Koronakuoppa oli Salon jalkapallossa pelättyä pienempi – kaupungin ykkösseura SalPa on kasvattanut pelaajamääräänsä

0
SalPan pelaajamäärät ovat nyt suuremmat kuin ennen koronaa. SalPan P17-joukkueen Veeti Toivonen (vas.) tavoitteli palloa ottelussa ÅIFK:ta vastaan. (Kuva: SSS/Marko Mattila)

Koronaviruspandemian pelättiin karkottavan lapset ja nuoret harrastuksista. Salon ja koko Suomen harrastetuimmassa urheilulajissa jalkapallossa pelko on kuitenkin ollut aiheeton, vaikka laskua pandemiaa edeltävään aikaan onkin tullut.

Salossa on tällä hetkellä yhteensä noin 1 100 rekisteröitynyttä jalkapalloilijaa, mikä on noin 100 vähemmän kuin ennen koronaa. Mikä tärkeintä, seurojen mukaan pudotus on tullut pääasiassa aikuispelaajissa, ei lapsissa ja nuorissa.

Pidemmällä aikavälillä tarkastettuna trendi on kuitenkin huolestuttava, sillä Salon pelaajamäärät olivat nousussa koko 2000-luvun aina vuoteen 2018 asti, jolloin kirjattiin toistaiseksi suurin luku: 1 330. Tuosta luvusta on tultu kolmessa vuodessa alas 17 prosenttia.

Salon suurin lajijaosto, Salon Palloilijoiden jalkapallo, on nostanut pelaajamääränsä viime vuoden syksyyn verrattuna 62 pelaajalla. SalPalla oli syyskuun alussa 506 rekisteröitynyttä pelaajaa. Nykymäärä on korkeampi kuin syksyllä 2019 ennen pandemiaa, tuolloin pelaajia oli 461.

– Loppujen lopuksi asia on aika yksinkertainen: on vaan tehtävä töitä, jotta pelaajia tulee. Olemme mainostaneet paljon muun muassa Facebookissa ja päiväkodeissa, SalPan seuratoiminnan kehittäjä Otto Tapanainen kertoo.

SalPassa on tutkittu tarkkaan Salon syntyvyystilastoja ja todettu, että töitä on tosiaan tehtävä aikaisempaa enemmän, jotta seura pystyisi pitämään edes nykyisen pelaajamäärän.

– Kun saamme lapsen kokeilemaan lajia, niin siinä vaiheessa olemme aika vahvoilla. Kiva huomata, ettei työ ole mennyt hukkaan, Tapanainen kertoo.

SalPan reilusta 500 pelaajasta noin 350 on mukana ikäkausi- tai edustusjoukkueessa. Loput pelaajat ovat Prisma-liigassa tai seuran leikkikoulussa.

Wilppaassa pelaajamäärä on pudonnut kahden vuoden takaiseen lukemaan vain marginaalisesti. Palloliiton pelaajarekisterin mukaan Wilppaassa on tällä hetkellä 250 pelaajaa.

Pieneen pudotukseen on selkeä selitys: Wilppaan naisten joukkue pitää välivuotta, kun otteluohjelmat lyötiin lukkoon pelaajien siviilitöiden vuoksi liian myöhään ja Wilppaan miesten joukkueissa on edelliskausia vähemmän pelaajia. Eli pudotus koskee aikuispelaajia.

– Junnuja taas on enemmän kuin ennen. Esimerkiksi jalkapalloleikkikouluun osallistui viime vuotta enemmän lapsia, Wilppaan toiminnanjohtaja Hasse Robertsson kertoo.

– Toki lopettaneitakin on, mutta heidän tilalleen on tullut uusia pelaajia.

Robertssonin mukaan Wilppaaseen on tullut viimeisen kuukauden aikana 19 uutta pelaajaa, jotka osallistuvat joukkuetoimintaan, mutta heitä ei ole vielä rekisteröity tilastoihin.

FC Halikossa taas pudotus on ollut Palloliiton tilaston mukaan raju. Sen mukaan FC Halikko olisi menettänyt kahden vuoden takaiseen verrattuna lähes sata pelaajaa.

FC Halikon puheenjohtajan Jussi Litjan mukaan tilastoissa oleva pelaajamäärä (178) on todellista pienempi. Seurassa on tällä hetkellä noin 250 pelaajaa eli suurin piirtein saman verran kuin ennen koronaa.

– Positiivista on ollut se, että nuorimmat ikäluokat ovat kasvaneet niin tytöissä kuin pojissa. Esimerkiksi 2013–2014 syntyneissä pojissa meillä on nyt tosi iso ryhmä, Litja kertoo.

– Aikuispelaajien osalta lisenssille ei ole ollut tarvetta, kun ei ole ollut pelejäkään.

FC Halikon pelaajamäärä kasvaa syksyllä virallisesti Litjan kertomaan noin 250:een, kun futsalsarjat pyörähtävät käyntiin. FC Halikolla on ensi kaudella kaksi naisten ja kaksi miesten futsaljoukkuetta.

Futsalin pelaajat lasketaan Palloliiton kokonaispelaajamäärään. Palloliiton tuoreimman vuosikertomuksen mukaan lähes jokainen 25 000 rekisteröityneestä futsalpelaajasta osallistuu myös jalkapalloon.

Salon pienemmissä seuroissa Perniön Urheilijoissa ja Perttelin Peikoissa pelaajamäärät ovat pudonneet suhteessa selkeimmin koronaa edeltävästä ajasta. Palloliiton tilastojen mukaan PeU:ssa on tällä hetkellä 59 ja PePessä 49 rekisteröitynyttä pelaajaa. Ennen koronaa kummankin seuran pelaajamäärä lähenteli sataa.

Valtakunnallisesti tilanne on myös kohtalaisen hyvä.

Torstai-iltana Palloliiton rekisteriin oli kirjattu yhteensä 129 437 pelaajaa, joka on 2,3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Ennen koronaa vuosina 2018–2019 Palloliiton rekisteröityneiden pelaajien määrä oli noin 136 000.

Toistaiseksi korkein luku oli vuonna 2016, jolloin Suomessa oli 140 377 rekisteröitynyttä pelaajaa.

Tytöt ovat palanneet kentille, mutta naiset puuttuvat

Tyttöpelaajien määrän lasku on saatu salolaisessa jalkapalloilussa katkaistua.

Määrä oli korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin salolaisseuroissa pelasi yhteensä 462 tyttöpelaajaa. Seuraavat seitsemän vuotta määrä laski tasaisesti ja koronavuonna 2020 Salossa oli enää noin 300 tyttöpelaajaa.

Tänä vuonna suunta on vihdoin kääntynyt. Palloliiton tilastojen mukaan Salossa on tällä hetkellä 340 rekisteröitynyttä yttöpelaajaa. Lähes puolet (160) tyttöpelaajista on SalPassa.

SalPan seuratoiminnan kehittäjän Otto Tapanaisen mukaan yksi syy negatiivisen kierteen katkaisemisessa oli Euroopan jalkapalloliiton UEFA:n ja viihdejätti Disneyn yhteistyössä tekemä Playmakers -ohjelma, joka oli suunnattu 5–8-vuotiaille tytöille. Toinen syy on perinteisempi.

Inkisen Venla on tehnyt tyttöpuolella kovaa ja laadukasta työtä, Tapanainen kehuu.

SalPan valmennuspäällikkö Ilkka Virtanen muistuttaa, että seurassa on panostettu viime vuosina tyttöpuoleen.

– Jokainen SalPan tyttöpelaaja (ja poikapelaaja) kohtaa nykyään ammattivalmentajan joka viikko aina C-ikäisiin (15) asti.

SalPan vanhimmat tyttöpelaajat ovat tällä hetkellä juuri C-ikäisiä, joilla on yhteisjoukkue FC Halikon kanssa. FC Halikossa on myös B-tyttöjoukkue, jota valmentaa Ari Peltola, joka toimii myös seuran naisten futsalin liigajoukkueen valmentajana.

Salossa on nimenomaan puhuttava pelkästään tyttöpelaajista eikä nais- ja tyttöpelaajista, sillä Salossa ei ole tällä hetkellä ainuttakaan naisjoukkuetta Palloliiton sarjoissa. FC Halikko luopui paikastaan Kolmosessa ja Wilppaan naiset viettävät välivuotta.

SalPan, FC Halikon ja Wilppaan edustajat antavat kaikki saman perimmäisen syyn naisjoukkueen puuttumiselle: kun olisi aika siirtyä tyttöjen sarjoista naisiin, niin opiskelut vievät toisen kaupunkiin.

– Meillä ei ole Salossa sellaisia kouluja, jotka pitäisi nuoret naiset kaupungissa. Ja tämä on isompi haaste tyttöjen kuin poikien puolella. Tilastojen mukaan naisten koulutustaso on Suomessa miehiä korkeampi. Ja jos meillä ei ole täällä kouluja, niin se korreloi suoraan tähän, Ilkka Virtanen perustelee.