Someron päättäjät saavat eteensä rajun säästölistan, mutta eivät niele sitä purematta

0
Selvityksen mukaan sivistys- ja vapaa-aikapalveluja pidetään Someron kaupungin vahvuuksina, ja laaja koulu- ja päiväkotiverkko koetaan tärkeäksi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Someron kaupungin teettämä talousohjelman pohjaselvitys listaa koko joukon palvelujen leikkauksia, joilla voisi säästää muutaman miljoonan vuodessa.

Selvityksen sisältämät laskelmat perustuvat konsulttitoimisto NHG Finland Oy:n keräämään Kuntamaisema-vertailuun sekä Someron viranhaltijoiden ja kaupunginhallituksen jäsenten haastatteluihin. Hallitus sai selvityksen tiedokseen viime viikolla. Syksyn aikana sitä aletaan käsitellä laajemmalla päättäjäjoukolla tavoitteena löytää keinoja talouden tasapainon tueksi.

Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen arvioi selvityksen sisältävän paljon käyttökelpoisia ehdotuksia. Hän toteaa, että siinä painottuu talouspohjainen näkökulma, joten päättäjien tehtävänä on puntaroida asioita muistakin näkövinkkeleistä ja käydä arvokeskusteluja.

– Nyt on esitelty mahdollisuuksien kirjo. Niiden vaikutuksia käytäntöön ja palvelujen saatavuuteen on arvioitava tarkemmin.

Selvityksessä todetaan, että Someron kaupungin taloudellinen tilanne ei ole kriittinen, ja että taseeseen on vuosia kertynyt ylijäämää. Somero ei täytä yhtäkään kriisikuntakriteereistä nyt eikä lähivuosina, mutta heikko väestönkehitys näkyy kautta maan ja lisää tulevaisuudessa painetta myös kaupungin talouteen.

– Kun väestörakenne muuttuu, on pakko sovitella kaupungin rakenteita muuttuvaan tilanteeseen. Kaikki ei näytä viiden vuoden päästä samalta kuin tänään. Selvitys antaa hyviä työkaluja tulevaisuuteen varautumiseen, Suikkanen huomauttaa.

Kyläkoulut ovat aina tapetilla, kun säästöistä puhutaan. Palveluihin käytettäviä euromääriä tutkivassa kuntavertailussa Someron perusopetuksen oppilaskohtainen kustannustaso on nykyisellään hieman keskitasoa edullisempi, ja henkilöstökustannukset vertailuaineiston keskitasoa. Koulujen tilojen todetaan olevan tehokkaassa käytössä, mutta muistutetaan tehokkuuden heikkenevän oppilasmäärän laskiessa.

Koulupuolella suurin säästö syntyisi, kun vain keskustaan jätettäisiin yksi alakoulu ja yksi yhtenäiskoulu. Selvitys sulkisi kyliltä myös päiväkodit, luopuisi perhepäivähoidosta ja lopettaisi kotihoidontuen kuntalisän maksamisen. Vaihtoehtona mainitaan ensimmäisten ja toisten luokkien opetuksen jättäminen Oinasjärvelle ja Pitkäjärvelle koulurakennuksiin muutettavien päiväkotien yhteyteen.

Päiväkoteja karsimalla säästyisi lähes 1,5 miljoonaa euroa ja suunnilleen saman verran kyläkoulut sulkemalla. Koulukuljetuskustannusten nousua ei ole laskettu eikä selvitetty lisääntyvien koulukuljetusten järjestämismahdollisuuksia.

Selvitys leikkaisi myös työllisyyden hoidosta 300 000 euroa, perhepalveluista lähes 200 000 euroa, ikäihmisiltä 170 000 euroa ja terveydenhuollon vastaanottopalveluista 100 000 euroa. 100 000 euron säästö voisi syntyä myös ympäristönsuojelusta, jos se järjestettäisiin yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Someron terveyspalvelujen kustannukset ovat selvityksen mukaan verrattain korkeat, mutta käyntikohtaiset kustannukset matalat: käyntejä kertyy kustannuksiin nähden paljon. Säästöesityksenä on käyntimäärien vähentäminen muun muassa ohjaamalla asiakkaita ”omahoitoisuuteen” ja tiedon itsenäiseen etsintään. Sekä terveydenhuollossa että vanhustenhoidossa kannustetaan etäpalveluiden ja digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen.

Selvitys painottaa kaikissa palveluissa ennalta ehkäisevien toimintamallien kehittämistä ja näkee, että vanhusten hoitopaikkoja voitaisiin vähentää suunnitellun lisäämisen sijaan. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kattavuus on Somerolla vertailuaineiston keskitasoa matalampi. Selvityksessä lasketaan, että palvelurakennetta voitaisiin edelleen keventää kehittämällä perhehoidon, kotihoidon ja vanhusneuvolan palveluja. Siinä todetaan, että kotihoitoa ei kustannussyistä kannata ostaa ulkoa, mutta kysytään, onko järkevää kasvattaa kaupungin omaa organisaatiota.

Mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelujen kustannukset ovat verrokkikuntia korkeammat, mutta psykiatrisen osastohoidon kustannukset keskivertoa alemmat. Sijoitettujen lasten osuus väestöstä ei ole merkittävä, mutta lastensuojelun avohuollossa ostopalvelujen osuus on huomattava. Someron panostukset kuntouttavaan työtoimintaan ovat korkeat, mutta kaupungin omien työllistämistoimien kustannukset hyvin alhaiset ja niihin nähden aktivointiaste korkea.

Kansalaisopiston kustannuksista voisi selvityksen mukaan vähentää 210 000 euroa laskemalla ne vertailukuntien keskiarvoon. Kirjastoautosta luopuen, kirjaston aukioloaikoja supistaen, henkilöstöä vähentäen ja aineistohankintoja karsien säästyisi puolestaan 70 00 euroa. Liikuntapalvelujen panostusten todetaan olevan korkeat, mutta niiden supistamista ei ole arvioitu, koska ne siirtyivät vasta vuoden alusta takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi.

Kuntamaisema-selvityksen säästölaskelma sisältää Jauhetalon tehtaan, Kiiruunkulman, Kirkonmäen koulun, Somerniemen Leppäkertun päiväkodin ja vanhusten palvelutalo Tervaskannon purkamisen, jolloin kiinteistöjen ylläpitokustannukset vähenisivät 420 000 euroa vuodessa. Vuotuinen säästö nousisi 650 000 euroon, jos myös Nuppulinna ja Kiiruun koulun väistötilat purettaisiin. Jos kaikki mainitut olisi poistettu viimeistään vuonna 2025, olisi purkamisen kustannukset katettu vuonna 2028.

Selvitys nostaisi myös kaupungin kiinteistöistä perittäviä vuokria kustannukset kattaviksi, jolloin tuotot nousisivat 76 000 euroa. Kaupunki ei kuitenkaan aio valmistella rakennuksista luopumista ennen kuin tekeillä oleva oppimisympäristöselvitys on valmis ja yritystiloissa vuokralla olevien asiakkaiden kanssa neuvoteltu. Kiinteistöpuolen asiat liittyvät olennaisesti kouluverkkoselvitykseen. Jo aiemmin on päätetty, että Poikkipuoliaisten kesäpaikasta ei luovuta.

Jos kaupungin ylläpitämän liikenneverkon kustannukset laskettaisiin Kuntamaiseman tutkimien kuntien keskimääräiselle tasolle, syntyisi 71 000 euron säästö.

Somero tekee omat valintansa

Valtuustoseminaarissa käsittelee raporttia syksyllä

Someron kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja Jutta Varjus (kok.) toteaa, että Kuntamaisema-selvityksen ansiosta Somerolla saadaan keskustelua aikaan.

– Selvitys on hyvä alku aiheen käsittelylle. Se sisältää radikaaleja ehdotuksia ja rohkeita vetoja, mutta purematta en niele ulkopuolisen esityksiä. Somerolla on omat tarpeensa ja arvonsa, hän painottaa.

– Ulkopuolisen konsultin tekemää selvitys perustuu herkästi pelkkiin numeroihin ja sitä pitää tarkastella kriittisesti. Tilastot ovat tilastoja ja paikalliset asiat omiaan.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Tero Pirttilä (kesk.) on samoilla linjoilla.

– Avaahan tämä selvitys silmiä sille, että jotkut kunnat tekevät palveluja halvemmalla, mutta mitä ne niillä rahoilla saavat? Tässähän ei avata sitä, millainen palvelutaso muilla kunnilla on, Pirttilä toteaa.

– Minulla on ollut se mielikuva, että terveydenhuolto tuotetaan edullisesti. Meillä on kuitenkin oma terveyskeskus omassa kunnassa. Someron liikuntapalveluihin panostaminen on kaikkien tiedossa, ja täällä on haluttu satsata myös omaan kirjastoon. Ne ovat meidän valintojamme.

Varjus muistuttaa Someron kaupungin talouden olevan niin hyvissä kantimissa, että paniikkiratkaisuihin ei ole tarvetta. Hän sanoo, että kaikissa palveluissa on tärkeää löytää tasapaino:

– Jos jotain karsitaan, täytyy miettiä säästöjen lisäksi mahdollisia negatiivisia kerrannaisvaikutuksia: jos yhtä palvelua joudutaan hakemaan muualta, sieltä haetaan samalla muutakin.

Varjus huomauttaa, että esimerkiksi muuttoliikettä on hyvin vaikea ennakoida. Nyt koronapandemia on saanut kaupunkilaiset lapsiperheet suuntaamaan maaseudulle.

– Eikä meillä muuttajista olekaan suurta pulaa; väki on vähentynyt siksi, että somerolaisia kuolee enemmän kuin syntyy.

Kuntamaisema-selvityksen poliittinen käsittely aloitetaan valtuustoseminaarissa, joka pidetään koronatilanteen aikaisintaan syyskuun lopussa.