Helsingin henki ja ilmastohätätila

0
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksen yleiskeskustelussa New Yorkissa ilmastohätätilasta. Kuva: Lehtikuva/AFP/Johannes Eisele

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö herätteli niin kutsuttua Helsingin henkeä puhuessaan YK:n yleiskokouksessa. Hän sanoi, että Helsingin Ety-kokouksen nostattamalla hengellä voi olla maailmanlaajuisempaa merkitystä, ”jos vain onnistumme herättämään sen uudelleen henkiin ja laajentamaan sen kattavuutta”.
Niinistön mukaan Helsingin hengessä on kyse vastustajien ja kilpailijoiden halusta käydä vuoropuhelua, rakentaa luottamusta ja etsiä yhteisiä nimittäjiä.

Viime maaliskuussa Niinistö kirjoitti Helsingin Sanomissa, että olisi aikanaan upea seurata kotisohvalla Helsingin huippukokousta. Hän viittasi vuoteen 2025, jolloin Etykistä on kulunut 50 vuotta.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous toi Helsinkiin maailman suurvallat. Jälkeenpäin on arvioitu, että vuoden 1975 kokous oli yksi sysäys siihen, että rautaesirippu murtui seuraavan vuosikymmenen lopulla. Se oli myös presidentti Urho Kekkosen huippuhetkiä.

Vuoropuhelulle, luottamukselle ja yhteisvastuulle on eittämätön tarve. Suuret ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Tällä hetkellä pinnalla ovat koronapandemia ja ilmastonmuutos, mutta yhtä lailla yhteisesti ratkaistavia asioita ovat muun muassa pakolaisuus, ihmisoikeuksien polkeminen ja terrorismi. Kansainvälisellä yhteisöllä on tehtävää myös paikallisten aseellisten konfliktien ratkaisemisessa.
Vaikka ilmastonmuutoksesta puhutaan ähkyyn asti, se on ongelmista suurin. Niinistökin käytti sellaisia ilmaisuja kuin ilmastohätätila ja katastrofaaliset seuraukset.
Puhe oli tärkeä kannanotto ja yritys vaikuttaa. Poliittisina päätöksinä asiat etenevät kuitenkin hallitusohjelmissa ja niiden toteutuksessa, Euroopassa EU:n direktiiveinä ja niiden sovittamisella kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisesti valtioiden välisillä sopimuksilla ja niiden noudattamisella. Tällaisissa prosesseissa vaaditaan aina vuosia ennen kuin mitään näkyvää saadaan aikaan.

Koronatoimien nopeutta ja ilmastonmuutoksen torjunnan vaikeutta on verrattu viimeisen puolentoista vuoden aikana monessa puheenvuorossa. Rinnastuksen teki myös Niinistö: pandemia on osoittanut, että pystymme muuttamaan käytöstämme nopeasti, mutta mikä varoitusmerkki saisi meidät tekemään saman planeettamme terveyden eteen.