Oma koulu kullan kallis – Märynummi sai uuden koulun myrskyisten vaiheiden jälkeen

2
Märynummen uusi koulurakennus on kooltaan noin 1500-neliöinen, ja se sisältää tiloja niin varhaiskasvatuksen kuin esi- ja perusopetuksenkin tarpeisiin. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Märynummen koulun lähiaikainen historia on ollut myrskyisä.

Kuten monessa muussakin oppilaitoksessa myös Märynummen koulussa kärsittiin sisäilmaongelmista. Salon Seudun Sanomat uutisoi syksyllä 2017 Märyn pahentuneesta tilanteesta.

Paria viikkoa myöhemmin ilmoitettiin, että Märynummen niin kutsuttu yläkoulu poistetaan kokonaan käytöstä. Täten oppilaitoksen 4.–6.-luokkalaiset siirrettiin väistötiloihin Armfeltin kouluun Halikon kirkonkylään.

Kyseinen päätös aiheutti Märyssä kuohuntaa. Armfeltin kouluun määrätyt oppilaat talsivat aamuisin Märynummen koulun pihalle, mistä heille tarjottiin bussikyyti kirkonkylään.

– Oppilaille pystytään tällä tavalla järjestämään turvallinen arki. Luokkakaverit ja opettajat pysyvät samoina. Sekä Armfeltin kouluun siirtyvien että Märynummelle jäävien oppilaiden työjärjestyksiin tulee joitakin muutoksia. Opettajat liikkuvat tarvittaessa kahden koulun välillä, Salon kaupungin tuolloinen lasten ja nuorten palveluiden johtaja Pia Setälä kertoi Salon Seudun Sanomille (SSS 14.9.2017).

– Väistötilaratkaisu toisen, jo valmiiksi täyden koulun tiloissa ei ole kaikkien mieleen. Väistötilat ovat tarpeelliset ja ratkaisu on ymmärrettävä, mutta haluamme korostaa, että järjestelyn tulee olla väliaikainen, Märynummen koti-koulu-toimikunnan Sanna Puro totesi samassa yhteydessä.

– Se on kylän kannalta ratkaiseva asia, että täällä on koulu, Märynummen kyläyhdistyksen tuolloinen puheenjohtaja Riitta Nieminen painotti myöhemmin syksyllä (SSS 29.9.2017).

Jo purettu ”yläkoulu” pääsi otsikoihin sisäilmaongelmiensa takia. Kun rakennus poistettiin käytöstä, osa Märyn oppilaista joutui evakkoon Armfeltin kouluun. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen.

Märyn väistötilojen suhteen soudettiin ja huovattiin Salon opetuslautakunnassa. Huhtikuussa 2018 lautakunta ehti jo päättää, että Märyn viides- ja kuudesluokkalaiset olisivat seuraavankin lukuvuoden evakossa Armfeltissa. Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus, mikä johti äänestystuloksen kääntymiseen päälaelleen. Märyn koulu saisi sittenkin väistötilansa.

– Tätä on odotettu marraskuusta asti. Vihdoin päätös on tehty, Märynummen kyläaktiivi ja nykyinen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Leivo huokaisi Salon Seudun Sanomille (SSS 14.6.2018).

Ilo oli kuitenkin lyhytikäinen. Syyskuussa Salon kaupunginhallitus päätti, että Märynummelle ei hankita väistötiloja. Asiasta äänestettiin, ja silloisen kaupunginjohtajan Lauri Innan esityksen kannalla oli kahdeksan hallituksen jäsentä, vastustajia oli viisi.

Seuraava Salon oppilaitoksia koskeva mullistus oli jo työn alla. Kaupungin oppimisympäristöjä selvittänyt työryhmä antoi esityksensä syksyllä 2018, joskin Märynummea koskevat toimet olivat tällä kertaa sitä mitä kylälle odotettiinkin: Märyyn rakennettaisiin oppilaitoskompleksi, joka sisältäisi tilat niin päiväkodille kuin koulullekin.

Märynummen uudisrakennukselle kaavailtiin 3,5–4 miljoonan euron hintalappua. Kesäkuussa 2019 projekti otti suuren joskin kalliin askeleen eteenpäin, kun Salon kaupunginhallitus hyväksyi 4,6 miljoonan euron arvoisen hankesuunnitelman. Samalla vahvistettiin jo edellissyksyisessä oppimisympäristöselvityksessä laadittu aikataulu: Märyn uudisrakennus valmistuisi vuoden 2021 aikana.

Arkistokuvaa rakennustöitä uuden koulun tontilla. Taustalla saneerauksessa oleva ”alakoulu”. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen.

Nyt, elokuussa 2021, Märynummen uusi koulurakennus on valmis vastaanottamaan oppilaat ja opettajat hirsiseen syleilyynsä.

Kolmionmallisessa, liki 1 500 neliöisessä opinahjossa on tiloja sekä varhaiskasvatuksen että esi- ja perusopetuksen tarpeisiin. Lisäksi rakennuksessa on ruokala ja Märynummen  kyläläisten yhteiskäyttöön tarkoitettu liikuntasali.

– Sali tulee kyläläisten iltakäyttöön, jahka niin sanotun alakoulun saneeraus on valmis, Märynummen päiväkodin johtaja Reetta Laaksonen tietää.

Uudisrakennuksessa on väliseinän avulla muunneltavat luokkatilat koululaisille. Esiopetukselle, 3- ja 4-vuotiaille sekä alle 3-vuotiaille on myös omat fasiliteettinsa.

Alakoulun remontin kaavaillaan olevan loppusuoralla lokakuussa. Kaksi opetusluokkaa opiskelee siihen saakka uudisrakennuksen liikuntasalissa sekä musiikkiluokassa.

– Tilapäisissä opetustiloissa opiskelevat luokat siirtyvät alakouluun remontin valmistuttua. Lisäksi sinne sijoitetaan esimerkiksi käsityöluokat, Laaksonen kertoo.

Märynummen päiväkodin johtaja Reetta Laaksonen kertoo, että päiväkodin tiloissa on panostettu muuttuviin leikkiympäristöihin. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Laaksonen sanoo, että päiväkodin puolella on panostettu erityisesti muuttuviin leikkiympäristöihin.

– Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimis- ja leikkiympäristöt muuntuvat lasten tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Esineet eivät ole pelkkiä koristeita vaan kaiken voi ottaa mukaan toimintaan.

Vastavalmistuneen uudisrakennuksen ja alakoulun saneerauksen lisäksi alueelle on kaavailuissa vielä muutakin uutta.

– Kaupunki on myöntänyt rakennusluvan kodalle, joka sijoitettaisiin läheiselle metsäalueelle. Toiveissa on, että lähivuosina meillä aloittaa Salon ensimmäinen metsäryhmä, Laaksonen kertoo.

Hän toteaa, että yhteistyö saman katon alla toimivan päiväkodin ja koulun välillä tulee olemaan vankkaa.

– Kunhan alakoulun saneeraustyöt ovat valmiit, myös päiväkoti saa käyttää käsityö- ja musiikkiluokkia sekä liikuntasalia.

Märyn koulurakennuksen uusi liikuntasali on myös kyläläisten iltakäytössä. Tilaa ihmettelee Reetta Laaksosen lisäksi Salon talonsuunnitteluarkkitehti Tommi Kaarto. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Maanrakennustyöt koulun alueella alkoivat huhtikuussa 2020, ja urakoitsijana toiminut Varpe Oy saapui paikalle saman vuoden heinäkuussa. Rakennus oli luovutuskunnossa toukokuussa.

– Yhteistyö on sujunut kaikkien osapuolten välillä äärimmäisen hyvin, Varpen Kalle Nurmela kiittelee.

– Pikkuasioista ei virsotettu, ja pysyimme hyvin aikataulussakin, hän lisää.

Kaupunki halusi käyttää rakentamisessa painumatonta hirttä osin sen hengittävyyden vuoksi.

– Pelkkä rakennusmateriaali ei kuitenkaan ehkäise sisäilmaongelmia, Salon talonsuunnitteluarkkitehti Tommi Kaarto muistuttaa.

Hän kertoo, että koulua suunniteltaessa vanhaa ei pyritty sen erityisemmin vaalimaan.

– Emme halunneet matkia entisen rakennuksen ratkaisuja. Mitä rakentamiseen tulee, tonttikin sanelee aina omat ehtonsa.

Reetta Laaksonen iloitsee hyvin sujuneesta yhteistyöstä kaupungin ja urakoitsijan kanssa.

– Meillä oli omat toiveemme, ja ne kyettiin toteuttamaan.

Päiväkodin ovet aukesivat 2. elokuuta, ja koulun oppilaat aloittavat lukukautensa 11. elokuuta. Laaksonen uskoo, että uudella koulurakennuksella on positiivinen vaikutuksensa koko kylän elinvoimaan.

– Kunhan alakoulun remontti on taputeltu, jonkinlaiset avajaiset pidetään, hän lupaa.

Uudisrakennuksen ruokala on yhteiskäyttöinen. Kuvassa Tommi Kaarron ja Reetta Laaksosen lisäksi Varpe Oy:n Kalle Männistö. Kuva: SSS/Minna Määttänen.
Koulussa on väliseinin muuntuvia opetustiloja alakoululaisten käyttöön. Salon talonsuunnitteluarkkitehti Tommi Kaarto on ollut suunnittelemassa uutta koulurakennusta. Kuva: SSS/Minna Määttänen.
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hyvää työtä
1 kuukausi sitten

Hieno on! Tästä kelpaa muidenkin alueiden ottaa esimerkkiä. Kunnollinen ja terve koulu nostaa myös lähialueen asuntojen arvoa, sekä koko asuinalueen tasoa.

Lukeva
1 kuukausi sitten

Salo se tässä on ottanut muualta esimerkkiä hengitysterveellisen koulun (tai muun rakennuksen) rakentamisessa. Onko muisti todella noin huono vai halutaanko Salossa ottaa kaikesta kunnia itselleen?