Toki on kisapäiväkirja: B-Boys ja B-Girls

0
Karate pääsi mukaan Tokion olympiaohjelmaan, mutta Pariisin kisoissa 2024 lajia ei enää nähdä. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Rakas olympiapäiväkirja,

Japanissa suosittu karate, kiipeily, lainelautailu ja rullalautailu pääsivät ensimmäistä kertaa suurestradille Tokion olympialaisissa. Kolmen vuoden päästä Pariisissa ei kuitenkaan karatea enää nähdä, vaan Pariisin kisajärjestäjät valitsevat omaksi lajikseen breakingin.

Näin tanssiurheilu pääsee olympialaisten loistoon historiallisesti ensimmäistä kertaa. Karaten ohella näppejään jäi nuolemaan squash, jota ei ole vielä nähty kertaakaan viiden renkaan karkeloissa. Mielenkiintoista nähdä, menikö squashin etsikkoaika jo, kun mailapelien trendikäs vaihtoehto padel rynnii koko ajan enemmän ihmisten tietoisuuteen.

Breakingissä kilpailumuotoja on kaksi: B-Boys ja B-Girls. Molempiin hyväksytään 16 urheilijaa.

Muuten Pariisin kisojen lajit pysyvät samana, tosin joissakin lajeissa saatetaan tehdä muokkauksia osallistujamääriin sekä matkoihin ja kilpailumuotoihin.

Näin siksi, että vanhoilliseksi aiheestakin syytetyn Kansainvälisen olympiakomitean jalona tahtona on yhtenäistää miesten ja naisten osallistujamäärät.

Tokiossa naisurheilijoita on kaikista kilpailijoista 48,8 prosenttia, mutta kolmen vuoden päästä Ranskassa naisia on jo täsmälleen yhtä monta kuin miehiä.

Suomessa kesäolympialaisia ei ainakaan nykymuotoisena nähdä, mutta pieni ajatusleikki sallittakoon. Minkä lajin Suomen kisajärjestäjät valitsisivat olympialaisiin?

Pesäpallo saattaisi näyttäytyä KOK-viskaalien silmiin niin samanlaiselta kuin baseball, että

jätetään se pois spekulaatioista.

Ykkösprioriteettina olisi luonnollisesti menestyshullulle kansalle se, miten sinivalkoiset värit pärjäisivät kisoissa. Näin yksi selkeä valinta olisi ilman muuta keilailu.

Siinä suomalaiset ovat vuosien varrella saalistaneet lukuisia arvokisamitaleita. Suomen Keilailuliiton nettisivuilla mainostetaankin, että ”Suomi on voittanut keilailussa enemmän arvokisamitaleita kuin missään muussa palloilulajissa”. Menestyslaji siis ilman muuta.

Keilailussa myös tasa-arvo miesten ja naisten suhteen täyttyisi hyvin. Paimiolainen Sanna Oksanen on voittanut muun muassa MM-pronssia.

Entäpä suunnistus? Siinäkin Suomi on pärjännyt varsin hyvin historian saatossa ja tasa-arvokysymys menisi läpi heittämällä. Tosin viime aikoina menestys on jäänyt vähiin Norjan,

Ruotsin ja Sveitsin hallitsiessa pääsääntöisesti lajia. Eli ehkei sittenkään. Salolaislähtöisistä urheilijoista Miika Kirmula olisi takuuvarma valinta olympiamaastoihin.

Jos Pariisi valitsi breakingin uudeksi lajikseen, pitäisikö Suomen ottaa 10-tanssi? Siinäkin Suomi on menestynyt. Tai jos lajivalinta kohdistuisi latinalaistansseihin, olisi salolaislähtöinen pari Markus RantaAlisa Heino varmasti ainakin lähellä olympiapaikkaa.

Vai pitäisikö laji sittenkin olla perisuomalainen saunominen? Siinä suomalaiset olisivat takuuvahvoja, ja kerrankin ohjelmassa olisi laji, josta selostaja voisi tokaista, että ”tähän lajiin suomalaiset ovat saaneet oppinsa jo äidinmaidossa”. Toki saunomisessa kilpaileminen ei taitaisi enää onnistua, koska lajin MM-kisat päättyivät Heinolassa 2010 venäläismiehen kuolemaan ja Timo Kaukosen eli sauna-Timon vakavaan loukkaantumiseen.

Entäpä pihapelien kruunaamattomat kuninkaat tikanheitto tai mölkky? Niissäkin suomalaisilla olisi sopivan hyvä etumatka toistojen määrässä.

9. kisapäivän turha ja tarpeeton fakta, jota et ole vielä kuullut mistään:

Vilppaan seiväshyppäjä Wilma Murto osallistui 2. elokuuta 2011 pm-sisulisäkilpailuihin ja voitti T13-sarjan tuloksella 320. Tasan kymmenen vuotta myöhemmin Murto taivutti Tokion olympiafinaaliin tuloksella 455.

Salkkarin urheilutoimitus kirjaa ylös hajatelmia kesäolympialaisten aikana.