Viiden vuoden säteellä voi tulla mitä tahansa – Wilma Murron pitää nousta säännölliseksi 470:n hyppääjäksi, mutta lajin yleistaso on inhimillinen

0
Wilma Murron näkymät tulevia arvokisoja ajatellen ovat erittäin mielenkiintoiset. (kuva: Lehtikuva/AFP/Andrej Isakovic)

Tokion seiväsfinaalin tulosluettelo sen kaikessa erikoisuudessaan kertoo: seuraavan viiden vuoden säteellä Wilma Murto voi tavoitella realistisesti ihan mitä tahansa.

Neljän kärjen piti olla kivikova, ja sitä se olikin. Neljänneksi sijoittuneen Katerini Stefanidin ero seuraaviin oli 30 senttimetriä. Asiaa selittävät toki osaltaan tuulet, jotka kääntyivät kisan aikana tässä mielessä ratkaisevasti.

Kärkikvartetti lisättynä karsinnan keskeyttämään loukkaantumisen vuoksi joutuneella Sandi Morrisilla on koko kauden mitalla ollut selvästi muiden edellä. Trendi oli samankaltainen jo ennen korona-aikaa, eli naisten seiväshyppymaailmassa on edetty jo pidempään varsin samoilla askelmerkeillä. Joskin Katie Nageotte nousi tänä vuonna hallitsijaksi.

Stefanidi on 31-vuotias. Nageotte täytti 30 vuotta kesäkuussa, samoin häntä noin kaksi viikkoa nuorempi Anzhelika Sidorova. Samaa vuosimallia oleva Holly Bradshaw viettää kolmekymppisiään marraskuussa, Morris ensi heinäkuussa.

Nämä nimet lienevät – lajin arvoituksellisuus huomioiden kyseinen verbimuoto – hallitsevia vielä ensi vuoden MM-kisoissa. Kolmen vuoden kuluttua Pariisissa olevien olympialaisten osalta asetelmat ovatkin sitten kiinnostavia näiden tuolloin 32–34-vuotiaiden urheilijoiden kohdalla.

Naisten seiväshypyn yleinen taso on lajin verrattain lyhyen historian takia noussut roimasti esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. On selvää, että Murron pitää nousta säännölliseksi 470:n hyppääjäksi ollakseen säännöllinen arvokisamitalisti.

Mutta esimerkiksi Wilma Murron läpimurtovuodesta 2016 lähtien ei dramaattista kilpailun koventumista ole enää tapahtunut. Aivan maailman kärjen takana taso on jo hyvinkin inhimillinen.

470:een parhaimmillaan pystyviä hyppääjiä löytyy isohko joukko. Sen sijaan varmoja tai edes todennäköisiä tuollaisen suoritustason nimiä onkin sitten enää paljon harvemmassa. 39-vuotiaan Jennifer Suhrin sekä 34–35-vuotiaiden Yarisley Silvan ja Nikoleta Kyriakopouloun uran ehtoopuolet avaavat nuoremmille uusia mahdollisuuksia.

Wilma Murto oli 23-vuotiaana olympiafinaalin nuorin hyppääjä, ja edes lähelle samaa ikäluokkaa ovat muista kärkipään nimistä vain Robeilys Peinado sekä finaalista tällä kertaa karsiutuneet Nina Kennedy ja Angelica Moser. Urallaan useasti vähintään 480 ylittänyt 24-vuotias Eliza McCartney ei pystynyt loukkaantumisten takia osallistumaan olympialaisiin.

Tosin pohdintaan on hyvä nostaa myös venäläisen Polina Knorozin nimi. 22-vuotias urheilija on hypännyt tällä kaudella useasti vähintään 470, mutta Venäjän urheilijoiden määrän rajoitusten vuoksi olympiaportit eivät tässä vaiheessa auenneet. Jatkossa arvokisoihin saattaa päästä helpommin.

Eurooppalaisista Murto oli olympialaisissa yhdessä Sutéj’n ja Maryna Kylypkon kanssa neljänneksi paras, viidestätoista finalistista yhdeksän oli vanhalta mantereelta. Tehtävä esimerkiksi ensi vuoden EM-mitalin suhteen on siis erittäin haastava, mutta mikä on tilanne vaikkapa vuonna 2024?

Torstain viides sija on ehdottoman arvokas myös rahallisesti. Murto epäilemättä nousee opetus- ja kulttuuriministeriön suurimman 20 000 euron apurahan piiriin. Tänä vuonna kyseisen 20 000 euroa kuittasi kahdeksan olympialajien suomalaisyleisurheilijaa, joista kaksi ei lopulta päässyt kisoihin.

Murron sijoitus on Lassi Etelätalosta ja 50 kilometrin kävelijöistä riippuen joko Suomen yleisurheilujoukkueen paras tai yksi parhaista. Myös tilaisuuksia Timanttiliigan osakilpailuihin auennee jatkossa tiuhempaan tahtiin niin, ettei taukoa tule yli viittä vuotta, kuten tuli ennen heinäkuista Gatesheadin kisaa.

Toki on kisapäiväkirja: Jo nyt useiden tuhansien osumien Wilma Murto

Epätodellista: tytär on olympiavitonen

Wilma Murrolle upea viides sija naisten seiväshypyn olympiafinaalissa