Omenasesonki tuo mehustamoille kiireen

0
Paula Achrén kertoo, että sadan kilon pastöroimiseen kuluu noin tunti. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Omenan satokausi on alkanut, joten mehuasemien koneet käyvät kuumana. Paula Achrénin Puutarhassa on huomattu, että kesäomenien sato jäi tänä vuonna aiempaa pienemmäksi. Asiasta voi syyttää viime kuukausien hirmuhelteitä.

– Kuumuuden vuoksi omenat hieman paahtuivat puihin, toteaa omenanviljelijä Paula Achrén.

Kulunut vuosi on ollut myös aiempia kuivempi, joten omenia on täytynyt kastella päivittäin koko kesän ajan. Achrénin mukaan omenanviljely ilman kastelua on nykypäivänä mahdotonta.

Vaikka hedelmien kypsymistä ovat häirinneet kuumuus ja kuivuus, ei omenasato ole tuhoon tuomittu.

Syysomena näyttää Achrénin mukaan kesäomenaa paremmalta, mutta sen koko on jäämässä normaalia pienemmäksi. Talviomenilla sen sijaan on mahdollisuus loistaa, koska ne voivat hyötyä tämänhetkisistä sadekeleistä.

– Aika normaali sato kaiken kaikkiaan, kunhan ei enää mitään yllätyksiä tule.

Markus Lehtinen kaatoi pakkapuristimeen 162 kiloa omenoita. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Paula Achrénin Puutarhassa omenien mehustaminen on pitkä perinne. Angelniemessä on valmistettu mehua 1970-luvulta lähtien.

– Välissä vain laitteet ovat vaihtuneet.

Nykyään käytössä on perinteinen pakkapuristin.

– Ensiksi omenat punnitaan, minkä jälkeen ne menevät murskaimeen. Murska pakataan kangasliinojen väliin, ja sitten se puristetaan mehuksi.

Vastapuristettu mehu säilyy jääkaapissa vain 3–4 päivää, joten jos asiakas haluaa omenansa tuoremehuna, täytyy se pakastaa.

Tänä päivänä lähes kaikki tahtovat mehunsa pastöroituna. Siinä puristettu mehu pumpataan pastööriin ja lämmitetään noin 82 asteeseen. Sen jälkeen mehu tyhjiöpakataan pusseihin.

Hedelmän kypsyysaste vaikuttaa siihen, millaista mehua siitä saa. Omenan tulisi olla mieluummin hieman raaka kuin ylikypsä.

– Jos ylikypsän omenan puristaa, siitä tulee hilloa.

Kun lämpötila on saavuttanut 82 astetta, Ann-Marie Niskala tyhjiöpakkaa mehun pusseihin. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Tänä vuonna omenien muuntaminen mehuksi aloitettiin noin kaksi viikkoa sitten. Kulunut viikko oli Angelniemessä vilkas.

Pirjo Lehtinen saapui paikalle yhdessä poikansa kanssa. Heidän omenansa olivat peräisin Lehtisen kotipuutarhasta, jossa on noin kymmenen omenapuuta.

– Tänä kesänä on tullut paljon omenoita, mutta kuivuuden vuoksi ne jäivät pieniksi, toteaa Lehtinen.

Achrénin mukaan kotipuutarhojen sato on aiempien vuosien malliin ollut hyvin vaihteleva.

– Toiset sanovat, ettei ole yhtään omenaa, kun taas toisilla sitä on vaikka kuinka paljon, kertoo Achrén.

Syynä ovat vaihtelevat olosuhteet. Kotipuutarhoissa omenapuita ei yleensä lannoiteta, eikä niitä välttämättä hoideta ammattimaisesti.

Esimerkiksi Lehtinen jättää kastelun luonnon tehtäväksi.

Pirjo Lehtisen omenoista tehtiin pastöroitua mehua. Kuva: SSS/Santeri Iltanen

Achrén toivoo, että kuluttajat löytäisivät tiensä kotimaisen omenan pariin.

– Sen profiilia pitäisi saada nostettua. Meillä on laadukasta, terveellistä ja turvallista omenaa, jonka satokausi on nykypäivänä hyvinkin pitkä.

Alan tavoitteena on, että kotimaista omenaa olisi tarjolla vuoden jokaisena kuukautena. Siksi viljelijät ovat investoineet ULO-varastoihin.

– ULO-varastot ovat täysin ilmatiiviitä kylmiöitä, joissa happea on noin prosentin verran. Varastossa omena ei pilaannu, koska sen kypsyminen käytännössä pysähtyy, Achrén kertoo.

Hänellä itsellään on perinteisiä kylmiöitä. Achrénin mukaan ULO-varastot ovat Suomessa vielä melko harvinaisia, mutta ne yleistyvät koko ajan. Esimerkiksi Ahvenanmaalta niitä löytyy useampi.

Tällä hetkellä kotimaisia omenoita on tarjolla maalis–huhtikuuhun.

Omenoista yli jäänyt mäski joko syötetään kotieläiminä pidettäville sioille, tai levitetään maanparannusaineeksi, kertoo Paula Achrén. Kuva: SSS/Santeri Iltanen