Hiusalasta tuli Pia Kiikerin intohimo, nyt hänet palkittiin Kultakammalla ensimmäisenä salolaisena

0
Pia Kiikeri on aina ollut innostunut opiskelemisesta. Keväällä hänet valittiin Lapin yliopiston tohtorikoulutusohjelmaan. Kuva: SSS/Tommi Loimovuori

Kun salolainen lehtori Pia Kiikeri sai tietää saaneensa Kultakampa-mainepalkinnon, hän ei ensin voinut uskoa sitä todeksi. Kultakampa on valtakunnallinen hiusalan tunnustus, joka jaettiin tänä syksynä 29. kerran. Kiikeri sai sen ensimmäisenä salolaisena.

– Kultakamman jakamista seuraa vuosittain koko hiusala, minä itse mukaan lukien. Yleensä palkinto on annettu työelämän edustajalle. Minä olen vasta toinen palkinnon saanut opettaja, ja siksikin olin ihan äimän käkenä.

Pia Kiikeri työskenteli 24 vuotta hiusalan opettajana Salon seudun ammattiopistossa. Kiikeri on tunnettu myös valtakunnallisesti, sillä hän on toiminut Taitaja-kisoissa valmentajana ja kirjoittanut Marika Laakson kanssa hiusalan oppikirjan Kampaukset .

Syksystä 2019 asti hän on toiminut lehtorina Haaga-Helian Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Hän on erikoistunut muun muassa digitaaliseen opetukseen ja positiiviseen pedagogiikkaan.

– Koen nykyisen työni hyvin merkitykselliseksi, sillä tällä tavalla vaikutukseni ja ilosanomani kertautuu. Kun opetan ammatillisia opettajia, he levittävät oppejani opiskelijoille. Tässä työssä voin auttaa vielä enemmän Suomen nuoria. Ja se on ollut tavoitteeni koko urani ajan: tuupata nuoria elämässä eteenpäin.

Kultakampa-palkinnon myöntää hius- ja kauneusalan erikoisammattilehti Pinni. Tänä vuonna Kultakamman saajan valitsivat ensimmäistä kertaa Pinnin lukijat. Ehdotuksia tuli 29, ja niiden pohjalta toimitus valitsi voittajan.

Pia Kiikeriä ehdotti hänen neljä opettajakollegaansa eri puolilta Suomea. Kiikeri sai tietää palkintonsa perustelut vasta jakotilaisuudessa.

– Kun niitä luettiin, niin itkuhan siinä tuli.

Kiikeri palkittiin ainutlaatuisesta toiminnastaan hiusalan opetus- ja kilpailutoiminnoissa. Lisäksi hän on edelläkävijä digitaalisen oppimisen ja opettamisen käytössä sekä webinaarien tuottamisessa hiusalalla.

– Kun Salon seudun ammattiopiston hiusalan opiskelija Siiri Härmä voitti vuonna 2014 Taitaja-kisoissa Taitajien Taitaja -tittelin, se oli huippujuttu. Silloin minusta tuntui, että vau, minun opiskelijani pääsi niin pitkälle! Ja nyt sitten itse sain vielä Kultakamman! Miten sitä voikaan elämässä onnistaa, Kiikeri huokaa.

Hiusalasta tuli intohimo Ylistarosta kotoisin olevalle Kiikerille. Hän puntaroi lukion ja ammattikoulun välillä, ja päätyi aloittamaan hiusalan opinnot Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1987.

– Valitsin ammattikoulun ja mietin, millä alalla saisin tehdä töitä käsilläni. Koska tekstiiliteollisuutta oltiin juuri ajamassa alas, en valinnut vaatetusalaa, vaan hiusalan. En ollut varma, onko se minun juttuni, kunnes tutustuin koulussa ammattiopettajiin. Silloin tiesin, että tämä on se työ, jota haluan tehdä.

Siitä Kiikerille syntyi tavoite, jota kohti hän alkoi systemaattisesti pyrkiä. Parturi-kampaajaksi valmistumisen jälkeen hän alkoi hankkia työkokemusta.

– Tein kaikkeni, että pääsisin opettajakoulutukseen. Suoritin myös kasvatustieteiden perusopinnot ja hiusalan ammattitutkinnon.

Vuonna 1993 Kiikeri pääsi Jyväskylään erikoisparturi-kampaajakoulutukseen, jonka hän päivitti myöhemmin estenomin tutkinnoksi. Sieltä hän jatkoi Hämeenlinnaan opettajakorkeakouluun.

Vuonna 1996 Kiikeri valmistui hiusalan opettajaksi, ja samana vuonna syntyi myös perheen esikoinen. Silloin hän oli jo miehensä kanssa muuttanut Pohjanmaalta Saloon ja teki ensimmäisiä sijaisuuksiaan Salon seudun ammattiopistossa.

– Kun mieheni valmistui tietotekniikan insinööriksi, hän sai töitä Nokialta ja muutimme Saloon vuonna 1994.

Kiikeri innostui digitaalisesta oppimisesta Suomessa aivan etujoukoissa. Hän pyysi mieheltään opastusta tietotekniikkaan ja hankki jo vuonna 1993 kannettavan tietokoneen, jonka kanssa alkoi opiskella.

– Rakastin sitä tietokonetta. Sitten aloin auttaa myös opiskelukavereitani Jyväskylässä digitalisoitumaan.

Kun hiusalalle lähdettiin vuonna 2000 kehittämään valtakunnallista digitaalista opetusmateriaalia, Kiikeri oli työssä mukana. Siitä lähtien hän on ollut kehittämässä digitaalista oppimista hiusalalla. Kiikeri oivalsi muun muassa, kuinka videoita voidaan käyttää alan opinnoissa monipuolisesti hyväksi.

– Kun lähetin oppilaille kännykkään videon tehtävästä työstä, he saattoivat kelata vaikeaa kohtaa edestakaisin ja katsoa siitä apua työskentelynsä aikana. Video on myös opettajan apuri, sillä opettaja ei ehdi tunnilla samaan aikaan kaikkien oppilaiden luokse. Myös Kampaukset-oppikirjaani on liitetty videoita.

– Sitten oppilaani alkoivat dokumentoida ja kuvata omia töitään. Sitä kautta he oppivat näkemään oman kehityksensä, mikä motivoi heitä.

Juuri motivointi ja positiivinen pedagogiikka ovat Kiikerille avainsanoja.

– Minua on aina kiinnostanut, miten syntyy se motivaatio, joka saa opiskelijan haastamaan itsensä ja lähtemään vaikka alan kilpailuihin, ja miten se saataisiin tartutettua kaikkiin opiskelijoihin.

”Kaverit ovat monesti vannottaneet, että nyt et enää keksi mitään.”

Kiikeri itse on aina ollut innostunut opiskelemisesta. Vuonna 2007 hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi, ja sen jälkeen hän on opiskellut vielä ammatilliseksi erityisopettajaksi ja digiopettajaksi.

– Kaverit ovat monesti vannottaneet, että nyt et enää keksi mitään. Mutta sitten kun löytyy kiinnostava asia ja innostava porukka, se imaisee jälleen mukaansa.

– Sillä tavalla lähdin mukaan myös perustamaan Saloon Hiuskiltakoulu-toimintaa.

Keväällä hänet valittiin Lapin yliopiston tohtorikoulutusohjelmaan.

– Alan tehdä väitöstutkimusta siitä, miten verkko-opetus pitäisi suunnitella, jotta opiskelijat motivoituisivat ja saisivat siitä oppimisen iloa.