Palstat palkitsivat tarhurin – hellekesänä Joveini Manninen sai mukavan sadon

0
Lohi ja itse viljellyt kasvikset on kätevä, samaan aikaan kypsyvä uuniruoka. Resepti on Joveini Mannisen tädiltä.

Marjoja ja meloneja. Juureksia ja sipuleita. Kurkkuja ja kurpitsoja sekä runsain mitoin muuta syötävää tuottivat salolaisen Joveini Mannisen viljelypalstat tänä kesänä.

– Sato oli varsin mukava, vaikka olen kastellut vain 1–2 kertaa viikossa. Jopa vesimeloni jaksoi kasvattaa ja kypsyttää hedelmiä.

Toukokuussa (SSS 4.5.) Manninen oli kevättöissä Kyntömiehenpuistossa kaupungin vuokrapalstoilla. Suunnitelmia oli paljon, suurin osa myös toteutui. Kolmessa kuukaudessa kasvun ihme on täyttänyt viljelylaatikot ja samalla on valjennut, että neljäs palsta on sittenkin liikaa.

– Palataan kolmeen palstaan. En ehtinyt tehdä kaikkea, mitä aioin.

Haastavinta oli kastelu. Koska siihen ei olut mahdollisuutta joka päivä, hän levitti juuristoille ruohokatetta. Siitä oli suuri apu. Myös risuista ja puoliraa’asta kompostista rakennettu lämpöpenkki osoittautui onnistuneeksi kasvupohjaksi.

Lannoittamiseen Manninen käytti kanankakkaa, jota hän sekoitti veteen. Enemmän lannoitetta vaativille kasveille, kuten tomaateille, hän antoi varastolannoitetta. Se tarkoittaa sitä, että lannoitetta laitetaan maakoloon kasvin viereen.

Korillinen kasvimaalta.

Palstalta haetut juurekset ovat menossa uuniin lohifileiden kanssa. Perunoita, erivärisiä juurikkaita ja porkkanoita sekä sipulia.

– Ei voi sanoin kuvailla tunnetta, kun on ikioma maa. Palstalta saa myös henkistä pääomaa, Joveini Manninen kertoo kasviksia pilkkoessaan.

Niitä on syöty pitkin kesää ja niistä riittää pitkälle syksyyn. Osan juureksista hän ryöppää ja pakastaa.

Itse kasvattamisesta on myös taloudellista hyötyä varsinkin marjojen osalta.

– Niitä hankittaisiin joka tapauksessa ja paljon. Nyt palstalta tuli useita ämpäreitä mansikoita, mikä on selvää säästöä.

Joveini ja Pasi Mannisen viisilapsisessa perheessä marjoja syödään paljon. Niitä on tarjolla aamupalalla kulhossa, josta jokainen napsii mieleisiään.

Joka päivä pitäisi syödä kaksi desilitraa marjoja.

Puutarhamarjojen lisäksi perhe kerää luonnonmarjoja. Lakkoja on ollut mukavasti salolaisilla soilla tänäkin vuonna, ja yllättäen myös mustikkaa oli hyvin omilla marjapaikoilla.

Palstan yllättäjä olivat marjasinikuusamat, joiden hapokkaat, soikeat marjat popsittiin jo juhannuksen tienoilla.

– Tuli aivan ihanaa piirakkaa. Kunhan satotaso ensi vuonna nousee, teen niistä mehua.

Marjoja riittää myös hillottavaksi.

Osan marjoista hän keittää mehuiksi ja hilloiksi. Manninen on järkeistänyt säilönnän niin, että kaikkea ei tarvitse urakoida samaan aikaan. Mehustettavat marjat on pakastettu sekapusseissa roskineen.

– Kokemukseni mukaan pakastetuista marjoista irtoaa mehua paremmin ja vaahdon määrä vähenee. Ensi viikolla on loma, ja pääsen tekemään mehuja.

Pulloja tai purkkeja hän ei kuumenna etukäteen. Ainoastaan pullojen kumikorkit keitetään.

– Se on yksi parhaista opeista puutarhakoulusta. Täytän purkit ja pullot piripintaan niin, että hapelle ei jää tilaa. Lopuksi käännän hillopurkit ylösalaisin, että kansikin lämpenee.

Hilloissa on mistä valita. On mansikkaa ja lakkaa, mutta myös makukokeiluja.

– Mansikka-raparperi on ihan lemppari ja mustikka-karhunvatukka on tosi hyvää.

Purkit ja pullot viedään säilöön valmistumassa olevaan maakellariin.

Mitä vielä jäi palstoilta opiksi?

Indigo Rose on tummanliila tomaatti.

– Tomaatteja en enää kasvata avomallaa varisten nypittäväksi. On helpompaa kasvattaa niitä kotona seinustalla.

Avomaankurkulle ja vesimelonille hän antaa ensi vuonna huomattavasti enemmän pinta-alaa.

– Kun on vähemmän kokeiluja, se on tehokkaampaa, mutta ei ole hullumpi homma kokeilla vaikka vaan vesimelonia.

Kesäkurpitsa piiloutuu kuivakakkuun.

Sitruuna-kesäkurpitsakakku

4 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta

2 dl sokeria

1 tl soodaa

½ tl leivinjauhetta

1 tl jauhettua inkivääriä

1 tl kardemummaa

2 dl kesäkurpitsaa raasteena

1 tl sitruunamehua

100 g voita

2 ½ dl luonnonjogurttia

Vuokaan

voita ja korppujauhoja

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja korppujauhota noin 1,2 litran vetoinen rengasvuoka.

Sekoita jauhot, sokeri, sooda leivinjauhe ja mausteet kulhossa.

Raasta kesäkurpitsa, purista sitruunanmehu ja sulata voi.

Sekoita taikinan ainekset nopeasti tasaiseksi ja kaada taikina vuokaan. Kypsennä uunissa 55–60 minuuttia. Tarkista kypsyys puutikulla. Anna jäähtyä vuoassa hetki ennen kumoamista.

 

Lohta ja kasviksia uunissa

lohifilee

perunoita

punajuuria

raitajuurikkaita

erivärisiä porkkanoita

sipulia

cashewpähkinöitä

suolaa, mustapippuria

rypsiöljyä

Kuori ja lohko kasvikset. Laita uunipellille ja ripottele joukkoon pähkinöitä. Mausta ja lorauta päälle rypsiöljyä.

Suolaa lohifilee ja laita uunipellille nahkapuoli ylöspäin.

Kypsennä 180–200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Kun haarukka menee läpi, kasvikset ovat kypsiä.

Poista kalasta nahka ja tarjoile muhennoksen kanssa.

 

Sipuli-mangoldimuhennos

3 sipulia

3 valkosipulinkynttä

iso nippu mangoldinlehtiä

voita

(kermaa)

suolaa, mustapippuria

Ryöppää mangoldit kevyesti.

Pilko kasvikset pieniksi. Pyörittele pannulla voissa notkeiksi. Mausta. Lisää halutessasi hiukan kermaa.

Talvikurpitsat onnistuivat yli odotusten.

Ratkaisu kesäkurpitsaongelmaan

Helteinen kesä kasvatti ennätysmäisen kesäkurpitsasadon. Sitä oli tarjolla kauppoihin niin paljon, että S-ryhmä herätteli kuluttajia osto- ja syöntitalkoisiin.

– Kesäkurpitsaongelma on osaltamme ratkaistu tällä, Joveini Manninen naurahtaa ja nostaa pöytään kuivakakun, jossa on kesäkurpitsaa omalta palstalta.

Ylituotanto-ongelmaa ei ollut, sillä istutus myöhästyi ja kostautui sadon määrässä. Samoin kävi maissille ja avomaankurkulle.

Kuivakakun ohje löytyi Kodin Kuvalehdestä. Manninen muokkasi ohjeen gluteenittomaksi ja lisäsi mausteita perheen maun mukaan. Kakun leipoi tytär, 15-vuotias Tuovi Manninen .

– Syksyinen kakku, loistava koostumus, äiti kehuu.

Toukokuun alussa Joveini Mannisen palstoilla näytti tältä…
… ja viime viikolla tältä.