
Edessä siintävä resurssipula huolettaa Lounais-Suomen poliisia. Poliisipäällikkö Risto Lammi on huolissaan siitä, että tulevina vuosina poliisin kyky ennaltaehkäistä esimerkiksi rikostoimintaa, päästä nopeasti paikalle hälytystilanteissa tai käsitellä lupa-asioita saattaa heikentyä merkittävästi työvoiman vähentyessä.
– Jos budjettiesitys menee suunnitelmien mukaisesti läpi, rahoitusvaje tulee kasvamaan vielä lisää vuosina 2023–2026. Tällä hetkellä poliisi selvittää vaihtoehtoja ja varautuu, mutta on selvää, että kyky suorittaa osa poliisin tehtävistä heikkenisi tai ainakin vaikeutuisi, Lammi harmittelee.
Valtiovarainministeriö julkaisi viikko sitten budjettiehdotuksensa vuodelle 2022. Poliisille varattu budjetti on valtakunnallisesti noin 35 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa noin 450 poliisin palkkakuluja. Lounais-Suomen poliisilaitos kattaa noin kymmenen prosenttia koko maan poliisivoimista, joten budjettivaje seudulla lasketaan kymmenien poliisien työvoimassa lähivuosina.
Tilanteeseen voi tulla vielä muutos hallituksen syksyisessä budjettiriihessä, mutta poliisihallitus on alkanut jo kartoittaa, miten toimintaa tarvittaessa sopeutettaisiin kapenevaan budjettiin.
– Kyse on niin henkilöstövetoisesta alasta, että jos poliisien määrä vähenee, sillä on välitön vaikutus meidän suoriutumiseen. Joudumme silloin tekemään valintoja, joilla on väistämättä vaikutusta, Lammi muotoilee.
Lammi nosti torstaina järjestetyssä Lounais-Suomen poliisin virtuaalisessa seminaarissa esiin neljän vuoden takaisen Turun puukotustapauksen, jonka seurauksena kaksi uhria menehtyi ja kymmenen loukkaantui.
– Silloin poliisi oli muutamissa minuuteissa paikalla ja esti, ettei enempää uhreja tullut. Tällaisissa tapauksissa vasteaika voi tulevaisuudessa olla pidempi.
Seminaarissa luotiin katsaus myös terrorismin torjuntaan Suomessa. Koko Suomessa on tällä hetkellä noin 400 terrorismin torjunnan kohdehenkilöiksi luokiteltua ihmistä, joista noin kymmenen prosenttia on Lounais-Suomen alueella. Poliisipäällikkö Lammi vertaili Suomen poliisivoimia muihin Pohjoismaihin, joista eritoten Ruotsissa levottomuudet ovat viime aikoina kasvaneet.
– Olemme aikamoisella takamatkalla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Ruotsin tilanne on levottomuuksien suhteen heikentynyt radikaalisti, eikä siellä ole oikein auttanut edes poliisin määrän lisääminen. Tässä mielessä meidän on hyvä olla tarkkoja, jotta saamme ehkäistyä tällaiset kielteiset kehityssuunnat.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on tällä hetkellä 135 poliisia 100 000 asukasta kohden. Ruotsissa vastaava lukema on 205, Norjassa 201 ja Tanskassa 195.
Kotihälytykset ja liikenteessä törttöily kasvussa
Lounais-Suomen poliisin julkaisemista tilastoista käy ilmi, että sekä kotihälytykset että törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat kasvussa alueella. Kotihälytysten määrä on alkuvuoden (tammi-heinäkuu) 2021 aikana kohonnut kuudella prosentilla vuoden takaisesta.
– Se on sellainen korona-ajan ilmiö, kun ravintolat ovat olleet kiinni ja pahoinvointi sekä turvattomuus on siirtynyt kotioloihin. Se on aiheuttanut meille lisää tehtäviä, sanoo Lounais-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Maria Hoikkala.
Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ovat kasvaneet puolestaan 15 prosentilla vuoden takaisesta. Selvää syytä trendille on vaikea osoittaa, mutta poliisilla on tällä hetkellä aito huoli liikenneturvallisuuden tulevaisuudesta.
– Liikennekuolemien määrä on ollut pitkään laskusuhdanteessa, mutta tuo kehitys voi olla katkeamassa lähivuosina. Yksi asia mihin sopeuttamistoimet voivat vaikuttaa, on juuri liikenteen valvonta ja liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisy, Lounais-Suomen poliisilaitoksen poliisipäällikkö Risto Lammi huomauttaa.
Hoitaako sisäministeriö Suomen kansalaisiin liittyviä asioita? Poliisin toimintahan ei edesauta ilmastotoimien etenemistä, turhilla ajeluillaan vaan päinvastoin aiheuttavat päästöjä.
Jos nipistetään määrärahoja, saadaan turhia ajoja vähennetyksi ja kansalaisten hyvinvointia parannetuksi. Tuulivoima taas on se, joka parantaa elinoloja, senhän ministerikin tietää sisäpiiristään.
Poliisi voisi mennä myös itseensä. Pari vuotta sitten hankittiin 15 sotilaskäyttöön tarkoitettua panssarimersua, hinta 400 000 euroa kappale. Montako poliisia sillä olisi palkattu?
Suomen poliisi militarisoi itseään amerikan malliin, onkohan meillä samat uhat kuin jenkkilässä? Sitten liikkuva poliisi lakkautettiin ja piti tulla säästöä, vaan miten kävi? Hallintokulut pomppasi, kun rupesi pukkaamaan pikkupomon pomoa lisää.
Poliisihallinto ja sisäministeriö nimenomaan ovat asiat nykyiseen malliin saattaneet. Miksi päättäjät eivät kysy, mitä mieltä asioista on suorittava taso, joka myös asioista jotain tietää?
Alentukoon päättäjät kysymään ohjeita niiltä, jotka asioista jotain tietävät.
Nykyinen sisäministeri on unohtanut Suomen kansan, ja suomalaisten turvallisuudesta huolehtimisen.
Hän on keskittynyt ja vaatinut pelkästään ilmastotekojen toteuttamiseen. Ja nyt iskivät vielä nämä Afganistanin tapahtumat.
Suurempi huolihan niistä tulee olemaan kuin oman maan poliisien toiminnan takaaminen ja rahoittaminen.
Eipä poliisi paljoa turhaan ajele, kyllä niille ajeluille on syynsä.
Tuulivoimasta en tiedä mutta ”hienoja” ovat lähellä pientaloaluetta.
Kerroin poliisille minua väkivallalla uhanneesta – ei kiinnostanut nykyresursseillakaan. Talletin puhelun perikuntaa varten.
Älä ole huolissasi. Nykypäivänä tuollainen jää 99% varmuudella tutkimatta. Puhelun voit poistaa, ei poliisi kiinnostu tuonkaltaisista asioista.
Ei kannata poistaa, jos tekijän henkilöllisyys siitä selviää – ei tarvitse poliisin voimavaroja tuhlata tutkintaan.
Mikä on leikkauslistojen tekijän suunnitelma, jolla kompensoidaan säästöjen vaikutus? Tehdäänkö Suomesta paikka, jossa rikosten teko ei ole houkuttelevaa vai tyydytäänkö juustohöyläleikkauksiin ja peltipoliisien lisäämiseen.
Viime aikojen uutiset vihreän sisäministerin alaisuudessa toimivan poliisin linjauksista, samoin muut poliisin tarpeeseen vaikuttavista yhteiskunnallisista asioista, kyllä arveluttavat.
Nopeusvalvonta ainakin pelaa. Sitä tehtiin työmatkani varrella kolmella eri tiellä. Ei automaattikameroilla vaan henkilötyönä.
Johtuen arvaat varmaan itsekin, mistä.