Taidetta sääntöjen mukaan – ”Ikonimaalaus on meditatiivinen prosessi”

0
Anne Niemi maalasi ''Pyhä profeetta Joona'' -ikonin viime talvena. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Profeetta Joona sai Jumalalta tehtävän: hänen kuului varoittaa Niniven kansalaisia kaupungin tuhosta.

Joona ei kuitenkaan halunnut suorittaa tehtävää, joten hän lähti pakoon. Karkumatkallaan hän joutui meripedon nielaisemaksi.

Meripedon vatsassa kului kolme päivää ja kolme yötä, minkä jälkeen peto oksensi Joonan kuivalle maalle. Koettelemuksen jälkeen Joona lähti suorittamaan alun perin saamaansa tehtävää.

Tarinan päähenkilöä kuvaava ikoni, Pyhä profeetta Joona, on erityisen tärkeä ikonimaalari Anne Niemelle. Hänen ikoninäyttelynsä, Kohtaaminen, on tällä hetkellä esillä Galleria Levolassa, Perniössä.

– Joonan tarinassa tulee esille ihmisen kutsumus. Nykyihminenkin miettii usein oman elämänsä merkitystä ja suuntaa, Niemi kertoo maalauksen taustasta.

Ikonin tausta on usein kullattu. Kuvassa Anne Niemen teos ”Pyhä Nikolaos”. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Ikoni tulee kreikan kielen sanasta eikon, joka tarkoittaa kuvaa. Kullatut ja koristeelliset ikonit saattavat näyttää taideteoksilta, mutta ne ovat myös käyttöesineitä. Ikonien kautta harjoitetaan uskoa, ja niitä käytetään esimerkiksi rukouksien apuvälineinä.

Ikonimaalaus ei ole vapaa ja luova prosessi, vaan siinä noudatetaan tiettyjä ennalta määrättyjä sääntöjä.

Esimerkiksi Jeesusta kuvaavista ikoneista löytyy aina kirjainpari IC XC, joka on lyhenne kreikan kielestä ja tarkoittaa Jeesusta Kristusta. Jeesus-ikonin tunnistaa myös sädekehästä, jossa lukee kreikankielisillä kirjaimilla ”Minä olen se, joka olen”. Jeesuksen vaatteissa esiintyvät usein värit sininen ja punainen, joista ensimmäinen kuvaa hänen inhimillistä luontoaan ja jälkimmäinen jumalallista.

Niemen mukaan ikonin tekijä on ainoastaan teoksen välittäjä. Tekijyyttä ei korosteta, ja siksi ikoneita ei esimerkiksi signeerata.

– Ikonimaalauksen tarkoitus on tehdä työ huolellisesti laadukkailla materiaaleilla, jotta se säilyy ja on aiheensa arvoinen.

Anne Niemen ”Älä itke minua äitini” -ikoni on maalattu kreikkalaiseen tyyliin, joka on pelkistetympi ja ilmeikkäämpi kuin venäläinen tyyli. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kristilliset arvot ja asiat ovat tärkeitä Niemelle. Ikonien maalaaminen on hänelle tapa kuvata uskonnollista maailmaa.

– Ikonien maalaaminen liittyy läheisesti maailmankuvaani, sanoo Niemi.

Vaikka ikonit yhdistetään usein ortodoksisuuteen, Niemi on itse luterilainen. Hänen mukaansa ikonit eivät ole sidottuja mihinkään tiettyyn kirkkokuntaan.

Niemi aloitti ikonien maalaamisen noin kymmenen vuotta sitten ystävänsä suosituksesta, ja innostui heti. Hän kertoo ikonien olevan tapa ilmaista arvokkaita asioita luontevalla tavalla. Niemi maalaa ikonit mallista.

– Esimerkiksi Jeesuksen maalaaminen omasta mielikuvituksesta olisi vaikeaa. Ikonimaalauksen traditio antaa tuen tekemiseen, hän kertoo.

Itse maalausprosessia Niemi kuvailee meditatiiviseksi. Työskentely on hiljaista ja mietiskelevää. Hän toivoo, että maalausprosessia ympäröinyt tunnelma siirtyisi teokseen.

– Olisi hienoa, jos joku voisi kuvaa katsoessa kokea saman rauhan tunteen kuin olen itse tuntenut teosta tehdessä.

Anne Niemen ikoninäyttely ”Kohtaaminen” Galleria Levolassa 8.7.–25.7. Näyttely on avoinna torstaista sunnuntaihin, kello 13–17.

Esimerkiksi Venäjällä maalattiin 1800-luvulla ikoneita öljyväreillä länsimaalaiseen tapaan. Anne Niemen mukaan ikonimaalauksessa on palattu bysanttilaiseen maalaustyyliin.
– Jotkut kutsuvat 1800-luvun tyyliä rappiokaudeksi, naurahtaa Niemi.
Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo