Korona-ajan mökkimuuttoilmiössä piilee myös uhkakuvia – pirstaloituuko yhdyskuntarakenne?

23
Salon kaupungin yleiskaavapäällikkö Timo Alhoke pitää Salolle hyvänä hajakeskitettyä yhdyskuntarakennetta, jossa väestö on vanhoissa kuntakeskuksissa lähellä palveluja kuten kouluja. Kuva on Muurlasta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Korona-aika on kääntänyt katseet kohti kotia ja poikinut myös monenlaisia asumiseen liittyviä ilmiöitä.

Remontoiminen ja kodin ehostaminen ovat lisääntyneet, ja kiinnostus omakotitaloasumiseen ja rivitalokoteihin on kasvanut.

Yksi ajan ilmiöistä on mökkivuorokausien lisääntyminen ja mökkien muuttaminen pysyvään asuinkäyttöön. Tämä trendi näkyy myös Salossa, mutta absoluuttiset luvut ovat vielä hyvin pieniä: viime vuonna Salossa muutettiin yhdeksän vapaa-ajan asuntoa vakituiseksi asunnoksi.

– Määrissä on ollut pientä kasvua jo ennen koronaakin, sanoo Salon kaupungin yleiskaavapäällikkö Timo Alhoke.

Mökille muuttamista tarkastellaan usein siitä näkökulmasta, että ilmiö luo mökkipaikkakunnille hyvän mahdollisuuden saada lisää asukkaita.

Olisiko tässä siis tuhannen taalan paikka myös yli 7 000 kesämökin Salolle?

Timo Alhoke on sitä mieltä, että asia on monimutkainen. Hän ei pidä mökkimuuttoilmiötä pelkästään positiivisena asiana.

– Kunnalle saattaa tulla lisää verotuloja, mutta myös palvelutarve voi kasvaa.

Mökit sijaitsevat tyypillisesti taajaman ulkopuolella syrjässä palveluista. Juuri sijainti tekee palveluiden tuottamisesta hankalaa.

– Jos lapsiperhe muuttaa mökille, voidaan tarvita kolme eri koulutaksia aamuisin lapsia hakemaan. Toivoisin, että lapsiperheet eivät muuttaisi etäälle taajamista ja koulukylistä ja luulen, että eivät ne olekaan muuttaneet. Painopiste on enemmän eläkeiän kynnyksellä olevissa.

Mökille muuttanut virkeä eläkeläinen ei todennäköisesti tarvitse kotiin tuotuja palveluita, mutta iän karttuessa tarve voi muuttua.

Salon kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Salla Lindegren sanoo, että Salon laajuus ja hajautunut yhdyskuntarakenne tuovat kotihoidon toimintaan jo nykyisinkin haasteita.

– Osa hoitajista ajaa yli sata kilometriä yhden työpäivän aikana. Salo on yksi Varsinais-Suomen haastavimmista kunnista kotihoidolle.

Toiminta-alueen vaativuus näkyy myös hankaluutena saada yksityisiä toimijoita mukaan palvelusetelijärjestelmään. Keskustaan on tulijoita, mutta syrjäseuduilla kaupunki on useimmiten ainoa palveluntarjoaja.

– Kaupungin on joka tapauksessa tuotettava palvelut kaikille.

Lindegren pitää tärkeänä, että kaikissa kaupungin päätöksissä nähdään kokonaisuus.

– Kaavoituspäätös saattaa tarkoittaa myös palvelutarvetta. Nämä ovat valintoja ja arvokysymyksiä, mutta kokonaisuus on tärkeää huomioida.

Kaupunkisuunnittelun ammattilaiset ovat jo pitkään puhuneet yhdyskuntarakenteen tiivistämisen puolesta.

Timo Alhokkeen mielestä ajatuksen pitäisi kulkea Salossa siten, että väestöä pyrittäisiin saamaan keskustaan ja vanhojen kuntakeskusten taajamiin. Mallia kuvaa termi hajakeskitetty rakenne.

– Se ylläpitäisi kirkonkylien palveluita. Jos ollaan pitkin rantoja, sieltä lähdetään kerran viikossa keskustaan marketeille. Lähipalvelua käytetään ehkä sen verran, että haetaan maitopurkki.

Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen käyttöön vaatii poikkeamisluvan, ja linjaukset tehdään poliittisesti.

– Tähän suhtaudutaan kunnissa laidasta laitaan. Kylä- ja puoluepolitiikkakin voi vaikuttaa suhtautumiseen. Meillä Salossa on käyttötarkoituspoikkeamiset yleensä myönnetty.

Vanhojen kuntakeskusten tärkeimmät vetovoimatekijät ovat Alhokkeen mielestä asuntojen edullinen hintataso ja koulu. Saloa kokonaisuutena hän pitää monipuolisena.

– Meillä on keskustassa erinomaiset palvelut ja toisaalta myös monipuolinen valikoima hienoja maaseututaajamia. Luonto on lähellä keskustaakin. Ja onhan meillä niitä rantojakin, Alhoke sanoo.

23 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kaavoitus jarruttaa Salon taloutta
2 kuukautta sitten

On kyllä salolaisittain ainutlaatuinen näkökulma nähdä mökeille muutossa tuollaisia uhkakuvia. Muualla maassa mökkeily koetaan mahdollisuutena ylläpitää myös maaseutuväestön elinmahdollisuuksia ostettujen palvelujen, tilattujen remonttien ja rakennusprojektien myötä. Salossa on kuntaliitoksen alusta asti ollut vaikea saada rakennuslupia kesämökeille muualla kuin tiukkaan pakatuilla kaava-alueilla. Saloon muuttava helsinkiläinen tai turkulainen ei rakenna vanhaan kuntakeskukseen. Rakennushanke tehdään tilavalle maaseudun rakennuspaikalle tai rantaan. Ellei se ole mahdollista, rakentaminen ja tonttikauppa valuvat naapurikuntiin. Tämä olisi niin virkamiesten kuin kaupunginhallituksen tarpeellista tiedostaa. Keskittämisajattelu on haitaksi koko kaupungille ja sen taloudelle.

Järvi-Salon separatisti
2 kuukautta sitten

Ei ole mikään uusi asia että kaavamiehet- ja naiset halveksuvat sitä kansanosaa, jonka haaveena on asua kaavan ulkopuolella. Nyt pitää vielä hävetä sitä että ollaan muutettu ja vieläpä tuotu lapsi maailmaan kaava-alueen ulkopuolella! Tämä taas tätä aikalaishulluutta.
Mutta sitäpä vain pohdin, että nyt kun sote häviää kuntien kontolta ja näin ollen myös iso osa kuntien talousmurheista, mihin tarvitaan näin suurta kuntaa? Se on selvää, että kylien asiaa ei ajeta kaupungintalolta. Käsittääkseni tällä hetkellä ei ole lainsäädäntöä, joka mahdollistaa kuntaliitoksen purkamisen, mutta ehkäpä sillainen voitaisiin luoda? Tulevaisuus ei ole suuruudessa vaan pienuudessa.

Pasi Lehtovaara
2 kuukautta sitten

Ensin parutaan, että väkiluku laskee Salossa. Sitten kun saataisiin lisää veronmaksajia, pelästytään, että he voivat tarvita palveluja. Toivotaan, että eivät muuta ”maaseudulle”, minkä Salo ajaa näköjään alas.

Asia esityslistalle
2 kuukautta sitten

Minäkin toivon, että Salon kaupunginhallitus ottaisi kaavoituspolitiikan käsittelyn alle. Valtuusto on vaihtunut kolme kertaa, kaupunginjohtaja on vaihtunut kolme kertaa, mutta kaavoituksessa samat virkamiehet säännöstelevät tiukasti maalle muuttoa ja mökkeilyä. Kaupungissa, jonka suuri pinta-ala, alueelliset puitteet ja liikenneyhteydet antaisivat siihen kaikkein parhaat edellytykset koko Suomessa.

Kuusjoen Niilo
2 kuukautta sitten

Ole huoleti. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka muutama mökki olisikin muutettu paperilla vakituiseksi asunnoksi. Myös infran ylläpito tulee kalliimmaksi hajautetulla yhdyskuntarakenteella. Yksinkertaistettuna, kaupungissa kun vedät 100 metriä maakaapelia, sähköä saa kuusi taloa. Haja-asutusalueella ollaan tuolloin vielä puolen kilometrin päässä lähimmästä talosta. Liikkuminen tulee kallistumaan ilmastotoimien johdosta.

Tammisiltalainen
2 kuukautta sitten
Reply to  Kuusjoen Niilo

Et näytä tuntevan syrjäkylien elämää. Kyllä se mökkiläinen maksaa sen pitkän sähkökaapelin vedon mökilleen ihan itse. Toisekseen palveluiden tarjoamisen pelossa kaupungin byrokraatit tekevät kaikkensa ettei mökkiä saisi muutettua vakinaiseksi asunnoksi. Vanhaa mökkiä ei käytännössä millään saa täyttämään nykyisiä asuinrakennuksen määräyksiä (eristeet, ikkunat yms.)

Jouku
2 kuukautta sitten

Ja mieti, jos he vaikka lisääntyvät! Pitää ylläpitää kalliita kouluja.

pertti
2 kuukautta sitten

Ihmisten kuuluisi asua hajallaan ei tiheissä yhdyskunnissa. Päästöt ja ekoloogisuus voi hyvin haja-asutusalueella. Pois kaupungin keskustoista , ihmiset ja lapset hyvin lähelle luontoa. Ihmisen mielikuva elämästä ja luonnosta vääristyy kun asuu koko ikänsä asvalttikylillä

Yksi Täti
2 kuukautta sitten
Reply to  pertti

Nuoret ja lapsetkin jengiytyvät turhautuessaan kaupungeissa ja kauppakeskuksissa aikaansa kuluttaessa. Koronasta oli se ”etu”, että ihmisten silmät avautuivat huomaamaan kotimaan mahdollisuudet, etenkin lähialueiden hyödyntäminen. Tervetuloa haja-alueille. Me siellä asuvatkin hyödymme siitä – ja heistä.

Jonne itsekin
2 kuukautta sitten
Reply to  Yksi Täti

En nyt oikein ymmärrä, että miksi ei voi asua keskellä kaupunkia ja vuokrailla mökkejä sieltä mistä haluaa. Oli se sitten haja-asutusalueella, merenrannassa, airbnb kämppä töölöstä.

Itse olen järjestänyt asian niin, että jonnet pääsevät kouluun, harrastuksiin, kavereille, kauppaan kävellen / pyörällä.

Jos haluavat muutta haja-asutusalueelle kortin saatuaan niin olkoot hyvä. Itse en haja-asutusalueelle lähde taksikuskiksi ja hommaile mopoautoja.

4321
2 kuukautta sitten
Reply to  Yksi Täti

Olen viettänyt lapsuuteni tyhjällä maaseudulla, jossa lähin kaveri oli x kilometrin päässä. Tuommoinen korpi on lapselle vihoviimeinen paikka. Aikuiset taas eivät elä nykyaikana enää oikeaa maaseutuelämää, vaan maaseutu on vain lähiön jatke, josta mennään autolla töihin ja virkistäytymään kaupunkiin.

Äänestysalueiden hallintaa
2 kuukautta sitten
Reply to  4321

Onhan se totta, että kyläkoulut on helpompi lakkauttaa kun hidastetaan lapsiperheiden maalle muuttoa.

Kaiken logiikan mukaan lasten määrä keskustassa pitäisi silloin kasvaa. Se ei ole kasvanut, eli lapsiperheet ovat valinneet asuinpaikoikseen joitakin muita kuntia ja kaupunkeja.

Tavis torilta
2 kuukautta sitten
Reply to  4321

Maaseudulta on tultu kaupunkiin töihin bussit väkeä pullollaan 60-luvulta lähtien. Toisin on ollut viimeiset 20 vuotta. Ei ole työllistäviä tehtaita ja laitoksia enää ja töihin mennään tänä päivänä omalla autolla. Ja haja-asutusta on kylillä kaava-alueen ulkopuoli, hyvinkin lähellä palveluja.

Väestökadon syy
2 kuukautta sitten

Ymmärtäisin pointin, jos Salossa olisi kasvava ja kehittyvä keskusta, jossa kaavoitettaisiin uusia taloja purkukuntoisten tilalle ja juna toisi kaupunkiin nuorta väkeä kilpaa moottoritien kanssa.

Ettäkö isommista kaupungeista Saloon muuttavat lapsiperheet asettuisivat vanhojen kuntakeskusten kaavatonteille? Miksi he silloin tulisivat Saloon asti, kun huomattavasti vireämpiä kuntakeskuksia on mm. Lohjalla ja Paimiossa. Salosta haetaan nimenomaan isoja maaseututontteja, luonnonläheisyyttä ja rantaa. Niitä pitää tarjota jos uusia asukkaita ylipäänsä halutaan.

Tarttis tehrä jottai
2 kuukautta sitten

Olet oikeassa. Voin vain ihmetellä kun Suur-Salon läpi kulkee yksi Suomen vilkkaimmista moottoriteistä, niin käytetäänkö sen tuomaa imua hyödyksi? Ei! Onneksi Hajalassa on ymmärretty kyläkoulujen ja moottoritien yhteys. Samaa odotan Suomusjärven ja Muurlan kohdalla. Yritystontteja, esim. logistiikan kannalta ideaalia aluetta.
Kävin 12 vuotta pk-seudulla töissä päivittäin ja luin motarilla ajaessani ”Salo joka päivä parempi” -slogania. Mutta todeta täytyy ettei se omalla kohdallani tuona aikana miksikään parantunut. Kun tuntuu siltä että Salo on auki vain klo 8-16?

Kuusjoen Niilo
2 kuukautta sitten

Onko noista mainitsemistasi isoista maaseututonteista sitten pulaa? Verkon asuntomyynti-ilmoituksissahan noita on reilusti. Muutamia poikkeusperheitä toki löytyy, mutta miksi ihmeessä lapsiperheet haluaisivat haja-asutusalueelle asumaan vakituisesti? Olen paluumuuttaja, ja käymme lasten kanssa uimahallissa ja harrastuksissa pääasiassa pyöräillen. Olen kotoisin syrjäkyliltä, ja nämä hokemat maalle muuttavista lapsiperheistä lähinnä naurattavat, kun katsoo omaa pitkälti lapsiperheistä koostuvaa tuttavapiiriä (joihin kuuluu myös muualla kuin Salossa asuvia perheitä). Eläkeläisillä on ehkä mahdollisuus muuttaa syrjempään, mutta mielestäni ei ole yhteiskunnan tehtävä tukea yhdyskuntarakenteen hajautumista. Nykyisellään tukea annetaan mm. joukkoliikenteen harjoittamiseen.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Kuusjoen Niilo

Hyvä se on sellaisten vanhusten puhua kun ovat saaneet terveen kasvuympäristön maaseudulta. Metsissä ja niityillä, jokirannoissa jne. ulkoilut ja leikit lapselle kehittävät mielikuvitusta ja antaa luonnollista ulkoa saatua mielihyvää. Lapsen kasvuympäristö kuuluu olla maalla, tonkia mullassa, nähdä miten perunat ja porkkanat kasvaa. Jos vielä on muutama kana niin aina parempi. Ne tukijutut pitää miettiä uudestaan, ne on tehty hyvin pitkälle kaupunkialueelle. Tukia, jos niitä tarvitaan pitää muokata ja uudistaa mikä antaa mahdollisuuden terveeseen kasvuympäristöön, ei katupölyyn.

Tavis torilta
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Näin se on, ja koronakaranteenit kaupungin keskustoissa kerrostaloissa lasten kanssa avasivat ihmisten silmät. Miten maaseudulla, vaikka lähellä entisiä kyläkeskuksia, olisikaan lapsilla tilaa juosta ulkona vapaasti. Koulu, päiväkoti ja kauppa löytyvät suht läheltä. Ja näin monet ovat tehneetkin. Ja pääseehän näiltä seuduilta taas takaisin, jos isoa kaupunkia tulee ikävä. Ja ihmisille täytyy olla vaihtoehtoja asumiseensa. Ovat korjanneet hyvinkin vanhoja taloja itselleen sopiviksi, jos ja kun kädentaitoja löytyy.

keijo.k
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Kyllä kaikesta pitää olla kateellinen, jopa ihmisten kasvuympäristöstä.

pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  keijo.k

Kuka on kateellinen. Liian usein vanhemmat unohtaa, miten itse ovat eläneet lapsuuden ja mitä ravintoa ovat syöneet.
Täytyy sanoa kun itsekin olen ollut vähän aikaa eläkkeellä, että esimerkiksi ruoka minun lapsuudessa oli tehty oikeista raaka-aineista ja oli hyvää perusruokaa vitamiineineen sekä hivenaineineen. Nykyään syödään prosessoinnilla tapettua ruokaa ja juodaan tapettua vettä. Säälittävät ne lapsiperheet, jotka ostavat kaiken lisäksi vielä valmiita annoksia lapsilleen.
Itse en tunne kateutta mistään.

Pena
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Ok, mulla on talo aivan keskellä kaupunkia ja maaseutuasunto 25 kilsan päässä.

Lapset tonkivat molemmissa pihoissa.

Autoa tarvitaan maalle siirtymiseen.

Kävisikö tämä asumismuoto kaikille vai vieläkö vängätään.

Urpo
2 kuukautta sitten

Minusta on äärettömän surullista, että yhteiskunnan rakenteet nähdään niin yksisilmäisinä, että taajama on hyvä ja maaseutu paha. Toimivassa yhteiskunnassa tarvitaan monenlaista toimintaa. Jos kaavoittajan pitäisi elää elämäänsä taajama alkaa -merkkien rajaamalla alueella, veikkaan puoli tuntia riittävän silmien avautumiseen. Sen jälkeen alkaa kaivata tuon alueen ulkopuolisia asioita, kuten elintarviketuotantoa, puuperäisten raaka-aineiden tuotantoa, energiatuotantoa, vettä, siirtoverkostoja, tieyhteyksiä ja lomakohteita. Nämä eivät todellakaan ole mitään itsestäänselvyyksiä, jotka ovat kaupunkilaisen hyödynnettävissä sormia napsauttamalla. Ei, maatilat edelleen pyörivät suurelta osin perheiden varassa, jotka tiloillaan asuvat. Tiloilla tarvitaan myös alihankintaa, jota löytyy lähistöltä. Kaupunkilaistenkin käyttämiä yksityisteitä hoitavat ja hallinnoivat paikalliset asukkaat, joiden on mahdollista pienemmätkin tiet… Lue lisää »

Kakkosasunnoille on kysyntää
2 kuukautta sitten

Turku-Helsinki oikorata myös vähentää maaseudun asuntoja ja kesämökkejä jonkin verran. Suoraan linjauksen alle jää melko harva rakennus, mutta esimerkiksi Lohjalla on jo hyväksymisvaiheessa kaavamuutos, jossa melualueella sijaitsevilta kesämökkien kaavatonteilta poistuu rakennusoikeus. Silloin melualueella sijaitsevan vanhan kesämökin tilalle ei voi enää tehdä uutta mökkiä kuin siinä tapauksessa, että kaupunki myöntää poikkeusluvan. Näin ikääntyvä ja poistuva rakennuskanta tulisi voida korvata tarjoamalla uusia lomarakennuspaikkoja toisaalta.