Ilmasto viritti vuoropuheluun – Salon ilmastolakkolaiset kiittivät, mutta myös patistivat Salon kaupunkia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

2
Salon kaupungin ja päättäjien puolesta ilmastolakkolaisten viestin vastaanottivat Mika Mannervesi (vas.) ja Heikki Tamminen Paula Lönnemolta. Taustalla muuut kansainväliseen ilmastolakkopäivään Salossa osallistuneet, takaa vasemmalta Arja Timonen, Karin-Astrid ja Staffan Söderlund, Eeva-Stiina Lönnemo, Margit Suurhasko ja Henrik Hausen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Ilmastoasiat virittivät vuoropuheluun Salon kaupungintalon pihalla kansainvälisen ilmastolakon päivänä perjantaina. Pieni, mutta aktiivinen ilmastolakkolaisten porukka toi viestinsä Salon kaupungin johdolle ja päättäjille, joista kaupungin puolesta lakkolaisten viestin vastaanottivat valtuuston puheenjohtaja. Heikki Tamminen (ps.) ja kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.

– Ihmiset kokoontuvat tänä päivänä ympäri maapalloa, ja Greta Thunberg on tänään Berliinissä, Paula Lönnemo muistutti tapahtuman laajuudesta alkajaisiksi.

Ilmastolakkopäivää on Salossa tuettu jo vuodesta 2018 lähtien, jotta Pariisin sopimuksen linjassa pysyttäisiin. Ruotsalaisaktivisti Thunbergin muutama vuosi sitten aikaansaama maailmanlaajuinen liikehdintä vaatii päättäjiltä toimia.

Salon kaupungille lähetetyssä viestissä kiiteltiin kaupunkia muun muassa hiilineutraaliustavoitteen aikaistamisesta vuodeksi 2035 sekä uudesta ilmasto- ja ympäristöohjelmasta. Kaupungilta kuitenkin perättiin muun muassa enemmän konkretiaa.

– Meillä Takopajassa (tasaus- ja kohtuusliike) kompostoidaan ja kierrätetään, mutta haluamme, että myös kaupunki toimisi konkreettisemmin, Henrik Hausen selitti.

Hän toivoi konkretiaa muun muassa aurinkopaneelien tai pyöräilyn edistämiseen.

– Miten esimerkiksi parannetaan pyöräilyn mahdollisuuksia, hän tarkensi.

Hausen kertoi laskeneensa 19 kertaa sanan edistetään kaupungin ympäristö- ja ilmasto-ohjelmasta, mutta ei löytänyt vastausta, mitä ”edistetään” käytännössä tarkoittaa.

Eeva-Stiina Lönnemo puolestaan patisti Salon kaupunkia siirtymään metsänhoidossa jatkuvan kasvatuksen menetelmään, josta hyötyisi ilmaston ohella luonnon monimuotoisuus.

– Pidetään metsät metsinä, hän tiivisti.

Seitsemän ilmastolakkolaista eivät jääneet ilman vastakaikua. Mannervesi nappasi Hausenin peräänkuuluttamaan konkretiaan ja otti esille paperin, jolla esitti asian käsinkosketeltavasti.

– Asioita tarkastellaan vain eri kantilta, hän havainnollisti.

Hän näytti, kuinka tason eri puolilla olevat tavoittelevat samaa tasoa, mutta eri puolilta.

– En vastusta ilmastotekoja, mutta pelkään, että esimerkiksi teollisuudelle tehdään sääntöjä, joiden vuoksi tuotanto siirtyy maihin, joissa sääntöjä ei ole, Tamminen kertoi oman näkemyksensä.

Hausen selitti, että kaupungille luovutettu viesti tarkoittaisi sitä, että kaupunki olisi edelläkävijä, josta lopulta hyötyisivät muutkin.

Eeva-Stiina Lönnemo puolestaan totesi asioiden lykkäämisestä, että jos ilmastotoimet maksavat nyt, ne maksavat tulevaisuudessa paljon enemmän.

Juuri tulevaisuus oli huolena myös lakkopäivään osallistuneella Arja Timosella. Hän kertoi haluavansa vaikuttaa varsinkin sen jälkeen, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi.

Kohtuusliikkeessä on hänen mukaansa paljon samanlaisia arvoja kuin kristillisissä piireissä.

– Ihmisille on annettu maapallo suojeltavaksi, mutta aika huonosti on tehty (suojeltu), hän totesi.

Timonen pitää hyvänä, että voi jollakin tavalla vaikuttaa, vaikka Suomi on pieni ja ongelma maailmanlaajuinen.

– Pienet liekit sytyttävät suuren tulen, hän kuitenkin uskoo.

Salolainen Arja Timonen on alkanut ajatella maapallon tulevaisuutta varsinkin sen jälkeen, ensimmäinen lapsenlapsi syntyi. Kuva: SSS/Minna Määttänen
2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tutkija
22 päivää sitten

Muissa kaupungeissa työkoneiden päästövaatimus on ehdoton euro6-luokitus ja polttoaine on oltava ekodieseliä. Salossa tehtiin tietoisesti 5 vuoden sopimus vanhojen työkoneiden kanssa. Kaupunki jos joku pitäisi olla suunnannäyttäjä ilmastoasioissa. Aina ei voi mennä hyväveli-järjestelmä edellä.

kierrättäjä
22 päivää sitten

Tärkeä aihe. Aina tuodaan esiin ratkaisuna ongelmaan siirtyminen metsänkasvatuksessa jatkuvaan kasvatukseen. Olen tosissani yrittänyt perehtyä aiheeseen, mutta tuntuu aika sekavalta. Tutkimusta metsien hiilensidonnasta, päästöistä ja metsänhoitomenetelmien vaikutuksesta hiilidioksidipäästöihin löytyy yliopistoilta ja ympäristökeskukselta. Parhaat koosteet aiheesta löytynevät Luonnonvarakeskukselta. Nykyisillä metsänhoitomenetelmillä on kuitenkin saatu metsien kasvu likimain kaksinkertaistettua ja kasvuhan sitoo hiiltä. Kasvavat hakkuut taas pienentävät kerättyä hiilivarastoa. Toisaalta puu on uusiutuva materiaali, jos sillä korvataan öljypohjaisia tuotteita, kuten muovia, se vaikuttaa taas hiilidioksidipäästöjä pienentävästi. Yhtälöön kun tuodaan mukaan kaikki seurannaisvaikutukset maaperän käsittelyineen, siitä tulee aika mutkikas, eikä tulos ole mitenkään yksiselitteinen. Jatkuvassa kasvatuksessa metsän kasvu on pienenpää. Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa, poimintahakkuussa, puut… Lue lisää »