistuttaa.
Salliselle yleisurheiluvalmentaminen on päätyö.

– En paljon fyssarin hommia ehdi tehdä. Eikä toisaalta tarvitsekaan kauheasti tehdä. Jonkin verran teen Koskella edelleen pienen asiakasryhmän kanssa töitä, mutta fysioterapeutin hommista löysään ja keskityn valmentamiseen.

Kuinka kauan Sallinen on valmistautunut valmentamaan Mäkelää ja Junnilaa, jos ajatellaan, että kaikki loksahtaisi kohdilleen menestyksen suhteen?

– Tuo on mahdoton kysymys, se vaihtelee yksilötasolla niin paljon. Pitää varautua, että urheilijan kanssa voi joutua tekemään montakin vuotta töitä. Kehittymisen kannalta yksi vuosi on aika lyhyt aika, Sallinen pähkäilee kysymystä.

– Aika tavallista on, että tarvitaan muutama ehjä peräkkäinen harjoituskausi. En ole kuitenkaan asettanut mitään rajoja. Tehdään tulosta vaikka puolessa vuodessa, jos sitä on tullakseen. Sekin on nimittäin mahdollista, vaikka ei todennäköistä.

 

Kristiina Mäkelä venytti olympiarajan yli Kuortaneella kesäkuun lopulla. Kuva: Lehtikuva/Juha Harju

 

Ella Junnila
Ikä: 22.
Laji: korkeushyppy.
Ennätys: 196 SE (2021).
Seura: Tampereen Pyrintö.
Saavutukset: Kalevan
kisoissa kultaa 2019 ja
hopeaa 2018. EM-hallipronssia 2021, alle 23-
vuotiaiden EM-pronssia 2019.

Kristiina Mäkelä
Ikä: 28.
Laji: kolmiloikka.
Ennätys: 14,41 (2021).
Seura: Orimattilan Jymy.
Saavutukset: Kalevan
kisoissa kahdeksan
kultaa ja kolme hopeaa.
Ulkoratojen arvo-
kilpailuissa
parhaimmillaan kahdesti EM-yhdeksäs, MM-12:s ja olympialaisissa 12:s.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments