Salolaispoliitikkojen tempoilu päiväkotien, koulujen ja hoivakotien jatkosta on jarruttanut öljykattiloiden vaihtoa maalämpöön kaupungin kiinteistöissä.
– Epävarmuus on vaivannut. Lämmitystavan muutos ja kiinteistöjen tulevaisuus ovat naimisissa keskenään. Mitkä ovat ne rakennukset, joihin kannattaa satsata tällainen järjestelmä, talonsuunnitteluarkkitehti Tommi Kaarto sanoo.
Öljylämmityksestä luopuminen on yksi keskeisistä ilmastokysymyksistä, kun uusi kaupunginvaltuusto aloittaa elokuussa nelivuotiskautensa.
– Poliitikoista riippuu, paljonko ympäristöpuolelle ollaan valmiita laittamaan vuosittain rahaa. Se voi olla joillekin helppo säästökohde, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Karnisto-Toivonen (sd.) toteaa.
Karnisto-Toivosen mukaan ilmastoasioiden ja ympäristövastuun pitää nousta esiin kaupungin tavoitteissa nykyistä näkyvämmin.
Salon kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa uuden ilmasto- ja ympäristöohjelman vuosiksi 2021–2025. Parinkymmenen sivun asiakirja antaa suuntaviivat, joiden tulisi ohjata kaupungin päätöksentekoa lähivuosina.
Yksi neljästä päätavoitteesta on se, että Salon kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että Salo tuottaisi kolmentoista vuoden päästä vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan.
– Siihen ei päästä ilman, että asioiden eteen tehdään työtä, Karnisto-Toivonen painottaa.
Salon edellisessä ilmasto- ja ympäristöohjelmassa vuosille 2016–2020 todettiin ympäripyöreästi, että ”tavoitellaan kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä”.
Perussuomalaiset eivät olisi tahtoneet tavoitevuotta ohjelmaan nytkään. Vihreät puolestaan olisi halunnut kiristää aikataulua vuoteen 2030.
Öljy on ensimmäinen asia, jonka Saija Karnisto-Toivonen ottaa esille. Ohjelman mukaan vuoteen 2035 mennessä ”kaupungin kiinteistöjen öljykattiloista on hankkiuduttu eroon pääasiallisena lämmitysmuotona”.
– Pieniä tekoja on varmaan helppo tehdä, mutta öljylämmityksestä luopuminen vaatii budjettiin varoja, Karnisto-Toivonen korostaa.
Pitkälti yli kolmekymmentä kaupungin rakennusta lämpiää yhä öljyllä. Vielä viisi vuotta sitten lämmitysöljyä paloi 930 000 litraa vuodessa, mutta kulutus on sittemmin pienentynyt jo yli kolmanneksella.
– Olemme pyrkineet pääsemään kiinteistöissä eroon öljystä ja siirtymään lähinnä maalämpöön. Emme välttämättä ole ajatelleet pelkästään koko maapallon tulevaisuutta, vaan olemme ajatelleet myös kaupungin rahansäästöä, Tommi Kaarto huomauttaa.
Muutostyöt alkoivat viisi vuotta sitten. Lämmönlähde on sen jälkeen vaihdettu yli kymmenessä koulussa, päiväkodissa ja muussa rakennuksessa.
Öljykattiloista luopumiseen on varattu rahaa vuosittain 350 000 euroa, jolla saa tehtyä pari isoa remonttia. Kaupunkikehityslautakunta linjasi joulukuussa, että summa saa riittää myös jatkossa. Lautakunnan mielestä se on ”tässä taloudellisessa tilanteessa järkevintä”.
Tasaisella tahdilla se tarkoittaisi yli 4,5 miljoonaa euroa vuoteen 2035 mennessä. Avoinna on kysymys, riittääkö summa siihen, ettei öljyä tavoitevuonna enää palaisi.
Lämmitystapamuutosten lisäksi tilapalvelujen budjettiin on korvamerkitty 200 000 euroa energiansäästökorjauksiin. Varoja käytetään esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenoton parantamiseen.
Myös aurinkovoimaa on Kaarton mukaan mietitty. Urheilupuistoon miljoonalla eurolla rakennettu pukukoppikin on suunniteltu niin, että sen katolle saisi aurinkopaneelit.
– Aurinkoenergia on ikään kun valmiustilassa odottamassa. Ajatuksia on, mutta emme voi rintaa röyhistellen sanoa, että niitä olisi kovin paljon toteutettu. Kaikki ei etene yhtäkkiä, Kaarto lausuu.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa patistetaan valtiota ja kuntia luopumaan kiinteistöjen öljylämmityksestä jo vuoteen 2024 mennessä.
Siihen ei Salo pääsisi, vaikka olisi rahaakin. Eikä pääse Tommi Kaarton mielestä moni muukaan, kun pelkästään kunnilla on yhä yli viisituhatta öljylämmitteistä kiinteistöä.
– Koko maassa ei riitä tekijöitä tekemään muutostöitä, Kaarto epäilee.
Kuntaliitto on arvioinut, että öljylämmityksestä luopuminen maksaa kunnille, kuntien liikelaitoksille ja kuntayhtymille 200–400 miljoonaa euroa.
Salon päästölukuja ovat öljylämmityksen lisäksi rumentaneet kivihiilen ja etenkin turpeen poltto kaukolämpökattilassa. Vastedes kaukolämpö tuotetaan polttamalla jätteitä Lounavoiman jätevoimalassa Korvenmäellä.
– Lounavoiman tulo vaikuttaa todella paljon siihen, että Salo voi saavuttaa tavoitteen hiilineutraalisuudesta. Sillä on merkittävä vaikutus, Karnisto-Toivonen korostaa.
Ilmasto ja ympäristöohjelmassa on listattu yli kahdeksankymmentä toimenpidettä, joilla kaupunki pyrkii vähentämään kasvihuonepäästöjä, edistämään kiertotaloutta, parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja huolehtimaan lähivesistä.
– Ilmastotyön tulee näkyä sekä kaupungin ylätason tavoitteissa että jokapäiväisessä arjessa, Karnisto-Toivonen muistuttaa.
Metsänhoitoon ohjelma ei ota kantaa.
– Se on asia, joka jakaa mielipiteitä.
Salon ilmasto- ja ympäristöohjelmaa työsti kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannerveden johdolla viisitoista kaupungin virkamiestä yhdessä Turun yliopiston kahden maantieteilijän kanssa.
Mukana oli myös Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia, jonka kanssa Salo oli jo katkaista kaiken yhteistyön vuosi sitten.
Ohjelmatyön poliittisesta ohjauksesta vastasi Saija Karnisto-Toivosen johtama ryhmä, johon kuului edustaja jokaisesta seitsemästä valtuustopuolueesta.
– Kaikki ovat olleet mukana hyväksymässä tätä ohjelmaa. En näe mitään merkittäviä riskejä, että se ottaisi takapakkia. Aika vaikea näistä asioista on lähteä lipsumaan ja peruuttelemaan, Karnisto-Toivonen sanoo.
Uusi kaupunginvaltuusto päivittää alkajaisiksi Salon koko strategian, jossa päätetään kaupungin toiminnan ja talouden tavoitteista. Karnisto-Toivonen pitää tärkeänä, että strategiaan nostetaan ”jotain” ilmasto- ja ympäristöohjelmasta.
Salon nykyisessä strategiassa 2018-2026 ilmasto mainitaan vain ohimennen.
Turku päivitti oman kaupunkistrategiansa kolme vuotta sitten. Sen mukaan ”kaupunki tavoittelee vuoteen 2029 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään suunnitelmallisesti välitavoitteiden kautta”.
Turun tavoite on maailman kovimpia.
Mitä tarkoitetaan tarkalleen ilmastokriisillä suhteutettuna ilmaston normaaliin kiertokulkuun (välillä kylmempää tai lämpöisempää)?
Jos nyt sitten ollaan menossa kohti vähän lämpöisempää, niin siihen ei kaiketi ihmisen toimet vaikuta kuin pienellä osuudella.
Ilmastokriisi tarkoittaa sitä, että maapallo lämpenee nyt täsmälleen sitä vauhtia kuin hiilidioksidin määrä kasvaa. Ja Co2-määrän kasvu johtuu juurikin ihmisen toiminnasta.
On aika lopettaa inttäminen ”lämpötilan luontaisesti vaihtelusta”, kun tämä ei sitä ole. Lisäksi Suomen leveysasteilla vaikutukset saattavat olla pahempia kuin etelämpänä.
Kymmeniä vuosia sitten lämpimät kaudet ja viileät kaudet selitettiin yksinkertaisesti siten, että kiertoradallaan maapallo vuosikymmenten ja -satojen kuluessa kääntyy niin, että esimerkiksi pohjoinen pallonpuoliskomme on joko lähemmäs aurinkoa tai kauemmas aurinkoa. Ei viilattu pilkkuja.
Nyt on mennyt kansakoulu hukkaan. Tuohan tarkoittaa sitä, että välillä pohjoinen viilenee ja etelä lämpenee ja sitten taas toisinpäin.
Miten tuo sinun teoria selittää sen, että maapallo nyt lämpenee joka puolelta. Totuushan on se, että kun ongelmat kasvavat liikaa, niin ihminen työntää pään puskaan ja kieltää koko ongelman. Maapallo huojuu siksi, kun massa ei jakaudu tasaisesti maan pinnalla, onko yksinkertaista?
Eikö Salossa asukasluvun lasku ole ollut jo monta vuotta sitä luokkaa, että päästöt vähenevät tuntuvasti verrattuna kasvavan väestön kuntiin ja kaupunkeihin.