Salossa palataan syksyllä töihin niin etänä kuin toimistolla – ”Hybridimallit” käytössä ehkä tulevaisuudessakin

0
Lounaismaan osuuspankissa on voinut asioida paikan päällä korona-aikana. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Lomakauden päättyessä moni salolainen yritys on valinnut jatkaa etätyöskentely edellä. Kaikilla aloilla kotoa käsin töiden tekeminen ei ole mahdollista, ja useista yrityksistä kerrotaan henkilöstönkin kaipaavan konttoreihin pääsyä.

Salon kaupungin hallintojohtajaa sijaistava kaupunginlakimies Antti Mäkelä kertoo, että etätyösuositus jatkuu heillä ainakin 8.8. asti. Mäkelän mukaan kaupungin työntekijät ovat olleet käytännössä puolitoista vuotta etätöissä, mikäli työtehtävät ovat sen sallineet.

– On vaikea arvioida etätöissä olleiden kokonaismäärää, mutta hallinnosta ja virkamiehistä noin 70–80 prosenttia on työskennellyt kotoa käsin, Mäkelä sanoo.

Tilannetta tarkkaillaan kaupungin osalta viikoittain ja tällä hetkellä näyttää siltä, että pahenevan koronatilanteen vuoksi etätyöt jatkuvat myös elokuun 8. päivän jälkeen.

Viikon päästä pidettävän kaupunginvaltuuston ensimmäisen kokouksen järjestämistavasta päätetään tämän viikon alussa. Toimielinkokoukset voidaan järjestää tilanteen vaatiessa sähköisesti. Mäkelä korostaa, että kaupunki noudattaa kaikissa toimissaan valtioneuvoston linjauksia ja alueellisia suosituksia.

Etätyöskentely on sujunut kaupungilla pääosin hyvin.

– Varmasti tulevaisuudessa tulee jäämään myös mahdollisuus osittaisiin etätöihin. Täyttä kieltoa läsnäololle ei ole ollut ja koronatilanteen parempina kausina ihmisiä on ollut enemmän paikan päällä, Mäkelä kertoo.

Kaupunginhallinnon asiakastilat, eli kaupungintalo ja Halikon virastotalo, ovat myös 8.8. asti suljettuina pahentuneen koronatilanteen vuoksi.

Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtajan Jouni Hautalan mukaan etätöissä on ollut koko korona-aikana vain joka kolmas tai neljäs työntekijä.

– Meillä on koko ajan ollut sellainen tilanne, että suurin osa töistä tehdään paikan päällä. Päätimme pitää ovemme auki, olemmehan kuitenkin yhteiskunnan kannalta kriittisellä toimialalla, Hautala kertoo.

Läsnäolon tarve on tullut selväksi Hautalan mukaan niin oman väen keskuudessa kuin asiakkaiden osalta. Lounaismaan Osuuspankin työntekijöillä oli mahdollisuus etätyöskentelyyn myös ennen pandemiaa, mutta mallin käyttö lisääntyi selvästi sen aikana.

– Jotkut tehtävät, kuten kassapalvelu, täytyy hoitaa paikan päällä. Osa on kokenut etätyöskentelyn hankalaksi ja he haluavat palata toimistolle. Osa on taas kokenut sen toimivaksi. Nämä ovat yksilöstä riippuvia asioita, Hautala pohtii.

Lääkeannostelurobotteja valmistavan Evondoksen henkilöstö on ollut tyytyväistä etätyöhön. Toimitusjohtaja Eetu Kosken mukaan 80 prosenttia työntekijöistä vastasi yrityksen teettämään kyselyyn haluavansa työskennellä etänä yli neljä päivää viikossa.

– Etätyömahdollisuus jää meillä pysyväksi. Pitää sopia säännöt siihen, kenen täytyy olla konttorilla ja kuinka monta päivää viikossa. Käytännöksi tulee todennäköisesti, että vähintään kaksi päivää viikossa on oltava läsnä, Koski kertoo.

Etänä ovat työskennelleet käytännössä kaikki muut paitsi tuotannon henkilöstö ja mekaniikan suunnittelijat. Kosken mukaan se tarkoittaa noin 75:ttä prosenttia 120 hengen yrityksestä. Mahdollisuus etätyöhön oli ennen pandemiaakin, mutta sitä ei hyödynnetty laajamittaisesti.

– Vaihdoimme vanhemman järjestelmämme Teams-palveluun koronan alkaessa ja se on toiminut hyvin. Jotkut ovat huomanneet tarvitsevansa myös sosiaalisia kontakteja kotona olemisen vastapainoksi, Koski sanoo.

Teleoperaattori Lounean toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen kertoo, että yhtiöllä on ollut jo pitkään käytössä ”joustokonsepti”, jossa työntekijät saavat valita, ovatko he töissä kotona vai toimistolla.

– Etätyö on toiminut mainiosti ja mahdollisuutta on hyödyntänyt suuri osa työntekijöistä, joiden ei ole välttämätöntä olla paikan päällä, Viitanen kertoo tyytyväisenä.

Lounean työntekijät saavat siis jatkossakin valita työskentelypaikkansa vallitsevien rajoitusten puitteissa. Mitään erityistä linjaa yritys ei Viitasen mukaan pyri ajamaan.

– Tässä taistelevat keskenään kaksi voimaa. Toisille mahdollisuus valita etätyö tarjoaa vapauden tunteen, mutta toisaalta ihmiset haluavat myös olla läsnä ja paikalla, Viitanen pohtii.

Korona muutti myös asiakkaiden käyttäytymistä. Verkkokaupan rooli yrityksessä kasvoi merkittävästi, ja Viitanen uskoo kasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa.

Led-valaisinoptiikkaan erikoistuneen Ledilin johtoryhmä on henkilöstöjohtaja Liisa Lehtelän mukaan luomassa hybridimallia tulevaisuutta varten. Etätöitä aiotaan tehdä yrityksessä jatkossakin, ja tällä hetkellä läsnä ovat lähinnä varastotehtävistä ja laboratoriotestauksesta vastaava henkilöstö.

– Paikan päällä on ollut alle kolmannes työvoimasta. Meillä on ollut ennen koronaa etätyömahdollisuus, jota suurin osa toimihenkilöistä oli ehtinyt pandemiaan mennessä kokeilla, Lehtelä kertoo.

Suurempi etätyöskentelyn määrä jää Lehtelän mukaan pysyväksi, mutta radikaaleja muutoksia ei ole luvassa. Työntekijöiden keskuudessa on myös kaivattu takaisin paikan päälle.

– Ihmiset ovat alkaneet kaivata takaisin työympäristöön ja epidemian paremmissa vaiheissa toimistolla on näkynyt enemmän ihmisiä. Kahvitaukoja toisten kanssa kaivataan, Lehtelä kuvailee.