Liki kymmenen vuoden korpivaellus ohi – Salo nousemassa isoksi muuttovoittajaksi

27
Korona-aika on kääntänyt pitkään muuttotappiosta kärsineen Salon muuttovoittokunnaksi.

Salon muuttovetovoima on kääntynyt korona-aikana rajuun kasvuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Saloon on muuttanut vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana yhteensä 156 asukasta enemmän kuin paikkakunnalta on muuttanut pois. Samalla Salo on kivunnut vahvasta muuttotappiokunnasta niiden 26 suomalaisen kunnan joukkoon, jotka ovat haalineet muuttovoittoa alkuvuoden aikana vähintään 150 lisäasukkaan verran.

– Positiiviseen muutokseen on pari selkeää syytä: työpaikkatarjonnan kasvu ja monipuolistuminen sekä korona-ajan mukanaantuoma ilmiö, jossa suurkaupungeista muutetaan väljempien tilojen ja luonnon perässä muualle, tuumii Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.

”On mielenkiintoista nähdä, onko tämä pysyvä muutos vai vain korona-ajan ilmiö.”

Hän näkee, että Salon valtti korona-ajassa on ollut nimenomaan se, että kunta pystyy tarjoamaan ison kaupungin palvelut, mutta vastapainona myös maaseudun ja saariston rauhaa sekä tilaa.

– On mielenkiintoista nähdä, onko tämä pysyvä muutos vai vain korona-ajan ilmiö. Uskon kuitenkin, että Salo on näillä vetovoimatekijöillä vahvoilla myös tulevina vuosina.

 

Valmet Automotiven Salon akkutehtaan merkitystä muuttovoitossa ei voi väheksyä. Sitä mieltä ovat sekä Mannervesi että Yrityssalon toimitusjohtaja Jyrki Moilanen.

– Sitä on hankalampi arvioida, miten iso merkitys akkutehtaan satojen henkilöiden rekrytoinneilla on ollut, mutta ainakin sillä on ollut vaikutusta. Erityisesti valmistavalla teollisuudella on mennyt hyvin korona-aikanakin ja osaavista tekijöistä on ollut Salossa jopa pulaa, Moilanen sanoo.

Yhtenä Salon valttikorttina muuttovoittokilpailussa on ollut luonto ja Teijon kansallispuisto. Moilanen näkee, että alueen matkailuyrittäjät ovat kärsineet koronasta suhteessa vähemmän kuin monilla muilla paikkakunnilla.

– Kotimaan matkailu on yleistynyt, joten osalla yrityksistä pandemia-aika on voinut jopa parantaa tulosta. Toki samat ravintola-alan haasteet koskevat myös Saloa kuin muitakin paikkakuntia, hän muistuttaa.

 

Muuttovoittoa tarkasteltaessa tulkitaan kokonaisnettomuuttoa. Se tarkoittaa kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää. Tilastoista käy ilmi, että muuttovoittokunnat sijaitsevat järjestään maakuntakeskusten kyljessä.

Maakuntakeskuksista ainoastaan Tampere on onnistunut haalimaan muuttajia naapurikuntiaan tehokkaammin. Esimerkiksi Helsinki on muuttovoittoa mitattaessa iso häviäjä. Samaa voi sanoa myös Turusta, jonka muuttolukema on vuoden ensimmäisen puolikkaan jälkeen liki 500 asukasta pakkasella.

– Tätä ilmiötä tutkijat seuraavat varmasti suurella mielenkiinnolla. Että onko suurkaupunkipaossa kyse vain korona-ajan ilmiöstä vai voisiko muutos olla jollain tasolla pysyvää. Ennen koronaa puhuttiin kuitenkin paljon asumisen keskittymisestä isoihin kaupunkeihin ja maaseudun autioitumisesta, Mannervesi pohtii.

Hän uskoo, ettei positiivinen alkuvuosi ole vain yksittäinen piikki tilastoissa. Salon akkutehtaan vanavedessä muiden yritysten sekä kaupungin sosiaali- ja terveysalan lisärekrytoinnit tuonevat loppuvuoden aikana lisää muuttajia kaupunkiin.

– En näe syytä, miksei positiivinen kehitys jatkuisi myös loppuvuoden aikana. Tulevaisuus näyttää Salon vetovoiman suhteen hyvältä.

Kokonaisnettomuutto kunnittain tammikuusta kesäkuuhun 2021

Salon seutu ja Turku

  • Salo +156 asukasta
  • Kemiönsaari +60
  • Somero +36
  • Paimio +30
  • Sauvo +19
  • Koski +10
  • Marttila +9
  • Turku -483

Muu Suomi

1. Espoo +1 125
2. Tampere +802
3. Vantaa +675
4. Tuusula +504
5. Järvenpää +441
6. Sipoo +428
7. Kaarina +397
8. Lahti +370
9. Porvoo +326
10. Nurmijärvi +323
11. Raisio +294

15. Lohja +229
16. Raasepori +224

307. Jyväskylä -513
308. Vaasa -562
309. Helsinki -1426

Kokonaisnettomuutto tarkoittaa kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää.

Lähde: Tilastokeskus, ennakkotiedot

Salon muuttovetovoima vuosina 2010–2020

  • 2010: +296 asukasta
  • 2011: +23
  • 2012: -350
  • 2013: -307
  • 2014: -129
  • 2015: -208
  • 2016: -124
  • 2017: -239
  • 2018: -337
  • 2019: -175
  • 2020: +47
  • 2021*: +156* Kuluvan vuoden tilastossa on huomioitu muutos tammikuun alusta kesäkuun loppuun.
    Lähde: Tilastokeskus
27 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Reuna-alueet vetävät
1 kuukausi sitten

Väestön kasvu näkyy Salossa nimenomaan haja-asutusalueiden kesämökkimaisemissa, jonne pääkaupunkiseudulta on kiinnostusta muuttaa pysyvästi asumaan ja tekemään etätöitä. Kaupungin keskustaan ja lähiöihin tällaista kiinnostusta ei ole.

Slummisti
1 kuukausi sitten

Eli muuttovoittajia ovat Suomusjärvi, Särkisalo ja Muurla. Ei Salo, joka slummiutuu.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Slummisti

Valitettavasti elät mennyttä aikaa. Nämä entiset konkurssikunnat kuuluvat nykyään Saloon.

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Mikähän on Markon väitteen tietolähde noiden ”konkurssikuntien” suhteen?

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Kuntajakoselvitys. Voisi kait sitä tietoa hakea ihan itsekin, lukeminen avartaa vaan luuleminen ei.

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Luin kuntajakoselvityksen ja löysin kaksi hehkuttamaasi ”konkurssikuntaa”. Ne olivat Suomusjärvi ja Salo.

Tosiaan lukeminen avartaa, puisevakin lukeminen. Luulot ovat taas kiinni pitkälti lukemansa tekstin ymmärtämisestä.

Marko
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

No niin pitäisi varmaan sitten sinunkin ymmärtää, jos kerran luit. Et tainnut sitten kumminkaan.

Salolla oli alhaisin veroprosentti, vähiten muuttotappiota ja vähiten konsernivelkaa. Halikko kikkaili myymällä vuokratalonsa, ja muut ottivat velkaa mikä sitten tuli kaikkien maksettavaksi, kun yhdistyttiin. Se selvitys on sekava, mutta kyllä siitä selvän saa.

Keijo K.
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Missä kunnissa oli eniten velkaa asukasta kohden, onkohan sillä mitään merkitystä?

Alber
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Mikä on mielestäsi parempi mittari kertomaan kunnan taloudellisesta tilasta?

Alla
1 kuukausi sitten
Reply to  Keijo K.

Perniö oli vuosia konkurssikypsä. Tilinpäätös saatiin kikkailemalla sellaiseksi kuin se kuntajakopapereissa oli. Perniöllä ei ollut aina rahaa maksaa henkilökunnan palkkoja täysimääräisesti ja ajallaan.

Halikossa meni näennäisesti hyvin, mutta siellä säästettiin todellisuudessa lähes kaikesta useiden vuosien ajan. Kirjoituspapereista ja kynistä ja käsipyyhkeistä säästettiin jne.

Amaryllis
1 kuukausi sitten
Reply to  Marko

Olisihan se hienoa tietää, mille postinumeroalueelle muuttovoitto on syntynyt.

Yksi täti
1 kuukausi sitten
Reply to  Slummisti

Nimenomaan Suomusjärvi ja Muurla ovat saaneet muuttajia, sillä moottoritielle on lyhyet etäisyydet. Särkisalo ja meri sekä Teijo ja Mathildedal.

Etätyöt ja koronakaranteenit maaseutumaisemissa ovat ihan toista kuin kivitalokortteleissa.

Kruusilan Seppo
1 kuukausi sitten
Reply to  Slummisti

Kaupungistuminen jatkuu ja ilmaston suojelun johdosta vain nopeutuu. Toiveajattelu on mukavaa, mutta itsepetoksessa ei kannata elää.

Vapaa Kanaherra
1 kuukausi sitten

Minä ainakin asun keskellä kaupunkia, Salo. Vuokraan sitten mökkejä lähimaastosta tarpeen mukaan.

Nyt vaaditaan väljyyttä
1 kuukausi sitten

Ilmastonmuutoksen mallikuntaa Salosta ei tällä menolla tule. Ihmisten asettuessa vanhojen liitoskuntien perukoille, jonne pääsee vain jokainen omalla henkilöautollaan. Mutta tänä päivänä kysyntä määrää asuinpaikan, vaikka kaupunki kuinka yrittäisi kaavoituksella ohjailla rakentajia keskustan kylkeen postimerkin kokoisille tonteille.

Kuningas
1 kuukausi sitten

Jos nuo haja-asutusalueiden muumikartanot hehtaaritontteineen ovat niin uskomattoman hyviä asuinpaikkoja, miksi oikotie on niitä kohteita pullollaan, mutta omakotitaloja kaupungin keskustoista ei näy?

Vastaus
1 kuukausi sitten
Reply to  Kuningas

Keskustojen omakotitonteilla asuu pääasiassa alkuperäisiä salolaisia, pitkäaikaisia asukkaita. Kun he ikääntyvät, niin monet talot jäävät tyhjilleen ja lopulta perikunnille, eikä niitä uskalleta myydä huonossa alkuperäiskunnossa, vaan annetaan olla tai puretaan pois.

Yksi täti
1 kuukausi sitten
Reply to  Vastaus

Tämäkin on totta. Ihmetellyt olen monesti, miksi monet jättävät omakotitalonsa muistojen tyyssijaksi, kun vanhemmat ovat siirtyneet tuonpuoleiseen eikä taloa pihoineen kukaan ehdi tai jaksa hoitaa. Joku ehkä tykkäisi asua siinä, jos ei haluta hirmuhintoja.

Juha
1 kuukausi sitten

Reuna-alueet vetävät aivan kuten Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Tai Lontoossa. Keskusta ei kiinnosta.

Näin
1 kuukausi sitten
Reply to  Juha

Ainut talo, joka toimii tuulessa ja tuiskussa, keväästä talveen, vuodesta toiseen, vauvasta vaariin, sukupolvelta toiseen on talo keskellä kaupunkia omalla tontilla. Välillä ehkä joutuu purkamaan, mutta uutta tönöä päälle.

Reuna-alueille pääsee aina, mutta kaupunkiin ei välttämättä.

Pyhä kolminaisuus ottaa huomioon työn, opiskelun ja vapaa-ajan: talo keskellä kaupunkia, mökki, asunto yliopistokaupungissa, jossa satama ja lentokenttä. Tällä kokoonpanolla voi perhettä pyörittää pidemmänkin aikaa.

Uussalolainen
1 kuukausi sitten

Onpa hyvä uutinen! Ihmisille on alkanut hahmottumaan se, että hyvän elämän edellytykset voi löytää myös kasvukeskusten ulkopuolelta kuten vaikkapa Salosta.

Uskoisin, että hyvä kehitys jatkuu vielä tästä eteenpäinkin.

Volkan
1 kuukausi sitten

Miten Salo voi vilkastua oikein? Ei täällä ole mitään.

Mä vaan
1 kuukausi sitten
Reply to  Volkan

Liikennevalot on.
Pitääkin taas tehdä arkipäivän vertailu, kumpi on nopeampi: ns. ohikulkutie vaiko kaupungin läpi ajaminen.

Peräskutsissa
1 kuukausi sitten

Eikö uutisessa olisi ollut hyvä käyttää muotoa — Salon seutu nousemassa isoksi muuttovoittajaksi.

Salon kaupunkihan ei kaupunkina erityisesti ole minkään sortin voittaja. Näivettynyt jo vuosia kuolonkourissa oleva maalaiskyläpahanen enemminkin.

Salo ei ole näivettynyt
1 kuukausi sitten
Reply to  Peräskutsissa

Ei Salo ole näivettynyt. Kuhina ja meteli alkaa heti, jos joku isojen markettiketjujen ulkopuolinen taho yrittää investoida, rakentaa tai muutoin toteuttaa jotain.

Tarkkailija A
1 kuukausi sitten

Pitäisikö asialle tehdä jotain ja pian? Jos tänne muuttaa lisää perheitä ja lapsia, niin kouluja ja päiväkoteja ei saadakaan lakkautettua ennusteiden ja suunnitelmien mukaan!

Tammisiltalainen
1 kuukausi sitten
Reply to  Tarkkailija A

Saloon muuttajien kannattaa muistaa tarkistaa, että kiinteistö todella on kaavoitettu asuinrakennukseksi eikä loma-asunnoksi. Byrokraatit mielellään estävät kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamisen ettei joudu syrjäseuduille tuottamaan palveluita. Ei nuorille eikä vanhoille.