Salolaisen Joni Kultasen matka kohti fitnesslavoja on ollut pitkä eikä aina niin ruusuinen.
32-vuotias Kultanen aloitti voimaharjoittelun jo teini-ikäisenä, joskin silloin treenaaminen oli varsin yksitoikkoista.
– Junnuna väännettiin vain rintaa ja hauista, Kultanen naureskelee.
Hänellä ei ole taustaa muun urheilun parista. Lopulta murrosiässä heräsi ajatus, että jotain täytyisi tehdä.
– Olin huonolla itsetunnolla varustettu nörtti, Kultanen kiteyttää.
– Kun kasvoi ja vahvistui, ei enää kiusattukaan samalla tavalla, hän lisää.
Into ehti kuitenkin välillä lopahtaa, ja harrastus jäi tauolle.
– Lihoin, ja rasvaprosenttini huiteli neljässäkympissä, Kultanen kertaa.
Hän aloitti elämäntapamuutoksensa vuonna 2012. Tuolloin miehellä oli painoa reilut 120 kiloa.
Vuonna 2014 vaaka näytti 110:tä kiloa. Parin vuoden takaisella dieetillä miehen paino kävi alimmillaan yhdeksässäkympissä.
Taannoin suoritetun kehonkoostumusmittauksen tulos kertoi omaa kovaa tarinaansa: rasvatonta massaa Kultasen vartalossa on 86 kilon edestä.
– Kuluneen dieetin aikana tuossa luvussa ei kutistumista juuri tapahtunut, hän iloitsee.
Kultanen on haaveillut kilpailemisesta saliharrastuksen alkamisesta saakka. Lajivalinta selkiytyi kuitenkin vasta tämän vuoden puolella.
– Nuorena halusin olla tosi vahva, mutta sittemmin huomasin fysiikkani sopivan bodaukseen. Treenaaminen oli minulle pitkään ulkonäkökeskeistä hommaa.
Konkreettinen kisatavoite Kultasella on ollut mielessään seitsemän vuoden ajan.
– Tammikuussa Hanna Saario repäisi hihasta ja sanoi, että eiköhän ruveta harjoittelemaan poseerauksia.
Perniöläinen Saario on eräs tunnetuimmista suomalaisista fitnessurheilijoista. Hän on voittanut useita suomen- ja pohjoismaidenmestaruuksia, minkä lisäksi hän on esiintynyt myös lajin MM-kilpailuissa.
– Hanna vastaa myös ruokavaliostani, mutta harjoitusohjelmani teen itse, personal traineriksi opiskeleva Kultanen kertoo.
Pitkällisten pohdintojen jälkeen kaksikko päätyi siihen, että Kultaselle oikea laji olisi classic bodybuilding (CBB, suom. klassinen kehonrakennus).
– Minulla on sen verran hyvin lihasmassaa, että valinta on varmasti oikea, Kultanen tuumaa.
Classic bodybuildingin ja ”tavallisen” kehonrakennuksen suurin ero on dopingtestauskäytännöissä. Tavallisessa kilpailumuodossa miltei kaikki on sallittua, mutta CBB-kilpailijat kuuluvat sen sijaan Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) testausrinkiin.
Lisäksi eroja on paino- ja pituusluokissa. CBB:ssä kilpailijan maksimipaino on säädelty tarkasti hänen pituutensa mukaan. 179-senttinen Kultanen saa painaa kilpailupunnituksessa korkeintaan 86 kiloa. 190-senttisen kilpailijan maksimipaino on 101 kiloa.
Suomen kansallisissa CBB-kisoissa kilpaillaan kahdessa luokassa: alle ja tasan 178-senttiset sekä yli 178-senttiset. Kansainvälisellä tasolla pituusluokkia on yhteensä seitsemän.
CBB-mittelöitä Suomessa organisoiva Suomen Fitnessurheilu ry järjestää miehille myös kolmen muun lajin kisoja. Men’s physique (suom. miesten fysiikka) on kansankielisesti nimetty ”shortsisarjaksi”, sillä siinä kilpailevat esiintyvät reidet peittävissä shortseissa. Classic physiqueen (suom. klassinen fysiikka) pätevät pääosin samat lainalaisuudet kuin CBB:iin, mutta kyseisen sarjan kilpailijoilla on kattauksessaan hieman erityyppisiä poseerauksia ja peittävämmät kilpailuhousut.
Lisäksi Suomen Fitnessurheilu ry järjestää tavanomaisia bodybuilding-kisoja, myös liikuntaesteisille. Koska kuitenkin myös bodybuilding-sarjan kilpailijat asetettiin vuonna 2018 dopingtestauksen piiriin, sen osanottajalistat ovat kokeneet valtavan kadon.
Avoimen luokan kehonrakennuskilpailuja järjestää Suomessa myös Kehonrakennusliitto ry, joka ei ole sitoutunut antidopingsääntöihin.
Joni Kultanen pallotteli lajivalintaansa CBB:n ja men’s physiquen välillä.
– Jalkatreenit on tullut tehdyksi, joten tie vie CBB:iin, hän sanoo kieli poskella.
Fitneksen SM-kisat järjestetään syksyisin Nordic Fitness Expo -tapahtumassa. Lahdessa tänä vuonna pidettävää riehaa siirrettiin kuudella viikolla eteenpäin haasteellisen koronatilanteen vuoksi, minkä takia Kultanen luopui haaveestaan kilpailla SM-tasolla.
– Mutta vain tämän vuoden osalta. Seuraava suuri tähtäin on vuodessa 2023, hän vakuuttaa.
Nordic Fitness Expon uusi ajankohta on 16.–17. lokakuuta, eikä se enää sopinut hänen suunnitelmiinsa.
– Lavatyöskentelyä ja esiintymistä olisi hyvä päästä harjoittelemaan. Harjoituskisassa ei tarvitse olla niin kireässä kunnossa kuin SM-mittelössä, joten Kotkaan ehkä lähden.
Fitnesslajeissa pelkkä iso lihasmassa ei riitä. Oma fysiikka on tuotava taitavasti esille, jotta tuomarit antavat sille painoarvoa.
– Pitkälle sillä pärjää, jos on tikissä. Suurimman lihasmassan omaava ei silti välttämättä voita, jos esiintyminen sakkaa, Kultanen toteaa.
CBB:n lajirutiinissa on seitsemän pakollista poseerausta. Siirryttäessä poseerausasennosta toiseen kilpailijat suorittavat neljäsosakäännöksiä ja asettuvat niiden yhteydessä niin sanottuihin anatomisiin asentoihin, joita tuomarit myös arvostelevat.
– Poseerauksia on harjoiteltava rutkasti. Itse teen niitä liki jokaisessa treenissä, Kultanen painottaa.
– Tärkeintä on löytää ja ylläpitää poseeraustaso, hän lisää.
CBB-suorituksen kruunaa kilpailijan itsensä laatima vapaaohjelma, jonka pituus on maksimissaan 60 sekuntia. Ohjelman aikana kisaajan on esiteltävä kaikki pakolliset poseerausasennot, mutta mukaan saa lisätä myös omia mausteita. Vapaaohjelma esitetään aina musiikin tahtiin.
Kultasen kisadieetti kesti yhteensä 24 viikkoa. Vaikka dieetin varrelle sattui elämänmuutoksia ja stressitekijöitä, hän pitää rutistusta onnistuneena.
– Vaakakuppi kääntyy positiivisen puolelle. Kaikkea ei pysty aina ennakoimaan, se kuuluu elämään.
– Rutiinit ovat tärkeitä, niistä kannattaa pitää kiinni.
Peruskaudella Kultanen tankkaa päivässä noin 3 500–4 000 kilokalorin edestä energiaa.
– Dieetin lopussa kalorit olivat kahden tonnin paikkeilla. Mitään totaalista droppia ei silti tullut.
Kultasen viikkoharjoitussuunnitelma koostui dieetillä viidestä punttitreenistä ja kolmesta aerobisesta harjoituksesta. Aerobinen harjoittelu on yleensä tasasykkeistä kestävyysharjoittelua, jota fitnesslajien urheilijat käyttävät rasvanpolton tehostamiseen ja kehon aineenvaihduntajärjestelmän toiminnan parantamiseen.
– Itse tein aerobista harjoittelua punttitreenien päälle. Pyrin tosin muutenkin olemaan arjessani aktiivinen. Minulla ei ole autoa, joten käytän liikkumismuotonani jalkapatikkaa. Olen myös huomannut, että pumppu toimii paremmin, kun peruskaudellakin harrastaa hiukan aerobista liikuntaa.
Peruskaudella Kultanen saattaa vähentää viikkotasolla yhden salitreenin harjoitusohjelmastaan.
– Jos tavoitteena on voiman kerryttäminen, harjoitusmäärien vähentäminen on perusteltua. Tavoitteeni oli kisadieetilläkin kiskoa mahdollisimman suurilla painoilla, eivätkä voimatasoni merkittävästi laskeneetkaan.
Kultanen on asettanut katseensa jo kahden vuoden päähän. Vaikka hän on fitnesslavoilla noviisi, tavoitteet ovat korkealla.
– Uskon kovaan tulokseen. Kyllä mentaliteetti on se, että tosissaan mennään kisaamaan.
– Päämääräni on kansainvälisissä karkeloissa. Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ja sitäkin isommissa ympyröissä.
Kultanen hyväksyy realiteetit: yli kolmekymppisenä fitnessurheilijana ura tuskin tulee olemaan mahdottoman pitkä.
– Toki ikämiesluokissa voi kilpailla vaikka hamaan tappiin asti. Mikäli haluaa yleisessä ikäsarjassa pärjätä, tulosta pitää takoa lähivuosina.
Fitness tulee kuitenkin pysymään salolaismiehen elämässä, kun kilpailu-ura joskus päättyy.
– Lajista ei pääse eroon. Tavalla tai toisella se kulkee aina mukana.
Classic bodybuilding (CBB)
- Kehonrakennuslaji, jossa kilpaillaan pituusluokissa, jotka on suhteutettu kilpailijan pituuteen ja painoon.
- Lajissa painotetaan urheilullisia muotoja, jotka esitellään anatomisilla asennoilla, pakollisilla poseerauksilla ja musiikin mukaan tehdyllä vapaaohjelmalla.
- Pakollisia poseerausasentoja on seitsemän, anatomisia asentoja neljä. Vapaaohjelma saa kestää korkeintaan 60 sekuntia.
- Kilpailun tuomaroinnissa on tärkeintä kilpailijan antama yleiskuva. Tuomarin pitää suosia kilpailijaa, jolla on harmoninen ja klassinen fysiikka.
- Tuomarin on katsottava kilpailijan kokonaisuutta ja anatomista rakennetta (esimerkiksi leveät hartiat, korkea ja paksu rintakehä, oikeanlaiset mutkat selkärangassa, raajojen ja keskivartalon sopusuhtaisuus toisiinsa nähden).
- Huomiota kiinnitetään myös kilpailijan ihoon (arvet, tatuoinnit, akne, läikät), hiuksiin ja jalkojen sekä varpaiden malliin.
- Kilpailijoiden pitää käyttää tukevia ja puhtaita poseeraushousuja, ja niiden pitää peittää vähintään puolet pakaroista.
- Suomalaiset CBB-kilpailijat kuuluvat Suomen urheilun eettisen keskuksen (Suek) dopingtestausrinkiin.
Lähde: Suomen Fitnessurheilu ry
Juttua korjattu 12.9. kello 15.56. Joni Kultanen ei ole vielä valmistunut personal traineriksi, vaan opiskelee kyseiseen ammattiin.
