Hermannin koulussa palattiin vuoteen 1971 – Riemuylioppilaat muistelivat muun muassa verkkapukuista Sauli Niinistöä

0
Salon yhteislyseosta valmistui 50 vuotta sitten noin 80 ylioppilasta, ja heistä hieman yli puolet saapui paikalle perjantaina. Kuva: SSS/Marko Mattila

Hermannin koulussa muisteltiin perjantaina menneitä, kun tämän vuoden riemuylioppilaat kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1971.

Luokkakokouksia on kyllä järjestetty aiemminkin, mutta kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun vanhoja tuttavia saapui paikalle kaikilta kolmelta rinnakkaisluokalta.

Jälleennäkeminen aloitettiin koulun edustalla rennon jutustelun merkeissä, jonka jälkeen riemuylioppilaat pääsivät kurkistamaan vanhan koulunsa sisätiloihin. 50 vuotta sitten rakennuksessa toimi Salon yhteislyseo.

Vaikka koulun nimi on muuttunut ja remontteja on tehty, kierros vei ylioppilaat takaisin puolen vuosisadan päähän.

Luokkakaverit Jukka Säilä ja Elise Saarikko esimerkiksi muistelivat, kuinka juhlasalin viereisessä aulassa vietettiin joka aamu aamunavausta. Pieneen tilaan ahdettiin kaikki koulun oppilaat eli noin 1 000 ihmistä. Joskus tilaisuus venyi niin pitkäksi, että osa oppilaista pyörtyi.

– Se oli rankkaa, totesi Säilä.

Aamunavaus oli muutenkin erilainen, kuin mihin on tänä päivänä totuttu. Oppilailla täytyi esimerkiksi olla mukanaan virsikirja, koska aamu aloitettiin virrellä.

Elise Saarikko ja Jukka Säilä olivat molemmat C-luokalla. Kuva: SSS/Marko Mattila

Opettajia Saarikko ja Säilä muistelivat lämmöllä.

– Täällä oli mukavia ja persoonallisia opettajia. Kun vaan uskalsi pyytää apua, niin sitä kyllä sai, kehui Säilä.

Erityisesti yksi tapaus on jäänyt luokkakavereiden mieleen.

– Ruotsin lehtorimme oli heikkona Jukan laulutaitoon. Kun emme olleet lukeneet ruotsin tunnille sanoja, Jukka ehdotti, että mitä jos laulaisimme ruotsalaisia lauluja. Se tunti kului leppoisasti, ja kaikki olivat tyytyväisiä, naurahti Saarikko.

Koulun sisätilojen lisäksi muistoja nousi mieleen myös rakennuksen ulkopuolella.

– Kun olin itse keskikoulussa, tätä seinää vasten seisoi usein sama verkkapukuinen nuori mies, kertoi Säilä ja nojasi koulurakennukseen toinen jalka seinää vasten.

Kyseinen nuori mies oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Myös hän valmistui Salon yhteislyseosta, tosin muutama vuosi Säilää ja Saarikkoa aiemmin.

Riemuylioppilaat jaettiin koulukierrosta varten kahteen ryhmään. Toisen ryhmän oppaana toimi Timo Lähteenmäki (oik.). Kuva: SSS/Marko Mattila

Jälleennäkemisen valmistelu aloitettiin jo kaksi vuotta sitten, jolloin tapahtuman kuudelle järjestäjille jaettiin eri vastuualueet.

Riitta Jalosesta tuli viestintävastaava. Hänen tehtävänään oli ottaa yhteyttä kaikkiin, jotka ovat saaneet ylioppilaslakin Salon yhteislyseosta vuonna 1971.

Vaikka nykypäivänä Facebook ja Google helpottavat vanhojen tuttavien löytämistä, ihmisten tavoittaminen osoittautui yllättävän vaikeaksi. Hankaluuksia tuottivat vaihtuneet sukunimet, ulkomaiset osoitteet sekä työelämästä pois jääminen.

– Kaikki ovat jo jääneet eläkkeelle. Ihmisiä on helpompi tavoittaa töiden kautta, mutta nyt sitä mahdollisuutta ei ollut, kertoi Jalonen.

Erityisesti yhden henkilön löytäminen oli vaikeaa. Hän löytyi lopulta Pohjois-Amerikasta, Kanadasta.

– Tiesimme, että hän on Karjalan evakko. Heidän suvustaan oli julkaistu juttu lehdessä, ja sitä kautta löysimme hänen uuden sukunimensä.

Tehtävän hankaluudesta huolimatta järjestäjät onnistuivat tavoittamaan kaikki, jotka olivat yhä elossa. Vanhojen tuttavien jäljittäminen oli Jalosen mielestä antoisaa ja hauskaa.

Riitta Jalonen oli jälleennäkemisen viestintävastaava. Hän kertoo, että ihmisten jäljittäminen oli hauskaa mutta haastavaa. Kuva: SSS/Marko Mattila

Sekä Säilä että Saarikko saivat kutsun kokoontumiseen sähköpostin kautta. Vaikka molemmat olivat nähneet luokkakavereitaan aikaisemmissa kokouksissa, koko vuosikurssin tapaamiseen saapuminen jännitti.

– Mietin, että tunnistanko ketään, mutta nyt tuntuu jo ihan rennolta, sanoi Saarikko.

– Lähtiessäni ajamaan tänne mietin, että mitä hemmettiä mä nyt tonne menen, enhän mä sieltä ketään tunne. Kuitenkin saapuessani kouluun vähän jopa herkistyin, kun muistot palautuivat mieleen, kertoi Säilä.

Vanhojen vuosikurssilaisten näkeminen oli kaksikon mielestä mukavaa. Riemuylioppilaiden kokoontuminen ei päättynyt koulukierrokseen, vaan ilta jatkui paikallisessa ravintolassa.

– Eiköhän siellä syödä, juoda ja muistella menneitä, ennusti Saarikko.