Ambulanssivuoroja jää Salossa välillä ajamatta – Ensihoitaja: Ajamaton vuoro vaarantaa potilasturvallisuuden

2
Ensihoitajan mukaan laajan Salon alueella ei ole varaa jättää yhtään ambulanssivuoroa ajamatta. Arkistokuva vuodelta 2013.

Salon seudulla on jouduttu jättämään ambulansseja pois vuoroista henkilöstöpulan takia, vahvistaa Tyks Akuutin ylihoitaja Anne Hedman.
– Tyks Akuutin vuoroista on jäänyt ajamatta tänä vuonna yhteensä kymmenen vuoroa, mutta mikä siinä on Salon osuus, sitä en osaa arvioida. Meillä on kaikki vakanssit täynnä, mutta jatkuvaa liikehdintää on johtuen työntekijöiden henkilökohtaisista urasuunnitelmista tai muista poissaoloista, Hedman sanoo.
Salossakin ensihoitajana työskennelleen kokeneen ammattilaisen mukaan vuorojen ajamattomuusongelma koskee erityisesti Saloa, sillä Salossa ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyi sairaanhoitopiirin, eli liikelaitos Tyks Akuutin, vastuulle vuoden 2020 alusta. Tätä ennen kuljetuksista vastasi Salossa kuuden vuoden ajan ja Kemiönsaarella kymmenen vuoden ajan Med Group Oy.
– On selvää, että ongelma koskee Saloa, siellähän Tyks Akuutti pääasiassa toimii omilla yksiköillään. Ensihoidon järjestämisen taso, ei ensihoitajien ammattitaito, on huonontunut Salossa vuoden 2020 alun jälkeen, ensihoitaja kiteyttää viestinsä ja toivoo, että asialle tehdään jotain.
Turussa ensihoidon ambulansseja operoi liki täysin Varsinais-Suomen pelastuslaitos, ei Tyks Akuutti.

Turun Sanomien mukaan (15.9.2021) koko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ambulansseja on jouduttu jättämään pois vuoroista alkuvuoden aikana lähes 50 kertaa. Syynä on TS:n mukaan ollut henkilöstöpula. Puolet puutteista on ollut alle tunnin mittaisia, toinen puolet 1–6 tunnin mittaisia.
Tyks Akuutin ensihoidon vastuulääkäri ja liikelaitoksen ylilääkäri Timo Iirola uskoo Tyksi Akuutin puutosten painottuvan Saloon, koska Akuutilla on Salossa eniten toimintaa, mutta suhteuttaa puutosten määrän vuoden kokonaispäivystyksen tunteihin.
– Pitää muistaa, että koko sairaanhoitopiirin alueella on 34 ambulanssia, ja kun edellä mainitut 50 poikkeamaa suhteutetaan valmiustuntien kokonaismäärään, puhutaan aika mitättömistä poikkeamista kokonaisuuden suhteen, Iirola sanoo.
Iirola lisää, ettei sairaanhoitopiirin alueella ole ainuttakaan turhaa ambulanssia, joten jokainen asemalle suunnittelemattomasti jäävä ambulanssi on poikkeama, joka vähentää järjestelmän suorituskykyä ja jollaista ei tulisi hyväksyä. Kuitenkin ensihoidossa on etenkin Turun seudulla tilanteita, joissa kaikki alueen yksiköt ovat kiinni tehtävissä ja tehtäväjärjestystä joudutaan priorisoimaan.
– Yhden yksikön puuttuminen voi aiheuttaa avunsaannin viivästymisen, mutta sama voi aiheutua sattumanvaraisesta kysyntäpiikistä. Ensihoidon esimiesten rooli ei ole helppo heidän joutuessaan etsimään paikkaajaa äkillisiin poissaoloihin, Iirola sanoo.

Ensihoitaja pelkää ajamattomuuden ja myös ensihoitajapulasta johtuvan ambulanssien tasoluokituksen alentumisen vaarantavan potilasturvallisuutta. Ensihoitajan mukaan alan pienehköissä piireissä tiedetään Salon tilanne hyvin, sillä ensihoitajat tekevät paljon keikkatöitä ympäri maakuntaa.
Ensihoitajan mukaan Salossa on monasti on jouduttu lähettämään liikkeelle perustason ambulanssi, koska hoitotason ambulanssin lähettämiseen ei ole löytynyt aina koulutuskriteerit täyttäviä työntekijöitä. Perustasolla ambulanssin kaikkia laitteita ja lääkityksiä ei saa käyttää.
– Tyks Akuutin johdon mukaan potilasturvallisuus ei ole vaarantunut, mutta pitääkö odottaa, että potilaita kuolee sen takia, ettei ambulanssi lähde liikkeelle tai ehdi ajoissa perille? ensihoitaja kysyy.
Tilanne kärjistyy ensihoitajan mukaan pitkien etäisyyksien haja-asutetussa Salossa.
– Ambulanssiin mahtuu yksi potilas: paha autokolari työllistää vähintään kaksi yksikköä, ja jos kolmatta ei saada liikkeelle, Salossa ei myöhään illalla ja öisin ole yksiköitä. Potilaathan siinä kärsii, ensihoitaja sanoo.

Salon Seudun Sanomiin yhteyttä tilanteen aiheuttaman huolen takia ottanut ensihoitaja esiintyy jutussa nimettömänä, sillä hän pelkää nimellään esiintymisen aiheuttavan hankaluuksia keikkatöiden saamisessa.
Ensihoitaja sanoo suoraan, että Akuutin johto ei ole täysin tehtäviensä tasalla, eivätkä he vastaa suoraan kysymyksiin epäkohdista.
– Johto perustelee asioita miten sattuu eikä vastaa kysymyksiin.
Ensihoitaja kritisoi myös sitä, että Akuutti on asettanut yksityisille palveluntuottajille tuhansien eurojen uhkasakon, mikäli liikkeelle lähdetään perustason ambulanssilla tai auto ei ole käytössä, mutta Akuutille ei vastaavia sanktioita ole asetettu.
– Lisäksi, kuka valvoo Akuuttia, paitsi se itse?
Turun Sanomissa kerrottiin toissa viikolla, että Tyks Akuutin työilmapiiri on pahasti tulehtunut ja henkilökunta arvostelee työnjohtoa pelolla johtamisesta ja virheiden peittelystä. Vireillä on adressi, jossa vaaditaan neljän esimiehen erottamista.

Yksi huononnus ensihoitajan mukaan on myös siinä, että kahden päivystävän ja yhden päiväambulanssin tallipaikka on siirretty liikekeskus Valurin alueelta Meriniittyyn Salitunkadulle.
– Jo tämä aiheuttaa viivästymisiä potilaiden tavoittamiseen, koska tehtävät sijoittuvat pääosin keskustaan, Muurlaan, Suomusjärvelle, Pertteliin, Kuusjoelle, Kiskoon ja Perniöön, minne kaikkiin on pidempi matka Meriniitystä kuin Valurilta. Hälytyksissä jokainen minuutti on tärkeä, ensihoitaja sanoo.
Ylilääkäri Timo Iirola sanoo olevansa huolissaan siitä, että potilaiden tavoittaminen on mennyt huonompaan suuntaan, mikä näkyy Tyksin seurantaraporteissakin viimeisten kolmen vuoden ajalta.
– Käsitykseni on, että ilmiö on valtakunnallinen, ja syitä ollaan tutkimassa. Osittain tähän on syynä koronan varotoimenpiteiden aiheuttamat asiat ja se, että pandemian tultua ensivasteyksiköiden hälyttämistä rajoitettiin koko maassa työterveydellisistä syistä.
SSS:n haastattelema ensihoitaja myöntää, että ensihoidon työntekijäpula koskee koko Suomea.
– Huolettaa, että jos hätäkeskusketjun toinen lenkki eli ambulanssi hätäpuhelun jälkeen pettää, ovat sairaalapalvelutkin turhia, kun potilasta ei sinne saada. Hätätilapotilaan nopea tavoittaminen, ensihoidon aloittaminen sekä saaminen hoitoon on ensiarvoisen tärkeää, maksaa mitä maksaa, ensihoitaja sanoo.

 

Potilaiden tavoittaminen ja sen toteutuminen

Ensihoidon tavoittamisajat ovat pidentyneet

Tyks Akuutin tavoiteaika hälytysajona suoritettavissa kiireellisimmissä tehtävissä on ydintaajamassa tavoittaa 50 prosenttia potilaista 6 minuutissa, 90 prosenttia 9 minuutissa; muulla taajama-alueella tavoite on tavoittaa 50 prosenttia 8 minuutissa, 90 prosenttia 17 minuutissa; asutulla maaseudulla tavoite on tavoittaa 50 prosenttia 15 minuutissa, 90 prosenttia 26 minuutissa.
Ydintaajama 50% / 90 %
2018 5 min 23 s / 8 min 56 s
2019 5 min 48 s / 9 min 31 s
2020 6 min 13 s / 10 min 00 s
Muu taajama-alue 50% / 90 %
2018 8 min 00 s / 13 min 56 s
2019 8 min 18 s / 14 min 52 s
2020 8 min 32 s / 16 min 40 s
Asuttu maaseutu 50% / 90 %
2018 14 min 16 s / 24 min 24 s
2019 15 min 04 s / 25 min 59 s
2020 16 min 33 s / 27 min 52 s

Lähde: Tyks Akuutti; Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2020

 

Toimintakertomus: Potilaiden tavoittaminen on heikentynyt vuosina 2019 ja 2020

Vuonna 2019 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tuotti ensihoitopalveluita omana palvelunaan kuudella yksiköllä, pelastuslaitos 12 yksiköllä, yksityiset 15 yksiköllä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhdellä yksiköllä. Tuolloin päätettiin myös lisätä omaa palvelutuotantoa Salon seudulla viidellä yksiköllä ja Uudessakaupungissa yhdellä yksiköllä vuoden 2020 alusta alkaen.
Suurimman osan (57 prosenttia) tehtävistä piirin alueella hoiti Varsinais-Suomen pelastuslaitos.
Tehtävien määrä väheni edellisvuodesta viisi prosenttia 64 315 tehtävään.
Tyks Akuutin toimintakertomuksen mukaan potilaiden tavoittaminen huonontui kaikilla alueilla, ja samaan aikaan tehtävien määrä kasvoi A- ja B-kiireellisyysluokissa liki 10 prosenttia.

Vuonna 2020 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tuotti ensihoitopalveluita omana palvelunaan 12 yksiköllä, pelastuslaitos 12 yksiköllä, yksityiset 9 yksiköllä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhdellä yksiköllä. Piirin omat yksiköt korvasivat ostopalvelut Salossa, Kemiön-saaressa ja Uudessakaupungissa.
Tehtävien määrä väheni toisena peräkkäisenä vuotena (- 4 prosenttia) ja oli 61 754. Tähän vaikutti korona, joskin jo tammi-helmikuussa tehtäviä oli tuntemattomasta syystä vähemmän.
Akuutin toimintakertomus toteaa, että potilaiden tavoitettavuus huononi A ja B-kiireellisyysluokissa edelleen kaikilla alueilla. Eroa vuosien 2019 ja 2020 välillä on toimintakertomuksen mukaan yritetty selvittää, mutta syytä ei saatu selville, joskin koronalla epäillään olleen osuutta asiaan. Ensivasteyksiköiden hälyttämistä rajoitettiin keväällä valtakunnallisen suosituksen mukaan. Myös koronasta aiheutuvan suojautumistarpeen arvellaan vaikuttaneen tavoittamisaikoihin.
Ajat on laskettu häkäkeskuksen antamasta hälytyksestä kohteeseen saapumiseen.
Nordic Healthcare Groupin elokuussa 2021 päivätyn selvityksen mukaan potilaiden tavoittamisaikojen mediaanit ovat melko lähellä toisiaan kaikkialla Suomessa.

Lähde: Tyks Akuutti; Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen 
tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2020

 

Piirin ensihoitotoimintaa tuottaa kolme tahoa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimii 34 ensihoitoyksikköä, joista 27 toimii ympärivuorokautisesti. Lisäksi hoitolaitossiirtoihin varatut ambulanssit osallistuvat ensihoitotehtävien hoitamiseen siirtokuljetustilanteen salliessa.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tuotta ensihoitopalvelua Salossa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Taivassalossa, Nauvossa, Uudessakaupungissa ja Turussa, jossa sillä on yksi kenttäjohtoyksikkö.
Varsinais-Suomen pelastuslaitos tuottaa ensihoitotoimintaa Turun alueella.
Med Group tuottaa ensihoitotoimintaa Somerolla, Liedossa, Paimiossa, Aurassa, Marttilassa, Loimaalla, Nousiaisissa, Mynämäellä ja Laitilassa.

Salossa Tyks Akuutilla on viisi yksikköä. Ympärivuorokautinen kenttäjohtoyksikkö on Salon sairaalassa. Kaksi ympärivuorokautista yksikköä ja yksi päiväyksikkö päivystävät Meriniityllä Salitunkadulla. Yksi päiväyksikö päivystää Perniössä.
Salon yksiköt ovat kaikki periaatteessa hoitotason yksiköitä, joissa voidaan antaa antaa kaikki mahdollinen hoito mitä ambulanssi voi tarjota. Hoitotason yksikössä vähintään toisella kuuluuu olla AMK-ensihoitajatutkinto, toinen on tyypillisesti lähihoitaja.
Perustason ambulanssissa toisen ensihoitajan on oltava vähintään ensihoitoon suuntautunut lähihoitaja, ja hänen työparinaan on tavanomaisesti lähihoitaja tai pelastusopistosta valmistunut pelastaja.

Ylilääkäri Timo Iirolan mukaan on poikkeuksellista, joskaan ei tavatonta, että Salossa ambulanssi miehitetään perustason vaatimusten mukaisesti, jolloin hoidossa ei voida käyttää täyttä lääke- ja välinearsenaalia. Se on Iirolan mukaan kuitenkin parempi ratkaisu verrattuna siihen, että ambulanssi jäisi talliin.
Ylihoitaja Anne Hedmanin mukaan perustasonkin ambulansseja on vuoroissa jonkin verran, mutta kaikki potilaat hoidetaan osaavalla henkilöstöllä. Hedmanin mukaan sijaisia on saatu Salossa vuoroihin kohtuu hyvin.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Ylkky
23 päivää sitten

Suurin syy ajamatta jääneille vuoroille löytyy jatkuvasta säästökulttuurista. Henkilöstötarve lasketaan aina minimin mukaan. Tämä toimii normaalioloissa, mutta ei kestä yhtään ylimääräisiä poissa oloja, kuten sairaspoissaoloja, lomia, arkipyhiä, koulutuksia jne. Koskaan ei siedetä hetkeäkään ylimääräistä resurssia, joka voitaisiin tarvittaessa käyttää poissaolopaikkauksiin. Tämä koskee koko Tyks akuuttia päivystyksistä ensihoitoon. Tästä syntyy kierre, joka johtaa valtaviin lisä- ja ylityömääriin, henkilökunnan väsymiseen, poissaoloihin ja taas kasvaviin ylityömääriin, henkilökunnan väsymiseen ja poissaoloihin.

Tavis torilta
23 päivää sitten

Ikävä tilanne heille, jotka ambulanssikyytiä odottavat ja läheisestään huolissaan olevat. Siinä ovat minuutit tuskallisia ja pitkiä. Kuitenkin hätäilmoituksen tultua kolaripaikalle menee kolmekin (3) autoa kaikelta varalta?