Kiekot lentävät pian myös Suomusjärvellä – Salon seitsemäs frisbeegolfrata rakentuu Kitulaan

1
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomusjärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Heinänen toivoo, että Kitulan frisbeegolfrata valmistuisi syyskuun aikana. Radan suunnittelija Sami Lindholm on aikataulun suhteen varovaisen optimistinen. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Salon uusin frisbeegolfrata on rakentumassa Suomusjärvelle. Kitulan pururadan ja urheilukentän ympäristöön levittyvä rata on 12-väyläinen ja suunnittelijansa mukaan vaikeusasteeltaan kaupungin helpoin.

– Valmistuttuaan rata palvelee esimerkiksi perheitä ja aloittelijoita. Väylät ovat lyhyitä, keskimäärin noin 70-metrisiä, mutta kyllä teknisestä lajiosaamisesta hyötyä on, Sami Lindholm painottaa.

Suomusjärven tuleva rata on viides frisbeegolfrataprojekti, jossa Lindholm on mukana. Kolmessa hän on ollut pääsuunnittelijana.

– Työstän samaan aikaan uutta rataa myös Raaseporissa. Täytyy kiittää suomusjärveläistä talkooporukkaa, sillä täällä on todella hyvä pöhinä. Uumoilin, että Raaseporin rata tulisi ennen valmiiksi, mutta Suomusjärvellä on edetty rivakasti, Lindholm iloitsee.

Lindholm asuu Espoossa, mutta perhesuhteet vetävät häntä kohti Saloa.

– Olen ollut läsnä talkoissa aina kun mahdollista. Radan valmistuttua tavoitteemme on, että kokemattomampikin pelaaja voi saada siitä onnistumisen tunteen, hän sanoo.

Tanja Heinänen kartoitti sosiaalisen median kautta, mitä suomusjärveläiset asuinpaikalleen kaipaavat. Sami Lindholm on suunnitellut Kitulan frisbeegolfradan, ja hän kiittelee talkoolaisten reippaita otteita. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Frisbeegolfrataprojektin taustalla on Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Suomusjärven paikallisyhdistys ry. Paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Tanja Heinänen kertoo, että idea radasta syntyi sosiaalisen median kautta.

– Kyselimme Facebookissa, mitä uutta Suomusjärvelle kaivattaisiin. Monet kommentoivat frisbeegolfradan perään, joten tartuimme tuumasta toimeen.

Työt Kitulassa alkoivat toukokuussa, ja Heinänen toivoo, että valmista tulisi syyskuun aikana.

– Ainoastaan parilta väylältä on enää puut kaatamatta, ja osa väylistä on jo täysin valmiita, hän tietää.

Haastattelupäivänäkin talkoolaisia on paikalla toistakymmentä. Osa raivaa oksia, osa puhdistaa maastoa ja laulaapa metsässä moottorisahakin.

– Kesäloma-aikaan järjestimme talkoita vain kerran viikossa, mutta nyt jo useammin. Helteillä ei viitsinyt ihmisiä rääkätä, Heinänen naurahtaa.

Talkoisiin on ottanut kerrallaan osaa 6–20 henkilöä. Uuden radan maasto ei ole helpoimmasta päästä, sillä sen varrella on paljon korkeuseroja ja erilaista kasvillisuutta.

– Lapsista on ollut paljon apua risusavotassa, Heinänen kiittelee.

Elmeri Laaksonen (etualalla) ja Raine Laaksonen ottivat osaa risusavottaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Suomusjärveä lähimmät frisbeegolfradat ovat nykyisellään Kiikalassa ja Lohjan Sammatissa. Uusi rata on hyvin erityyppinen kuin edellä mainitut.

– Kiikalan rata kulkee käytännössä vain tasaisella maalla. Sammatin rata taas on hyvin vaikea, ja siellä järjestettiin viime vuonna joukkueiden SM-kilpailut, Lindholm sanoo.

Hän tietää, että valtakunnan pisimpien ratojen kiertämiseen saattaa kulua useita tunteja. Vaikka Suomusjärven radallakin saa haukattua mukavasti happea, ei sen läpikäyminen vie koko päivää.

– Kaikki väylät ovat Kitulan pururadan lähistöllä, ja ne levittäytyvät noin 2–3 kilometrin alueelle, Lindholm mainitsee.

Salossa on Suomusjärven radan valmistuttua yhteensä seitsemän frisbeegolfrataa. Suurimmat, 18-väyläiset radat sijaitsevat Märynummella ja Tupurissa. Pahkavuoren rata on laajuudeltaan 12-väyläinen. Kuusjoen radalla väyliä on yhdeksän, Perniössä kahdeksan ja Kiikalassa kuusi.

Someron Rankkulan 18-väyläinen frisbeegolfrata valmistui kesäkuussa. Kaupungissa oli jo ennestään 6-väyläinen Akustinpuiston rata.

Salon lähikunnista useampia frisbeegolfratoja löytyy Kemiönsaaresta, jossa ratoja on kolme, ja Koskelta sekä Paimiosta, joissa ratoja on kaksi. Marttilassa ja Sauvossa on kummassakin yksi rata, mutta Marttilan rata on peräti 22-väyläinen.

Mika Toivokoski käytti talkoissa moottorisahaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Suomusjärven MLL haki hankkeelleen Leader-rahoitusta, jota Ykkösakseli sille myös myönsi. Frisbeegolfradan kokonaiskustannuksiksi tulee reilut 20 000 euroa, josta Leader-rahoitus kattaa puolet.

– Olemme pyytäneet paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä radan sponsoreiksi ja osa onkin suostunut, Heinänen paljastaa.

– Sponsorit saavat erilaisia plakaatteja tai kylttejä radan varrelle, hän lisää.

Tulevista kumppaneista Heinänen mainitsee esimerkkeinä urheiluseura Suomusjärven Sisun ja spelttituotteita valmistavan Birkkalan tilan.

– Mukana on myös lukuisia muita pienempiä toimijoita, hän painottaa.

Katja Arstio (etualalla) ja Anu Hirvikorpi puhdistivat maastoa ja raivasivat risuja. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Heinänen on suunnitellut radan kunniaksi järjestettäviä avajaisia, mutta niiden sisällöstä ei voi vielä liiemmin hiiskua.

– Pohdimme esimerkiksi, kuka heittää radan virallisen avausheiton. Myös jonkinlainen kilpailu saatetaan heti ensi alkuun järjestää.

Heinäsen kaukaisissa ajatuksissa on kisakokonaisuus, jossa käytäisiin kaikki kaupungin frisbeegolfradat läpi.

– Mutta kun nyt saataisiin ensin tämä meidän ratamme valmiiksi, hän nauraa.

Lindholm sanoo, että frisbeegolfin harrastusmäärät ovat ”räjähtäneet käsiin”.

– Frisbeegolffaaminen ei katso välttämättä edes vuodenaikaa. Toki lumessa on ehkä hiukan ikävämpi kahlata, mutta jotkut tekevät sitäkin.

Suomusjärven rata sijaitsee paikallisen koulun välittömässä läheisyydessä.

– Voisihan tästä saada mukavan liikuntatuntiaktiviteetinkin, Heinänen uumoilee.

”Toivon keskustassa asuvien muistavan, että täälläkin on elämää!”

MLL:n Suomusjärven paikallisyhdistys on Heinäsen mukaan aktiivinen ja monipuolinen toimija.

– Järjestämme joka viikko alakoululaisille sählyä ja pienemmille lapsille peuhuhetkiä. Iltakahvilamme on yhtä lailla jokaviikkoinen tapahtuma, minkä lisäksi organisoimme esimerkiksi pihapelejä ja muuta puuhaa.

Suomusjärven palveluverkostoa Heinänen kuvaa kattavaksi.

– Omaa hammashoitolaa meillä ei enää ole, ja Hintan hoivakodin tulevaisuus on vaakalaudalla. Ymmärrän, että palveluiden keskittämistä on tehtävä, mutta kyllä kulmakunnissakin voi jotain säilyttää. Jos nykyiset palvelut jäävät, tilanne on kuitenkin hyvä.

– Toivon keskustassa asuvien muistavan, että täälläkin on elämää!

Suomusjärvessä itsessään Heinäsellä ei ole valittamista.

– Täällä on hyvä asua ja elää, hän tiivistää.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
2 kuukautta sitten

Kaivataankohan kaupungin edustusta avajaisiin?