Kaupunginhallitus haluaa lisää hyviä uutisia Salosta – talous, elinvoima ja työpaikat päättäjien mielessä

Kaupungin taloustilanne, elinvoima, työpaikat ja asukkaiden houkutteleminen nousevat kärkeen, kun Salon kaupunginhallituksen jäsenet listaavat alkavan nelivuotiskauden tärkeimpiä kysymyksiä.

Salon Seudun Sanomat pyysi hallitukseen valituilta arviota alkavan kauden keskeisistä asioista. Samalla kysyttiin, mitä päättäjät aikovat itse pitää esillä.

Vastauksista paistaa orastava optimismi. Salon asukasluku on pitkästä aikaa kasvussa, ja työpaikkoja on tullut lisää. Päättäjät haluavat lisää hyviä uutisia ja vauhtia myönteiseen kehitykseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Saku Nikkasen (sd.) mukaan Salossa alkoi näkyä merkkejä paremmasta jo viime valtuustokaudella. Hyviä uutisia ovat olleet esimerkiksi Valmet Automotiven Salon akkutehtaan ja kaupungin sote-puolen isot rekrytoinnit.

– Tällaiset ruokkivat hyvää kierrettä. Työtä kehityksen eteen pitää jatkaa. Olisiko kaupungilla mahdollisuutta tehdä jotain esimerkiksi yritysten työvoimapulaa helpottaakseen? Tästä voitaisiin istua samaan pöytään, Nikkanen ehdottaa.

Saku Nikkanen on toivonut keskustaan kaavamuutosta ja torninostureita. Asumisen lisäksi hän kaavoittaisi lisää yritystontteja. Salon sijainti voisi sopia esimerkiksi logistiikka-alan yrityksille.

Salon taloustilanne vaatii päättäjiltä työtä. Nikkanen sanoo liputtavansa vahvasti sen puolesta, että kaupunki panostaisi nyt mieluummin houkuttelevuuteen ja elinvoimaan kuin ”leikkausrätinkeihin”.

– On vaikea tehdä asukasmarkkinointia, jos mielenosoittajat seisovat kaupungintalon edustalla, hän perustelee.

Saku Nikkanen on 44-vuotias, työskentelee kaupungilla liikunnanohjaajana ja asuu Salon Viitanlaaksossa.

Hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok.) haluaisi elvyttää yhteistyötä yli kuntarajojen.

– Ei tarvita mitään kahvikerhoja, mutta meidän haettava yhteisiä asioita Someron, Raaseporin ja Lohjankin kanssa. Kuntalaisten palvelut toimivat paikoin yli kuntarajojen, ja isoissa asioissa olisi hyvä hakea yhteistä linjaa. Turun ja Salon luottamushenkilöyhteistyö on jäänyt aika vähäiseksi viime vuosina.

Politiikan konkareihin kuuluva Nummentalo nostaisi elinkeinopolitiikan merkitystä Salon strategiassa. Salon pitää pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Nummentalo nostaisi koulutuksen kärkihankkeiden joukkoon ja selvittäisi, minkälaisia koulutustarpeita alueen elinkeinoelämällä on.

– Aion ylläpitää keskustelua, että palveluverkkoa punnitaan kaupungin veto- ja pitovoimatekijänä eikä pelkästään menojen kautta euroissa, Särkisalossa asuva 61-vuotias mielenterveyshoitaja sanoo.

Toinen varapuheenjohtaja Johanna Riski (kesk.) sanoo, että alkavalla kaudella näkyy varmuudella kaupungin alijäämän kiinni kiriminen. Nyt etsitään keinoja, joilla talouslukuja oikaistaan.

Riskin mukaan Salon kiinnostavuus työssäkäyntialueena, mahdollisena uutena asuinpaikkana ja yritysten sijoittumisalueena vaatii vielä toimenpiteitä. Salo tarvitsee uusia veronmaksajia, ja kaupungin pitää pystyä kilpailemaan vetovoimaisten naapurikuntien mutta myös Turun ympäryskuntien kanssa.

–  Itse soisin erityisesti panostuksia kaavoitukseen, jotta uusia houkuttelevia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia yritys-ja asuinalueita saataisiin tarjolle. Meillä on nyt Märynummi hyvänä esimerkkinä siitä, mikä vetovoima toimivilla liikenneyhteyksillä on. Mielenkiintoista on myös seurata, miten uuden yritysalueen Halikonrinteen kehitys lähtee käyntiin. Vastaavia alueita Salosta löytyy paljon muitakin, Riski sanoo.

Johanna Riski on 49-vuotias maatalous- ja siemenpakkaamoyrittäjä Halikon Vartsalasta.

Kolmas varapuheenjohtaja Osmo Friberg (ps.) on 55-vuotias yrittäjä, joka on ollut politiikassa 1980-luvulta asti kokoomuksessa. Viime talvena hän siirtyi perussuomalaisiin.

Fribergin mielestä alkavan kauden merkittävin haaste on kaupungin talouden tasapainottaminen kestävälle tasolle. Samalla tulee edistää kaupungin elinvoimaa ja tehdä kaikki sen eteen, että Saloon saadaan uusia työpaikkoja.

Sote-uudistuksen jälkeen sivistyspalveluiden rooli kaupungissa kasvaa. Friberg haluaa, että opetuksen laadusta huolehtitaan.

– Poliittisilta päättäjiltä odotetaan tällä valtuustokaudella luottamuksellista ja avointa yhteistyötä sekä valmiutta tehdä kompromisseja. Tarvitaan vastuullisia ja pitkäjänteisiä päätöksiä irtopisteiden keräämisen sijaan, hän linjaa.

Leena Ahonen-Ojala (sd.) sanoo katsovansa tulevaa nelivuotiskautta positiivisesti. Luvassa on suuria asioita maakuntavaaleista sote-uudistukseen, mutta Ahosen ajatukset ovat Salon elinvoimassa.

– Saloon on muuttanut viime aikoina paljon omien lapsieni ystäviä, nuoria, jotka alkavat perustaa perheitä. Se on tosi positiivista. Meidän pitää miettiä, miten Salo pidetään elinvoimaisena ja houkuttelevana.

Ahonen-Ojalan mukaan Saloon on saatava lisää työpaikkoja. Etätyön lisääntyminen on hyödynnettävä ja Salon markkinointia tehostettava. Asuntomessujen haku olisi yksi hyvä tapa lisätä houkuttelevuutta ja pitää kaupunkia kartalla.

SDP on esittänyt korkeampaa rakentamista Salon ydinkeskustaan. Ahonen-Ojalan mielestä kaavan avaaminen olisi sopiva sauma tarttua myös keskustan kehittämiseen.

Leena Ahonen-Ojala on 55-vuotias verosihteeri, joka asuu Salon Isohärjänmäessä. Hänelläkin on pitkä kokemus politiikasta eri tehtävissä.

Simo Paassilta (sd.), 78, työskenteli pitkään Halikon kunnanjohtajana. Ennen virkauraansa ja sen jälkeen hän on ollut aktiivisesti politiikassa.

Paassilta pitää alkavan kauden merkittävimpänä asiana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, joka siirtää sote-palvelut maakunnallisille hyvinvointialueille. Kunnista tulee uudistuksessa asukkaidensa edunvalvojia.

Toinen iso asia on Salon ikärakenne. Nuoret ikäluokat pienenevät, ja ikäihmisten osuus kasvaa. Kumpikin vaikuttaa väistämättä kaupungin palvelurakenteeseen.

Kolmas iso teema on Paassillan mielestä kaupungin talouden sopeuttaminen kestävälle tasolle. Työ tulee hänen mukaansa koettelemaan päättäjien paineensietokykyä.

Konkari toivoo päättäjäkunnalta positiivista asennetta, toisten mielipiteiden arvostamista ja syvällistä paneutumista kaupungin asioihin.

Anu Aaltosen (kok.) mielestä kaupungin palveluverkon tärkeys korostuu laajan Salon alueella. Palveluiden pitää hänestä olla kaupunkilaisten saavutettavissa. Samalla palveluverkon pitää olla kustannustehokas.

– Huolehditaan asumisen mahdollisuuksista ympäri laajaa Saloa, ja elävöitetään kaupunkikeskustaa vetovoimaisemmaksi, hän linjaa.

Aaltonen haluaa varmistaa kaikessa päätöksenteossa nykyisten ja mahdollisten uusien yritysten toimintaedellytykset. Samalla avitetaan uusien työpaikkojen syntymistä.

Kehitysjohtajana työskentelevä ja uutena päättäjänä hallitukseen nouseva Aaltonen, 53, haluaa tehdä rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen ja myös virkamiesten, kaupunkilaisten ja eri sidosryhmien kanssa.

Anna-Leena Yli-Jama (kok.) pitää alkavan kauden keskeisinä asioina talouden tasapainottamista ja lähipalveluiden turvaamista. Lisäksi hän haluaisi tehdä kaupungista avoimemman yhteistyökumppanin yrityksille.

– Salon on lisättävä vetovoimaisuuttaan, houkuteltava lisää asukkaita ja yrityksiä. Näin turvataan verotulot ja pystytään pitämään yllä palveluita.

Yli-Jaman mukaan jokivarren uudet ravintolat ovat elävöittäneet keskustaa. Viihtyisyyttä lisääviä toimenpiteitä on jatkettava. Salon pitäisi kehittää ja markkinoida aktiivisesti myös maaseutua ja kyliään.

Salon on Anna-Leena Yli-Jaman mukaan pyrittävä turvaamaan ikäihmisten hoivakotiasuminen Salossa ennen hyvinvointialueiden tuloa. Kaupungin toiminnassa voisi kokeilla uusia tapoja esimerkiksi korvaamalla joitain omia toimintoja ostopalveluilla.

– Lopuksi totean, että keskustelua kouluverkosta ei aloitettaisi, vaan annettaisiin nykyisille kylille ja kouluille mahdollisuus saada lisää asukkaita, 51-vuotias maatalousyrittäjä Kuusjoelta toivoo.

Kolmannelle hallituskaudelle lähtevä kansanedustaja ja kauppias Mikko Lundén (ps.), 41, toivoo päätöksentekoon maalaisjärkeä. Hänestä kaupungin palveluista on pidettävä kiinni, mutta kaikkia ”ei niin oleellisia” menoja on katsottava suurennuslasilla.

– Salossa asukasluku on kääntynyt kasvuun. Pidetään hyvä draivi päällä.

Lundén sanoo häpeävänsä viime kauden ”venkoilua” vanhusten hoivakotipäätöksissä. Virkamiehet tekivät hänestä selkeitä esityksiä, mutta päättäjät eivät saaneet aikaan päätöksiä. Tilanne pitää korjata.

– Toinen juttu on, että kun päätös on tehty, sitten mennään eteenpäin. Ei ruveta säätämään sen kanssa ja yritetä uudelleen. Venkoilun pitää loppua.

Lundén toivoo, että Salo näyttää myös hankinnoissa esimerkkiä ja tekee hankintoja paikallisilta yrittäjiltä, kun se on lain mukaan suinkin mahdollista.

Antti Olkinuora (ps.) tuli politiikkaan neljä vuotta sitten jäätyään eläkkeelle rikosylikonstaapelin virasta. 62-vuotias mies nousee ensi kertaa hallitukseen.

Olkinuora pitää kestävää taloutta keskeisenä teemana alkavalla kaudella. Toinen on sote-uudistus ja sen vaikutukset Saloon.

– Vaarana on, että toiminta menee Turku-keskeiseksi ja että palveluita viedään kyliltä. Meidän pitää puolustaa Salon seudun etua.

Olkinuoran mukaan Salon asukasluvun kasvu on positiivinen uutinen, ja etätyön yleistyminen antaa uusia mahdollisuuksia. Kaupunkiin on saatava lisää yksityistä yritystoimintaa, joka tuo verotuloja.

– Itselleni kylät ovat tärkeitä. Ei lähdetä lakkauttamaan kouluja. Jos palvelut häviävät, sammuvat kylältä myös valot. Ja jos kylä sammuu, ei se myöhemmin enää syty.

Keskustan ääniharavana hallitukseen nouseva Johannes Alaranta haluaa tehdä työtä sivukylien palveluiden turvaamiseksi.

Hän toivoo talouden järkevää tasapainottamista. Kolmas tavoite on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

– Olen luvannut olla heikoimpien puolella, ja sitä yritän joka kokouksessa vaalia. Asioiden läpivienti vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä. Uskon, että tällä porukalla se onnistuu, Alaranta linjaa.

Johannes Alaranta on 42-vuotias pappi ja asuu Perniössä.

Ulla Huittinen (kesk.) on keskustan hallitusryhmän konkari. 60-vuotias yrittäjä asuu Kiskossa.

Huittista askarruttaa alkavalla kaudella sote-uudistus. Miten maakunnan kakkoskaupungin Salon asema varmistetaan uudistuksessa, ja minkälainen Salo tulee olemaan uudistuksen jälkeen?

– Miten taklaamme rakenteellista alijäämää, joka ei ole hävinnyt mihinkään? Miten selviämme taloudellisesti sote-uudistuksen jälkeen, hän jatkaa listaa.

Hyvää Huittisen mielestä on, että Salossa on nyt työpaikkoja ja jopa pulaa työvoimasta. Muuttotappio on saatu käännettyä muuttovoitoksi.

Jatkossa sisäänmuuttoa pitäisi saada vauhditettua kehittämällä erilaisia asuinympäristöjä ja palveluita sekä markkinoimalla kaupunkia nykyistä tehokkaammin.

Anna Härri (vihr.) oli puolueensa ääniharava nousten ensi yrittämällä valtuustoon ja kaupunginhallitukseen. 37-vuotias väitöskirjatutkija asuu Kruusilassa.

Härri haluaa olla mukana rakentamassa entistä elävämpää kaupunkia ja edistämässä Salon vetovoimaa. Hän pitää tärkeänä uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelemista Saloon.

– Minulle on myös tärkeää, että talouden tasapainottamistoimenpiteillä ei ainakaan pahenneta tai aiheuteta uusia sosiaalisia tai ekologisia ongelmia tai vähennetä Salon vetovoimaa.

Uusi päättäjä toivoo Salon edistävän kokonaiskestävyyttä. Siihen kuuluvat muun muassa ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävät julkiset hankinnat sekä luonnon monimuotoisuuden, uusiutuvan energian ja kiertotalouden edistäminen.

Härrin mielestä Salolla ei ole varaa odottaa parempia aikoja ja olla panostamatta nopeasti kestävään kehitykseen ja vihreään teknologiaan. Sen sijaan Salolla on potentiaalia toimia alalla suunnannäyttäjänä.