Savipuisto loistaa kylän helmenä – nuorten vähäisyys kyläyhdistystoiminnassa huolestuttaa Kultelassa

0
Kultelalaisia Savipuiston kesäkeittiön "terassilla". Vasemmalta Keijo Lindberg, Jouko Palander, Kultelan Tiiliputken yrittäjä Anu Pura ja Kultelan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katja Grönholm. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Somerolla, Hämeen Härkätien varrella, sijaitsee noin 300 asukkaan Kultela, joka tunnetaan rikkaasta saviperinteestään.

Vuonna 2002 perustettu kyläyhdistys halusi vaalia Kultelan historiaa ja perusti paikallisten asukkaiden yhteiseksi ulko-olohuoneeksi Savipuiston.

Savipuisto sijaitsee kylän ainoan toiminnassa olevan tiilitehtaan naapurissa. Aktiviteetteja puistosta löytyy niin lapsille kuin aikuisillekin.

– Täällä on esimerkiksi leikkipuisto, kesäkeittiö, nuotiopaikka ja huvimaja, Kultelan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katja Grönholm luettelee.

– Olemme juuri hankkineet uuden leikkipuistovälineen ja rakentaneet vajan tiiliuunien taakse. Lentopallokentän kunnostus on työn alla, hän jatkaa.

Savipuistosta löytyy kaksi käyttökelpoista tiiliuunia. Aiemmin kyläyhdistyksellä oli tapana järjestää vuotuinen Savi Palaa -tapahtuma, jossa tilltä lyötiin suuressakin mittakaavassa, mutta korkeiden kustannusten vuoksi tapahtuman luonnetta on sittemmin muutettu.

– Kultelassa on lyöty tiiltä keskiajalta lähtien. Koska kylän savipohja oli niin rikas, monet kyläläiset hyödynsivät sitä ja valmistivat tiiltä pimeästi. Ruotsalaisille verovoudeille kyseisestä toiminnasta ei kerrottu mitään, historiantuntija Jouko Palander kertoo.

Kaupallinen savenvalmistus alkoi Kultelassa 1860-luvulla, ja laajimmillaan savenvalanta oli 1920-luvulla, jolloin kylässä toimi viisi saviverstasta. Tiili- ja tiiliputkiteollisuus rantautui Kultelaan 1950-luvulla. Perinnettä pitää edelleen yllä Kultelan Tiiliputki, jonka toiminta alkoi, Savipuiston naapuritontilla siis, vuonna 1952.

”Törmäpääskyn seinä” seisoo jykevästi Kultelan Savipuistossa. Seinä on koottu paikallisesta tiilestä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Kultelan kyläyhdistys pyrkii järjestämään paikallisille asukkaille vireää ja monipuolista toimintaa. Korona on jokseenkin sotkenut suunnitelmia, mutta tällekin vuodelle Grönholmilla on monenlaista mielessä.

– Esimerkiksi puistokirppis ja puutarhasunnuntai on jo järjestetty. Kirppiksellä oli tosin vain seitsemän myyjää, kun parhaimmillaan on ollut yli kolmekymmentäkin, hän kertoo.

Puutarhasunnuntai on jokavuotinen tapahtuma, jossa kävijöillä on mahdollisuus harjoittaa perennan vaihtoa.

– Viimeksi kyhäsimme myös arpajaiset, joiden kova suosio yllätti meidät, Grönholm iloitsee.

Kyläyhdistys ylläpitää tapahtumien aikana kahviota, jonka toimipiste sijaitsee kätevästi Savipuiston kesäkeittiössä.

– Teetupasunnuntai on myös sellainen tapahtuma, jota on toisinaan järjestetty, Palander mainitsee.

Kansainvälinen neulegraffitivillitys saavutti keväällä myös Kultelan. Neulegraffitit ovat julkisille paikoille kiinnitettyjä neuleita, virkkauksia tai ompeleita, jotka ovat käyttötarkoitukseltaan joko puhtaasti taiteellisia tai joissain tapauksissa myös hyötyesineitä.

– Eräältä kyläläiseltä se idea lähti, että voisiko täällä Kultelassakin neulegraffata. Lopulta teoksia valmistuikin sitten useita satoja, Grönholm nauraa.

– Ripustimme neuleet vapun tienoilla Savipuiston risteyksen tontille, jotta kaikki tänne tulevat voisivat ihailla niitä, hän lisää.

Loppuvuodesta on tulossa vielä ainakin kaksi suurempaa tapahtumaa. Kesäkauden epävirallisena päätöksenä juhlittavat Venetsialaiset järjestetään elokuun lopulla. Joulun lähestyessä kyläyhdistys järjestää tiilitehtaan yläkerrassa myyjäiset, joissa kultelalaiset saavat maisteltavakseen myös riisipuuroa.

Neulegraffitivillitys löysi keväällä tiensä Kultelaan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Kultela viettää ensi vuonna tasakymmensyntymäpäiviään, kun tulee kuluneeksi 530 vuotta ensimmäisestä kylään viittavasta kirjallisesta maininnasta.

– Toki täällä on ollut asutusta jo aiemminkin, Palander muistuttaa.

Kyläyhdistys on kaavaillut juhlan kunniaksi näyttelyä Kiiruun Kivimakasiinin tiloihin. Lukkoon suunnitelmia ei ole vielä lyöty, mutta aihiot ovat olemassa.

– Materiaalista ei todellakaan ole pulaa. Olemme ajatelleet, että Kivimakasiinin toisessa näyttelytilassa voisi olla saviteema ja toisessa taideteema, Palander ideoi.

Kultela on tunnettu myös keramiikasta ja sen tekijöistä.

– Täällä on valmistettu aikoinaan paljon kukkopillejä, Palander tietää.

Savenvalaja Kalle Männistön vuonna 1932 rakentama verstas sijaitsee Kultelassa. Kun Männistö kuoli, hänen perillisensä lahjottivat työtilan Somero-Seuralle. Verstas on sittemmin kunnostettu, ja se toimii nyt savenvalajamuseona.

– Verstaan sisustus on kunnostustöistä huolimatta siinä kunnossa, mihin se Männistöltä jäi, Palander huomauttaa.

Tämän kukkopillin soittamiseen vaaditaan jo aika tavalla puhallusvoimaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Katja Grönholm kuvailee Savipuistoa ”kylän helmeksi”.

– Monet haluavat tulla pitämään tänne synttäreitä tai muita juhlia, hän sanoo.

– Eivätkä kaikki ole edes paikallisia asukkaita. Tiedän, että meillä on faneja esimerkiksi Loimaalla!

Kultela valittiin Varsinais-Suomen vuoden kyläksi vuonna 2006. Savipuistoa kehitettiin tuolloin kiivaasti ja tapahtumiakin järjestettiin nykyistä enemmän.

– Pyrimme aina keksimään kyläläisille jotain uutta ja kiinnostavaa, Grönholm toteaa.

Niin Grönholm, Palander kuin muutkin kyläaktiivit toivoisivat nuorten ottavan enemmän osaa yhdistyksen toimintaan.

– Kyllä täällä on paljon lapsiperheitä ja nuoria aikuisia, mutta miten heidät saisi mukaan. Esimerkiksi harrastukset vievät aikaa, Palander pohtii.

Isoja mullistuksia kyläyhdistyksen toimintaan tai Savipuiston logistiikkaan ei ole nyt kaavailuissa.

– Suuret pohjatyöt on tehty, mutta ylläpitoon tarvitaan voimavaroja, Keijo Lindberg kiteyttää.

Grönholm puhuu ”työmäärän piiloutumisesta” ylläpitotoimien alle.

– Kukat on kasteltava ja leikkipuiston turvahiekan on oltava direktiivien mukaista laatua, hän luettelee.

– Ja kun aitatolpat mätänevät, täytyy vaihtaa uudet tilalle, Palander lisää.

Kyläyhdistyksen johtokunnassa on tällä hetkellä yhdeksän ihmistä, ja he pyörittävät pitkälti yhdistyksen ja Savipuiston toimintaa.

– Aika on rajallinen resurssi, Grönholm huokaisee.

Savipuisto on Kultelan kylän helmi, mutta sen ylläpitäminen vaatii vapaaehtoista työvoimaa. Kuvassa kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katja Grönholm. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.