Someron päättäjät kiirehtivät uutta palvelutaloa – konsultin leikkauslistan korostetaan olevan vain työväline jatkokeskusteluun

0
Someron kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Jutta Varjus (vas.). Ensimmäisenä varapuheenjohtaja on keskustan Tero Pirttilä ja toinen SDP:n Taina Ruuhilehto (sd.). Kaupunginvaltuustossa puhetta johtaa keskustan Jani Kurvinen. Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja on keskustan Riitta Ryhtä, toinen SDP:n Ismo Valve ja kolmas kokoomuksen Martina Ramsay. Valtuuston puheenjohtajisto saa myös osallistua kaupunginhalllituksen kokouksiin, mutta heillä ei ole päätösvaltaa.

Someron uuden kaupunginhallituksen jäsenet korostavat tasapainoisen talouden merkitystä mutta samalla painotetaan, että äkkinäisiin liikkeisiin ei ole tarvetta.
Päättäjät muistuttavat, että konsultin talousohjelman pohjaksi tekemä leikkauslista on vain työväline. Luottamushenkilöt tekevät päätökset ja silloin asioita pohditaan laajemmin. Hankkeista nostetaan esille ennen kaikkea vanhusten uuden palvelutalon ripeä toteuttaminen.

Kaupunginhallituksen ruoriin uutena tarttuva Jutta Varjus sanoo, että konsultin paperin ehdotuksista osa on käyttökelpoisia, osa lähes mahdottomia.
– Se on ilman muuta hyvä asia, että talousohjelma synnyttää keskustelua, sillä hyvä talous mahdollistaa palvelut ja investoinnit, Varjus toteaa.

Omaa arkkitehtitoimistoa pyörittävä 51-vuotias Varjus aloittaa nyt toisen kauden valtuustossa ja hallituksessa. Varjus haluaa panostaa kaupungin markkinointiin ja houkuttelevuuteen.
– Tarvitsemme yrityksiä ja työpaikkoja sekä järkeviä investointeja, joilla palvelemme somerolaisia ja saamme lisää asukkaita. Hyviä palveluita ei voi koskaan korostaa tarpeeksi, sillä tyytyväinen kuntalainen on Someron paras mainos, Someron keskustaan perheensä kanssa 14 vuotta sitten muuttanut Varjus huomauttaa.

Varjus huomauttaa, että kaupungin päätöksenteossa avoimuutta ja keskustelua ei ole koskaan liikaa.
– Kaipaan suunnitelmallisuutta eli pitkäaikaisia suunnitelmia, joita kohti voidaan mennä vaikka pienempi osa kerrallaan.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tero Pirttilä (kesk.) toteaa konsultin keräämien lukujen osoittavan, että kunnat järjestävät palveluita erilaisilla kustannuksilla.
– Ohjelma käy keskustelun pohjaksi mutta ei ole mikään malli, johon pitäisi pyrkiä. Talouden tasapainottaminen ei ole pelkkää matematiikkaa, vaan myös arvovalintoja, Pirttilä huomauttaa.

Kauden tärkeimmäksi hankkeeksi Pirttilä nostaa vanhusten palvelutalon. Hän painottaa, että sote-uudistuksessa on turvattava sosiaali- ja terveyspuolen palveluiden ja työpaikkojen säilyminen omalla paikkakunnalla.
– Uusi palvelutalo on saatava viipymättä rakenteille ja valmiiksi. Talon ympärillä nähty jahkailu on johtanut siihen, että hanke on vuosikausia myöhässä. Tämä on yksi esimerkki toimintatavasta, joka ei voi jatkua, jos kaupunkia halutaan kehittää ja asukkaille järjestää palveluita.

54-vuotias maatalousyrittäjä Pajulasta peräänkuuluttaa yleisesti Someron päätöksentekoon suoraviivaisuutta.
– Pitää tehdä päätöksiä ja toteuttaa ne.

Kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja SDP:n Taina Ruuhilehto nostaa Pirttilän tavoin keskeisimmäksi asiaksi uuden palvelutalon.
– Talon rakentamisen on tapahduttava ripeästi. Tehdään uusi rakennus huolellisesti, kustannustehokkaasti ja terve talo -kriteereitä käyttäen, Ruuhilehto toteaa ja painottaa muutenkin kaupungin rakennusten kunnossapitoa ja säännöllistä korjausta.

Ruuhilehto korostaa hoitohenkilökunnan hyvinvoinnin tärkeyttä, jotta alalle löydetään tekijöitä.
– Kunta voi niin hyvin kuin sen työntekijät ja kuntalaiset voivat.

Lamminniemessä asuva 56-vuotias sisustusmyyjä luottaa Someron vahvuuteen tulevaisuudessakin.
– Täällä on tekemisen meininki. Pidetään se jatkossakin, sillä Somero on hyvä paikka asua. Palvelutasoa ei voi tarkastella vain taloudellisesta näkökulmasta, vaan on mietittävä myös sitä, mitä oikeasti tarvitaan.

Uuden palvelutalon tärkeyttä korostaa myös Jaana Kyyrä (kesk.), joka palasi kaupunginhallitukseen neljän vuoden tauon jälkeen.
– Ylipäänsä on tärkeää turvata omat palvelut, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle.

Kyyrä nostaa esille myös kouluverkkoselvityksen ja talouden tasapainottamisohjelman.
Hirsjärvellä asuva ja luonnonvarakeskuksessa yliaktuaarina työskentelevä 48-vuotias Kyyrä näkee Someron tulevaisuuden hyvänä.
– Meidän täytyy kuitenkin pitää talous tasapainossa ja tehdä toimia, joilla väkiluku saadaan nousemaan.

Mikko Virtanen (kesk.) painottaa niin ikään omien sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä. Kaupunginhallituksen 31-vuotias kuopus haluaisi muuttaa myös keskustelun lähtökohtia.
– Toivoisin ilmapiirin muuttuvan leikkausten hakemisesta ainakin osittain siihen, millä keinoilla voitaisiin saada lisää rahaa. Leikkaukset johtavat usein uusiin leikkauksiin ja kierre on valmis, viime kaudella ympäristölautakuntaa johtanut Virtanen sanoo.

Terttilässä asuva naudanlihan tuottaja haluaa lisää huomiota myös kaupungin metsiin.
– Kaupungin metsät eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota kaupunginhallituksessa. Kaupungin metsistä kannattaisi myös myydä suoraan hakepuuta kaupungin tytäryhtiölle Someron Lämmölle. Tällä hetkellä metsäfirmat ovat turhaan välikäsinä.

Virtanen on valmis tutkimaan konsultin talouspaperin perinpohjaisesti.
– Sellaisenaan se ei ole käyttövalmis. En hyväksy esimerkiksi Kirkonmäen koulun purkamista.

Kokoomusta edustava yrittäjä Henry Seppälä pitää alkaneen kauden tärkeimpänä asiana muuttuvan talouden tuomia haasteita. Viime kaudella teknisessä lautakunnassa istunut Seppälä haluaa panostusta erityisesti yrityselämän kehittämiseen.
– Sitä kautta saamme verotuloja ja asukkaita.

Suomen Varastokontin 48-vuotias omistaja perää lisäpotkua myös tonttien myyntiin.
– Kaupungin pitää hyödyntää kantatie 52:n tuomia mahdollisuuksia.

Sylvänällä asuva Seppälä katsoo talouden tasapainon vaativan muutoksia muun muassa kouluverkkoon.
– Kaupungilta vaaditaan nyt uutta jämäkkää otetta päätöksentekoon, jotta tulevaisuuden haasteista selvitään.

SDP:n Riitta Lehtinen kuuluu kaupunginhallituksen kokeneimpiin päättäjiin. Lehtinen pitää tulevan kauden ykkösasioina koulu- ja päiväkotipäätöksiä.
– Päätökset on tehtävä lasten ja perheiden näkökulmaa arvostaen. Ryhmäkoot on pidettävä riittävän pieninä ja henkilöstön määrä riittävän suurena, Lehtinen sanoo.

Lehtinen kaipaa kaupungilta entistä räväkämpää ja ennakkoluulottomampaa elinvoimapolitiikkaa ja mainontaa, jolla erotutaan lähikunnista.
– Näin mahdollistetaan positiivinen muuttoliike ja uusien työpaikkojen syntyminen.

Someron tulevaisuuden 61-vuotias sähkösuunnittelija ja lähimmäispalvelukeskus Svenssonin toiminnanohjaaja näkee himmeänä, mutta ei toivottomana.

– Päättäjiltä tarvitaan nyt yhteistyötä ja rohkeutta sijoittaa mainontaan, markkinointiin ja elinvoimaan.

Perussuomalaisten Matias Mäkinen on kaupunginhallituksen uusia kasvoja. Mäkinen nimeää kauden pääteemoiksi kaupungin elinvoiman lisäämisen, talouden tasapainottamisen ja keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamisen.

Laitiaisissa asuva pienten lasten isä puhuu nykyisten koulujen ja päiväkotien säilyttämisen puolesta. Hän ottaisi käyttöön myös perheille maksettavan vauvarahan. Myös Mäkinen korostaa uuden palvelutalon rakentamisen tärkeyttä, jotta vanhuksista voidaan huolehtia omassa kunnassa.

Konsultin tekemään säästölistaan 35-vuotias teurastaja suhtautuu epäillen.
– Selvityksestä puuttuu kokonaan esimerkiksi koulukuljetusten kustannukset. Kotihoidontuen kuntalisää taas olisi poistamisen sijasta syytä nostaa, sillä alle 3-vuotiaiden päivähoidon lisääntyminen vain nostaisi kaupungin kustannuksia.

Janne Nurmi (ps.) palaa kunnallispolitiikkaan ja kaupunginhallituksen pöydän ääreen neljän vuoden tauon jälkeen. Omaa peltialan yritystä pyörittävä Nurmi korostaa panostamista markkinointiin ja Someron elinvoimaisuuteen: työpaikkoja ja asukkaita pitää saada lisää. Päätöksentekoon hän toisi lisää avoimuutta.

Nurmi pitää tärkeänä, että eri puolilla kuntaa asuville lapsille tarjotaan tasavertaiset koulupalvelut. Myös vanhusten palveluista pitää huolehtia.

Kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi Nurmi lisäisi yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Konsultin tekemään talouslistaan keskustassa asuva 53-vuotias yrittäjä suhtautuu varauksella.
– Pidän ohjelmaa liian tiukkana ainakin siihen asti, kunnes sitä on saatu analysoitua syvemmin.