Juurikassadosta odotetaan keskivertoa – sato voi vaihdella todella hyvästä alle keskiarvon

0
Viljelijä Pasi Järvinen sanoo tilan sokerijuurikassadosta tulevan ehkä keskiverto. Nostotyöt on jo aloitettu. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Sokerijuurikasta on jo näkyvä kasa pellon reunassa Perniössä Laukanlahdentien varrella alkuviikosta. Viljelijä Pasi Järvinen aloitteli nostotöitä Fredriksbergin tilan pelloilla sunnuntaina illalla ja jatkoi maanantaina, mutta kuiva ja kova maa aiheutti ongelmia. Juurikkaita tahtoi jäädä peltoon.

Tulevaa juurikassatoa hän ei kovin tarkkaan vielä arvioinut.

– Ehkä keskivertosato, hän arveli.

Keskivertosatoa odotetaan myös Sucroksen Säkylän sokeritehtaalla. Viljelykonsulentti Marika Muntola uskoo, että aika monet odottavat vielä, minkälaiseksi sato lopulta muodostuu.

Keskivertosato tarkoittaisi Muntolan mukaan noin 39 tonnin hehtaarisatoa. Sokeripitoisuus olisi yli 16 prosenttia. Ensimmäisiä tietoja sadosta aletaan kuitenkin saada vasta käyntikauden alettua syyskuun lopulla.

Yksittäiset viljelijät saavat tietää omasta sadostaan nykyisin nopeasti sokeripitoisuudenkin, sillä se on määritetty jo viime vuodesta alkaen tehtaalla.

– Aiemmin sokeripitoisuudet määritettiin Ruotsissa ja tulosta sai odottaa melkein kaksi viikkoa, Muntola sanoo.

Muntola uskoo, että sato voi vaihdella paljon sen mukaan, miten sadekuurot ovat kasvukaudella sattuneet kohdalle.

– Toiset odottavat todella hyvää satoa, toiset alle keskiarvon, hän kuvailee.

Juurikas pääsi hänen mukaansa hyvin alkuun keväällä, mutta kasvu kärsi heinäkuun helteissä. Elokuun runsaat sateet saivat sokerijuurikkaan kirimään kasvuvauhtia.

– Juurikas imee vettä kuin sieni, Muntola selittää.

Hän lisää, että juurikkaan parhaita puolia on se, että se kestää sään ääriolosuhteita ja on tosi sitkeä kasvi, joka jatkaa kasvuaan olosuhteiden muuttua paremmiksi.

Syyskuun olisi toivottu olevan vähän lämpimämpi kasvun kannalta, mutta viileä ilma aiheutti toisaalta sen, että kasvi alkoi kerryttää sokeria juuriinsa.

Nyt Muntolan mukaan odotetaan, miten sokeripitoisuudet ovat kasvaneet.

– Luulen, että kaikki odottavat, hän jatkaa.

Perniöläistilalla sokerijuurikas ei kasvanut ihan Muntolan kuvailemissa olosuhteissa. Järvinen sanoo juurikkaan tosin nousseen pintaan hyvin keväällä, mutta kärsineen sen jälkeen sateista.

Myöhemmin kasvu eteni Muntolan kuvailemissa olosuhteissa.

Vaihtelevaan kasvuun tilalla on totuttu, sillä sokerijuurikasta on viljelty tilalla jo Järvisen isän aikaan 1960-luvun lopulta saakka.

– Eihän juurikas koskaan kasva koko kautta, hän sanoo kokemuksesta.

Sääolosuhteiden lisäksi tilan sokerijuurikaspeltojen kasvua ovat verottaneet valkohäntäpeurat. Ne ovat Järvisen mukaan syöneet tänä vuonna naatteja isolla osalla juurikaskasvustoja.

Tilalla on tällä kasvukaudella sokerijuurikasta hiukan yli 40 hehtaaria.

– Vaihdan joka vuosi viljelypaikkaa, hän sanoo.

Sokerijuurikas vuorottelee viljelykierrossa viljan kanssa.

Sokerijuurikkaan nostotyöt Järvinen aloittaa mieluummin syyskuun puolella, vaikka pidempi kasvukausi toisi mahdollisesti paremman sadon. Sääolosuhteet tahtovat myöhemmin syksyllä muuttua niin sateisiksi, että pellot muuttuvat märiksi.

Vetiset pellot tiivistyvät helpommin kuin kuivat raskaiden työkoneiden alla, mikä heijastuu seuraavaan vuoteen.

– Jos koettaa maksimoida sadon, se kostautuu seuraavana vuonna huonompana kasvuna, hän pohtii.