Pentuvuosi jatkuu: Vahtikoira voi harrastaa vaikka mitä

0
Liekki hypääsi dobo-pallon päälle viisikuisena ja oppi muun muassa menemään maahan sen päällä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon Seudun Sanomat seuraa vuoden alussa syntyneen australianterrieri Liekin kasvamista sarjassaan Pentuvuosi. Sarjan 16:s osa selvittää rodun alkuperäistä käyttötarkoitusta ja ohjaa harrastuksiin.

Australianterrieri on monipuolinen rotu, jonka kanssa voi harrastaa melkein mitä vaan. Alunperin aussi on ollut vahtikoira. Se huomaa liikkuvan kohteen jo kaukaa, ja ilmoittaa havainnoistaan haukkumalla. Aussit vahtivat luonnostaan ja pyytämättä; joku joskus vähän liikaakin.

Rotu kehitettiin 1800-luvun lopulla Australiassa, jonne Britanniasta muuttaneet siirtolaiset olivat vieneet mukanaan muun muassa pieniä terriereitä. Näitä rotuja yhdistämällä syntyi rohkea, sitkeä ja työteliäs vahtikoira, joka auttoi turvaamaan talon omaisuutta eri puolilla maata liikkuneilta puskarosvoilta.

Aussin työhön kuului vahtimisen lisäksi tappaa kotikiinteistön pikkujyrsijät. Se onnistuu rodulta edelleen. Omatkin koirani ovat monesti jopa lenkin varrella paikallistaneet heinikosta jyrsijän tarkan kuulonsa avulla ja napanneet sen kiinni.

Toisinaan kuulee yhä kerrottavan vanhaa legendaa aussien käytöstä lammaspaimenina. Ketterä aussi toki pystyy hyppimään lampaiden selästä selkään, mutta varsinaiseksi lammaspaimeniksi Australiassa on aina ollut käytössä työhön huomattavan paljon paremmin sopivia rotuja.

Monia koiria työllistävät niin yhteiskunta kuin yksityiset, mutta suuri osa koirista pitää nykyään työkseen ihmisille seuraa. Kaikki koirat kaipaavat toimintaa ja tekemistä, joten seurakoirille on tarjolla laaja kirjo harrastuksia, ja aina keksitään uutta tyrkylle.

Viuhka (vas.) ja Liekki ovat tyypillisiä australianterriereitä, joilla riittää tarmoa moneen. Kuva: SSS/Minna Filppu

Liekin ja Viuhkan pääasiallinen ja päivittäinen harrastus on lenkkeily. Sen lisäksi tehdään arkitottelevaisuusharjoituksia sekä arjen sujuvoittamiseksi että mielen virkistykseksi.

Koira on iloinen päästessään tekemään mitä tahansa yhdessä omistajansa kanssa. Sille on ihan sama, onko harraste ihmisen näkökulmasta hyödyllistä vai pelkkää huvitusta.

Liekki innostui agilitystä alkukesän alkeiskurssilla Haukkukalliolla, ja nauttii erilaisten esteiden suorittamisesta. Doboakin sen kanssa on jo kokeiltu. Dobo on tasapainoilua ja jumppaa ovaalinmuotoisella pallolla. Omistajan on pidettävä palloa tiukasti paikoillaan, kun koira on sen päällä, ettei pallo pääse kierähtämään koiran alta.

Näyttelyhihnassa kulkemista ja paikallaan näyttelyasennossa seisomista on harjoiteltu kesän mittaan aina välillä. Näyttelykehässä koiran on ravattava vapaasti esittäjän rinnalla, seistävä paikoillaan ja annettava ulkomuototuomarin katsoa hampaansa ja tutkia itsensä. Matalajalkaiset rodut tutkitaan pöydällä.

Liekki treenaa näyttelyjä varten. Kuva: Reijo Pitkänen

Parasta on, kun koira niin sanotusti esittää itse itsensä: hyvärakenteinen ja -luonteinen aussi seisahtuu oikeaan asentoon ilman, että sitä tarvitse kannatella kaulasta ja hännästä. Pöydällä sitä on hyvä pidellä kiinni, mutta maassa ollessaan koira parhaimmillaan esiintyy löysässä hihnassa.

Liekki on nyt ilmoitettu ensimmäistä kertaa näyttelyyn. Australianterriereiden erikoisnäyttely pidetään 11. syyskuuta. Liekki on silloin kahdeksan kuukauden ikäinen ja osallistuu pentuluokkaan.

Pentuvuosi-sarjassa seurataan Salon Seudun Sanomien toimittajan koiranpennun kasvamista.