Suomeen nousee satoja uusia tuulivoimaloita – Salon seudun suuret tuulipuistot tyssäsivät

20
Tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta nousee yli 20 prosenttiin vuonna 2024. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Suomeen nousee tänä vuonna ennätykselliset kaksisataa uutta tuulivoimalaa. Ennätys rikkoutuu jo ensi vuonna, jolloin voimaloita valmistuu pitkälti kolmattasataa.

Kemiönsaarelle piti tulla kymmeniä tuulivoimaloita. Yhtään ei rakennettu. Kunnalle jäi tuulivoimasta 8 700 euron maksamaton kaavoituslasku, jota se peri keväällä käräjäoikeudessa.

Salon seudulla oli 2010-luvulla enimmillään vireillä toistakymmentä mittavaa hanketta yli sadan tuulivoimalan rakentamiseksi. Montaa laitosta ei ole pystytetty, eikä suunnitelmia uusista juuri ole.

– Harva yritys vie eteenpäin vain yhtä hanketta yhdellä alueella. Jos hanke tyssää jossain, se menee eteenpäin jossain muualla, Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo.

Tuulipuistoja perustetaan nyt etenkin Pohjois-Pohjanmaalle.

Palataan ajassa kymmenen vuotta taaksepäin. Salon Seudun Sanomat julkaisi lokakuussa 2011 oman selvityksensä seudun tuulivoimahankkeista.

”Selvityksen mukaan seudulle suunnitellaan parhaillaan ainakin 84 uutta tuulivoimalaa, joista pääosa sijaitsisi Kemiönsaarella”, lehti uutisoi.

Kemiönsaaren kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg vaikutti tyytyväiseltä.

– Kunnan puolesta hankkeisiin on suhtauduttu hyvin positiivisesti. Kunta näkee tässä työllistävää vaikutusta, kiinteistöverotuloja ja muitakin tulonlähteitä. Maanomistajat näkevät hankkeissa vuokratuloja, Lindeberg lausui lehdessä.

Kemiönsaarella oli kyse suurista hankkeista, sillä koko maassa oli tuolloin vain 130 tuulivoimalaa. Ne tuottivat 0,3 prosenttia Suomen sähköstä.

Salon Seudun Sanomat arveli pääkirjoituksessaan, että ”tuulivoimalat aiheuttavat tuulisen paikan paikallisille päättäjille. Voimalan sijaintipaikan valinta nostaa lähes poikkeuksetta pienen vastalausemyrskyn. Lähiseudun asukkaat pelkäävät maisema- ja äänihaittoja”.

”Kyllähän se vastustus oli siellä aika voimakasta jossain vaiheessa.”

Kukaan ei osannut ennustaa, kuinka suureksi myrsky lopulta äityi. Tuulivoimaloista syntyi repivä riita, joka koetteli kunnan päätöksenteon lisäksi saarelaisten välisiä ihmissuhteita. Taistelu tuulivoimasta nousi uutisotsikoihin, ja jopa kokosivun lehti-ilmoituksiin puolesta ja vastaan.

Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus käsittelivät joukoittain valituksia.

– Kyllähän se vastustus oli siellä aika voimakasta jossain vaiheessa, tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen muotoilee.

Tuulivoima-alan etujärjestön sisällä on ruodittu Kemiönsaaren tapahtumia varmaan räyhäkkäämmilläkin sanoilla.

Neljä vuotta sitten Kemiönsaaren kaikki seitsemän valtuustoryhmää antoivat tuulivoimayhtiöille lopulta vahvan viestin: ”Uusia teollisen tuulivoiman kaavoitussopimuksia ei tehdä”, valtuusto-ohjelmassa 2017–2020 linjattiin.

SDP, vihreät, keskusta, vasemmistoliitto, kokoomus, RKP ja Vapaa yhteistoiminta totesivat yksimielisesti, että Gräsbölen ja Olofsgårdin tuulivoimapuistojen kaavoitus lopetetaan.

– Tuulivoimakaavat ovat kaatuneet pitkälti kunnan poliittisen tahtotilan takia; näin ovat päättäjät eli kuntalaiset halunneet. Voidaan sanoa, että demokratia toimii, Kemiönsaaren tekninen johtaja Greger Lindholm luonnehti Salon Seudun Sanomissa.

”Kaavoitusprosessia ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa.”

Jäljelle jäi vielä osayleiskaava Nordanå–Lövbölen 29 turbiinin tuulivoimalaitoksesta. Se oli tarkoitus viedä viipymättä päätöksentekoon, kun meluselvitys valmistuisi.

Viimeisenkin tuulipuiston tarina päättyi vuosi sitten: ”Kaavoitusprosessia ei ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa”, tekninen lautakunta päätti.

Nordanå–Lövbölen hanketta oli ajanut kahden miehen Varsinais-Suomen Energia Oy. Se ei lopultakaan toimittanut kunnan edellyttämää meluselvitystä.

Yhtiön toimitusjohtaja Ansgar Hahn oli kuvaillut Varsinais-Suomen Energiaa projektiyhtiöksi, joka perustettiin Kemiönsaaren hanketta varten. Taustalla oli tiettävästi saksalaisia pääomasijoittajia.

Hahn ja hänen yhtiökumppaninsa Andreas Fischer olivat perustaneet Suomessa myös Lounaisvoima Oy:n ja Pyhäranta Tuuli Oy:n. Ruotsissa heillä oli Bottenviken Energi Ab ja Östanbäck Vindpark Ab.

Mikään niistä ei ole alkanut tuottaa tuulivoimaa.

Varsinais-Suomen Energia on jättänyt konkurssihakemuksen Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken. Keväällä käräjäoikeus tuomitsi yhtiön maksamaan Kemiönsaaren kunnalle Nordanå–Lövbölen kaavoituksesta 8 700 euroa maksuja, joista oli sovittu kaavoitussopimuksessa.

Vastauksessaan käräjäoikeudelle Varsinais-Suomen Energia arvosteli kuntaa kovin sanoin virheistä ja jopa vastuuttomuudesta.

Kemiönsaaren tuulivoimaloista vain Frej, Ilo ja Flora ovat voimissaan. Högsåran kolme turbiinia alkoivat tuottaa sähköä kesällä 2008. Nimensä ne ovat saaneet saarella muinoin puurtaneista työhevosista.

Tuotanto kasvaa ennätysvauhtia

Tuulivoimayhtiöt investoivat ennennäkemätöntä vauhtia. Rakenteilla on lähes 450 uutta voimalaa, ja rakentamispäätös on tehty paristasadasta seuraavasta. Koko joukko tuulipuistoja odottaa investointipäätöstä.

– Tuulivoimaa tulee lisää 3 400 megawattia kahden ja puolen vuoden aikana. Se on todella paljon, Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen iloitsee.

Tuulienergian osuus Suomen sähkötuotannosta on nyt kymmenisen prosenttia, mutta vuonna 2024 se on jo yli kaksikymmentä prosenttia.

Eniten uusia voimaloita rakennetaan parinsadan kilometrin kaistaleelle länsirannikolle. Raahe, Kalajoki ja Ii ovat maamme tuulivoimaisimpia kuntia, joille voimalat pyörittävät kiinteistöveroa yli miljoona euroa vuodessa.

Uudet tuulivoimalat ovat entistä korkeampia ja niissä on aiempaa pidemmät lavat. Yhtiöt ovat hakeutumassa rannikolta sisämaahan päin aina Keski-Suomeen asti, kun sähköä voi tuottaa myös metsäisemmillä seuduilla.

– Asutukseen otetaan nyt myös pitempää etäisyyttä kuin kymmenen vuotta sitten, Mikkonen toteaa.

Tuulivoiman tuotantotuki eli niin sanottu syöttötariffi uusille hankkeille loppui vuonna 2018. Maamme 821 voimalaa tuottivat tuulisähköä 2 586 megawattia viime vuonna.

20 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hyvä näin
13 päivää sitten

Salo on niin laajasti suosittua vapaa-ajanviettoseutua, ettei näihin maisemiin sovi tuulivoimalat.

Sisämaassa on jo hyvin lähellä asumattomaksi jääneitä isoja maaseutualueita, joissa tuulivoima ei haittaa tai häiritse ketään. Lähin esimerkki Marttilassa.

Allan
13 päivää sitten

Mitä sille Märyn tuulivoimaloiden melumittaukselle kuuluu?

Keijo K.
12 päivää sitten
Reply to  Allan

Mittauksien kuulumisista niin tiedä, mutta melu kuuluu.

Yks mamma 75
11 päivää sitten
Reply to  Keijo K.

Häiritseekö tuulivoimalan ääni enemmän kuin runsasliikenteisen maantien vierellä autojen pörinöissä asuminen?

Paljon asenteista kiinni. Sähkönkulutus tulee kasvamaan vihreiden ilmastovaatimusten kasvaessa, niin kyllä siinä tuulivoimaloitakin tullaan lisäämään.

Hiljainen kesäyö Salon Märynummella
9 päivää sitten
Reply to  Yks mamma 75

Tuulivoima (=teollisuus voimalaitos) sinällään ei ole ongelma, vaan sen aiheuttamat haitat lähiasukkaille ja luonnon monimuotoisuudelle. Elinkaaripäästöjen osalta ei tuulivoimalaan ole täysin puhdasta: katso Yle Areenassa ”likaista vihreää energiaa”.

Häiritseekö liikennemelu vai tuulivoimaloiden melu, voi jokainen todeta itse katsomalla ja kuuntelemalla. Etsi netistä ”hiljainen kesäyö Salon Märynummella”.

Keijo K.
7 päivää sitten
Reply to  Yks mamma 75

Ei siinä asenne paljon vaikuta, kun tuota meteliä on jälleen viimeisen viikon ajan lähes yötä päivää joutunut kuuntelemaan. Epäilijät voivat pohjoistuulen vallitessa tehdä avartavan kotiseutumatkan.

Syöttötariffi
10 päivää sitten

On totta, että syöttötariffituki loppui uusille voimaloille, mutta kyseinen tuki jatkuu vielä jopa 10 vuoden ajan vääristäen energia-alan kilpailua, ja josta osa maksetaan suoraan ulkomaisille yrityksille ja pankkitileille (asian voi tarkistaa Energiaviraston sivuilta). Jostain syystä tästä aiheesta vaietaan – mistäköhän syystä? Koko Suomen osalta tuulivoiman tukisumma lähenee jopa neljää miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä. Meiltä veronmaksajilta kerätty tukisumma on suoraan pois mm. lasten- ja sairaanhoitajien ja opettajien palkoista. Tekniikka ja Talous -lehden (28.5.2021) mukaan me veronmaksajat olemme tukeneet mm. Salon tuulivoimaloita jo yli 10 800 000 euron verran. Toivottavasti tuolla tukisummalla on syntynyt paljon uusia työpaikkoja Saloon kuten luvattiin –… Lue lisää »

Marko
10 päivää sitten

Suurin tuki annetaan energiaintensiivisten alojen veronpalautukseen, näitä ovat esimerkiksi kaivosteollisuus ja, yllätys yllätys, kasvihuoneviljely.

Uusiutuva energia sai viime vuonna tukea noin 233 miljoonaa ja ei-uusiutuva noin 400 miljoonaa. Sitten näillä viljelijöillä, konesaleilla ja teollisuudella on alempi verokanta kuin normaalisti. Verotuki näille saastuttajille oli 2021 noin 1,5 miljardia. Olisiko reilua kertoa noin niin kuin koko totuus, kun vedetään hihasta näitä laskelmia?

Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei muuten aiheuta päästöjä, joten siitä ei tarvitse maksaa päästökauppakompensaatiota, mikä alentaa suoraan sähkön hintaa kuluttajilla ja teollisuudella. Yhtälö on vähän mutkikkaampi kuin luulisi, osa tuista palautuu takaisin.

Syöttötariffi
5 päivää sitten
Reply to  Marko

Kiitos hyvistä taustatiedoista. Tämähän osoittaa hyvä veli -verkoston olemassaolon ja tukimekanismien heikkouden. Mutta: ”Olisiko reilua kertoa noin niin kuin koko totuus, kun vedetään hihasta näitä laskelmia?” Jos Energiaviraston esittämiin lukuihin on uskomista, niin vuonna 2020 tuulivoiman syöttötariffi oli yksinään 345,6 miljoonaa euroa (v. 2019 223,7 miljoonaa). Näistä summista puuttuu tuulivoiman uusi preemiotuki, sekä ”kaavoituksen sujuvoittaminen” (epäsuora tuki tuulivoimayhtiöille). Kun tuki jatkuu vuoteen 2030 saakka, ei tarvitse olla ydinfyysikko laskiessaan lukuja yhteen. Jos tämän päälle tulee vielä mainitsemasi noin 233 miljoonan (+1,5 miljardia) vuosittainen verotuki (lähde?), niin ei ole ihme, jos valtiontalous sakkaa. Tämä lienee sitä kuuluisaa vihreää siirtymää. On totta,… Lue lisää »

Keijo K.
10 päivää sitten

Puheet ovat puheita, totuus saattaa joskus olla aivan muuta. Ei kaikista asioista ehkä sitä totuutta kannata kertoakaan, ettei jää kiinni väärän informaation levittämisestä.

Railaa
10 päivää sitten

Tuulivoimalla ja aurinkoenergialla tuotetulla sähköllä on se huono puoli, että kummankin tuotanto vaihtelee valtavasti jopa saman vuorokauden aikana. Aurinkoenergian tuotanto on niin vähäistä, että sillä ei ole merkitystä. Sen sijaan tuulivoimalla tuotetaan tällä hetkellä noin 10 prosenttia sähköstä ja tulevaisuudessa paljon enemmän. Ongelma on se, että sähköenergian varastointi on mahdottoman kallista. Vaihtoehdoksi jää tällöin sähkön tuonti joko Ruotsista tai Venäjältä. Jos näistä maista ei jostain syystä saisi sähköä kovilla pakkasilla, olemme tilanteessa, jossa sähkön kulutusta jouduttaisiin rajoittamaan. Rajoitustoimista on selkeät suunnitelmat, mutta toistaiseksi rajoituksiin ei ole tarvinnut mennä, mutta se on mahdollista. Laissa mainittu tehoreservi on hyvin pieni, eikä se… Lue lisää »

Maksava asiakas
9 päivää sitten
Reply to  Railaa

Hiili-, maakaasu-, öljy- ja ydinvoimassa on se huono puoli, että minä en halua niitä. Ei missään nimessä. Eli niiden markkina meikäläisen suuntaan on nolla. Jos sähkö tuodaan Ruotsista tai Norjasta, maksan siitä mielelläni vaikka tuplasti. Muualta, ei kiitos.

Allan
9 päivää sitten

Miten paljon ajattelit sähköä riittävän Ruotsista ja Norjasta myytäväksi asti, jos niissäkin vähennetään fossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa ja lisätään sähköautoilua?

Marko
8 päivää sitten
Reply to  Allan

Kaikki uusi herättää aina näitä maalmanlopun ennustajia, katsotaan kymmenen vuoden päästä montako kertaa on niin sanotusti valot sammuksissa sen takia että loppuu energia. Arvaan että nolla kertaa. Ei niitä sähköautoja tule yhdessä yössä neljää miljoonaa, samat väitteet joka kerta kun puhutaan uusista energian muodoista! Taitaa olla vanhempien ihmisten pelkoa kun maailma muuttuu ja itse ei.

Allan
8 päivää sitten
Reply to  Marko

”Katsotaan kymmenen vuoden päästä montako kertaa on niin sanotusti valot sammuksissa sen takia, että loppuu energia” Se riippuu siitä lopetetaanko sähkön tuottaminen hiili-, öljy-, maakaasu- ja ydinvoimalla 10 vuodessa ja kuinka paljon sähköautoilu ja sähkön muu käyttö lisääntyy samana aikana. Maksava asiakas luetteli toimintoja, jotka eivät hänelle ja hänen kaltaisilleen kelpaa. On itsepetosta väittää, ettei joku sähkö kelpaa. Sitä sähköä saa mitä latauspaikan piuhoissa kulkee. Jos salolainen kuluttaja haluaa ydinsähköä, hän ei sitä todennäköisesti saa oikeasti vaan hän saa lähinnä jätesähköä ja tuulivoimasähköä ja ripauksen aurinkosähköä aurinkoisella ilmalla. Ja sitten jotain muuta sähköä jos tuuli, jäte ja aurinkosähköä ei tule… Lue lisää »

Tapio Aarnio
8 päivää sitten

Tuskin muualtakaan tuotava sähkö olisi pilaantunutta. Heh – on meillä kaikenlaisia pöhköjä.

Pertti
7 päivää sitten

Maailmalla rakennetaan uusia hiilivoimaloita ja täällä lopetellaan muutaman tuhannen kilon käyttö. Pöhköä porukkaa tekevät itselleen ongelmia nämä suomalaiset. Eipä sitä taida itse ymmärtää kun luulee olevansa edeltäkulkija, ei sitä muussa ole kuin tyhmyydessä.

Allan
7 päivää sitten
Reply to  Pertti

”Maailmalla rakennetaan uusia hiilivoimaloita ja täällä lopetellaan muutaman tuhannen kilon käyttö.”

Se tietysti tarkoittaa sitä, että täällä täytyy kiristää lisää päästötavoitteita jokaista uutta hiilivoimalaa kohti mitä maailmalla rakennetaan, jotta maailma pelastuu esimerkin voimalla.

Pertti
7 päivää sitten
Reply to  Allan

Reilusti yli puolet maailman maista ja väestöstä ei tiedä, että sellainen maa kuin Suomi on olemassakaan. Miten se silloin voi toimia esimerkillisesti. Päästöjä täytyy pystyä vähentämään se on selvä varmaan jo jokaiselle. Suomen on hyvä kulkea ennen vähän jälkijunassa kuin edellä, koska Suomen päästöt ovat kuin hyttysen sellainen verrattuna koko maapalloon. Mehän vain tällä tavalla teemme asumisemme ja elämisemme kalliimmaksi.

Allan
7 päivää sitten
Reply to  Pertti

”Miten se silloin voi toimia esimerkillisesti.”

Ei aavistustakaan. Sitä pitää kysyä Marinilta ja Ohisalolta, nehän siitä esimerkillisyydestä on touhottanut muiden säestämänä.

Maailmassa on yli 7,7 miljardia ihmistä ja jos kaikki suomalaiset lakkaisivat olemasta ensi yönä, niin siltikin ihmisiä olisi vielä huomenna 10 miljoonan ihmisen tarkkuudella yli 7,7 miljardia ihmistä saastuttamassa.

Sen verran Suomen päästöt vaikuttavat maailmassa.

Suomalaisten puuttuminen ei edes vaikuttaisi maapallon väestön kasvuun 100 000 syntyvän ihmisen tarkkuudella mitenkään joten sekään ei vähentäisi tulevaisuuden päästöjä.