Salon ohitustie jäi pois valtion investointilistalta – ”Ei pidä vetää johtopäätöstä, että se oli tässä”

11
Salon itäisen ohitustien pohjoinen osa kulkisi nykyisen 110-tien liittymästä Somerontielle.

Salo haluaa Mahtinaisentien eli itäisen ohitustien toisen osan mukaan valtion tärkeiden väylähankkeiden listalle.

Väylävirasto on pyytänyt Salon kaupungilta lausuntoa luonnoksesta, johon on koottu väyläverkon investoinnit vuosiksi 2022–2029.

Kahdeksan vuoden listalla ei ole yhtään hanketta Salosta. Kantatie 52:n oikaisu Salon kohdalla mainitaan vain ohjelman ulkopuolelle jääneissä hankkeissa.

Syytä listalta putoamiseksi ei kerrota. Luonnoksen mukaan listan ulkopuolelle jääneistä hankkeista suurin osa on sellaisia, joissa ei ole suunnitteluvaiheen tai muun prosessisyyn kuten kaavoituksen ja lupa-asioiden takia valmiutta päätöksentekoon.

Salo muistuttaa omassa lausunnossaan, että itäisen ohitustien ensimmäinen osa valmistui vuoden 2016 lopussa valtion ja kaupungin yhteisellä rahoituksella.

Sen jälkeen kaupunki ja Varsinais-Suomen ely-keskus ovat edistäneet tien jatko-osan rakentamista yhdessä. Kaupunki on omalta osaltaan päivittänyt muun muassa ohitustien varren asemakaavoja.

Salon mielestä ohitustien jatko kuuluisi väyläohjelmassa 1B-koriin, ja sen tiesuunnitelman tekoon pitäisi osoittaa rahaa.

Ohjelmassa 1A-hankkeen ovat valmiita toteutettaviksi tai ne ovat muutoin kiireellisiä. 1B-koriin sisältyvät hankkeet vaativat vielä jatkosuunnittelua ennen toteutusta.

Ajatuksena on, että 1A-hankkeen toteutetaan ohjelman alkuvuosina ja 1B-hankkeen sen loppupuolella.

Kaupunki muistuttaa, että itäisen ohitustien jatko on yksi Salon kärkihankkeita. Sitä pidetään tärkeänä Salon seudun kasvun ja elinvoiman näkökulmasta.

Tien tarve on lisääntynyt Korvenmäkeen rakennetun jätevoimalan takia. Jätevoimalaan tulee paljon raskasta liikennettä Turun suunnasta.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi myöntää, että ohitustien jatko-osan jääminen pois väyläverkon investointilistalta ei ole toivottua. Hyvää hänen mielestään on, että listaa on tarkoitus päivittää vuosittain ja talousarvion yhteydessä.

– Paikkoja, joissa siihen pääsee mukaan, on tiheässä. Tästä ei pidä vetää johtopäätöstä, että se oli tässä ja palataan asiaan vuonna 2030, Mannervesi korostaa.

Hän katsoo, että kaupungin pitää jatkaa hyvää yhteistyötä ely-keskuksen kanssa tavoitteena saada Salon itäisen ohitustien jatko valtion ohjelmaan.

– En semmoisia uhkakuvia lähtisi rakentelemaan, että se siirtyy, Mannervesi toteaa.

11 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Non-stop
2 kuukautta sitten

Kertoo hyvin Salon vaikutusmahdollisuuksista – pätee myös ohikiitävään Tunnin junaan.

Olli
2 kuukautta sitten

Miten niihin asutusalueiden asemakaavoihin on tutustuttu ja tehty muutoksia?

MDI
2 kuukautta sitten

Helsinkiläisenä ihmettelen, mihin tässä valtiota tarvitaan. Salo voi tehdä tien itse kuten Helsinki aikoinaan Kehä I:n. Tai kaupungin tieverkon muutenkin.

Tie tarvitaan
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Helsinkiläinen voi ihmetellä enemmän sitä, miksi rikkaan Espoon isot tiet ovat valtion ylläpitämiä eivätkä Espoon katuja?

Make
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Ihmetteletkö oikeasti? Etkö keksi yhtään syytä?

Moi
2 kuukautta sitten

Enää kun 100 vuotta odotetaan. Toivotaan että tunnin juna kaatuu.

Visio
1 kuukausi sitten
Reply to  Moi

Höpsistä. Tunnin juna tulee, ja sitä ennen voi hallituksemme vaikka päättää, että Suomeen perustetaan kaksi metropolialuetta, suurkaupunkialuetta eli metropolia. Helsinki (pääkaupunkiseudun kunnat) mukaan luettuna yhdistyvät Helsinkiin. Turku, Salo, Raisio ja kaikki Varsinais-Suomen muut kylät yhdistetään metropoliin, ja Varsinais-Suomi lakkautetaan.

Toisen metropolialueen keskus voi olla Kuopio. Muut jäljelle jäävät piskuiset vähäpätöiset kylät ja alueet pohjoisessa kuten Oulu voivat olla yksinäisiä itsehallinnollisia saarekkeita.

Valtakunnanihmettelijä
2 kuukautta sitten

Jaa-a. Kannattaako tuosta haaveilla kun edellistäkään tienpätkää ei ole saatu toimivaksi. Mahtinaisentien asfaltointi se vaan jatkuu ja jatkuu. Ja jatkuu varmaan hamaan tappiin saakka. Mitä enemmän siihen päälle lyödään asfalttia, sen painavampi siitä tulee ja sen varmemmin se painuu kerta toisensa jälkeen tuonne monien kymmenien metrien syvyiseen savipatjaan.

Alunperinkin, olisikohan tuo tie kannattanut linjata hieman toisin? Puoli kilometriä kauemmaksi keskustasta, ja sen olisi voinut rakentaa tukevammalle kallio- ja metsäpohjalle. Tätä ehdotettiin moneen kertaan mutta suunnittelijathan eivät korviaan lotkauttaneet. Tosin eivät he olleet kyllä paikallakaan käyneet, mikä kävi ilmi vasta siinä vaiheessa, kun hanke päätettiin käynnistää.

Muurlalainen
1 kuukausi sitten

Nykyinenkin Mahtinaisentie on tärkeä väylä. Pitäisikö rekkojen ruhjoa keskikaupungin kadut. Niidenkin korjaus maksaa. Eikös Perniön tietä korjattu muutama vuosi sitten ja sinne on nyt ilmestynyt pomppuja. Ei kai ne johdu Mahtinaisentiestä? Linjaukset on ELY:n ratkaisuja ja niihin ei pystytä paikallisesti vaikuttamaan.

Valtakunnanihmettelijä
1 kuukausi sitten
Reply to  Muurlalainen

Jos nyt edes luit, mitä kirjoitin, en ole edes ehdottanut liikenteen siirtämistä keskikaupungille. Olen ehdottanut vain nykyistä parempaa linjausta sinne, missä tien kantavuus ja rakenteet eivät olisi vastaavanlainen ongelma kuin se mitä siitä nyt tuli. Saven päälle rakentaminen on ja tulee olemaan loputon rahareikä.

Jii
1 kuukausi sitten

Jos Perniöntien jatkeena oleva tie olisi pitänyt tehdä kauemmaksi, niin olisiko se pitänyt viedä sitten sen korkean kallion läpi vai vielä senkin itäpuolelta? Kyllä se halvimmalla varmaan tuosta pellon läpi meni, mutta kun teiden perustuksia ei perinteisesti tehdä kuten rautateiden perustuksia, niin ongelmia tuli. Muistan kun Mahtinaisentietä tehtiin niin hyvä, että ruokamulta kaavittiin pois, vedettiin joku ihmekangas saven päälle ja sen päälle kasattiin pitkäksi aikaa soraa paksulti. Varmaan kuviteltiin, että se painon alla painuu, mutta eipä käynyt näin. Lisäksi nämä pohjakerroksen kairauksetkin taisivat olla aika suurpiirteisiä. Lähempänä Kiskontietä ne suurimmat painumat vain ovat. Lisäksi en ymmärrä, miksei Kiskontietä liitetty liikenneympyrän… Lue lisää »