Ensimmäinen oikeudenkäynti alkoi Kosovo-erikoistuomioistuimessa – syytetty vertasi oikeusistunta Gestapon toimintaan

0

Hollannin Haagissa sijaitsevassa Kosovo-erikoistuomioistuimessa on alkanut sen ensimmäinen oikeudenkäynti. Siinä Kosovon vapautusarmeijan (UCK/KLA) entistä upseeria Salih Mustafaa syytetään muun muassa laittomista vangitsemisista, kidutuksista ja murhista huhtikuussa 1999.
– En ole syyllinen mihinkään syytekohtiin, joita tämä Gestapon (natsi-Saksan salainen poliisi) toimisto esittää minua vastaan, Mustafa sanoi oikeudessa AFP:n mukaan.
Syyttäjä Jack Smith puolestaan kertoi Mustafan miehineen pahoinpidelleen ja kiduttaneet toisia Kosovon albaaneja, joita syytettiin veljeilystä serbien kanssa.
– He eivät olleet Kosovon vihollisia tai vakoojia. Heidän ainoa rikoksensa olivat erilaiset poliittiset mielipiteet kuin KLA:lla, Smith sanoi AFP:n mukaan.
Hän myös korosti, etteivät sodan toisen osapuolen tekemät sotarikokset oikeuta tekemään niitä itse.
Myöhemmin syksyllä tuomioistuimessa kuullaan todistajina rikosten uhreja.

”He ovat sankareita”

Yli vuoden pituiseksi ennustetusta oikeudenkäynnistä odotetaan suunnannäyttäjää tuomioistuimen muille jutuille. Omaa oikeudenkäyntiään odottaa Haagissa vangittuna muun muassa Kosovon entinen presidentti Hashim Thaci, hänkin entinen UCK:n johtohahmo.
Mustafa pidätettiin jo vuosi sitten ja siirrettiin Haagiin odottamaan oikeudenkäyntiä.
Haagin erikoistuomioistuin on perustettu Kosovon parlamentin päätöksellä, ja se toimii Kosovon lain puitteissa. Tuomarit ja muu henkilökunta ovat kuitenkin kansainvälisiä.
Monet kosovolaiset pitävät lännen painostuksen seurauksena syntynyttä tuomioistuinta puolueellisena, koska tutkimukset kohdistuvat vain Kosovon vapautusarmeijaan. Serbijoukkoja vastaan taistelleen UCK:n jäseniä pidetään albaanienemmistöisessä Kosovossa yleisesti sankareina, ja maan nykyjohto on miehitetty entisillä taistelijoilla.
– Mustafa ja muut voidaan tuomita vaikka sata kertaa, mutta minulle he ovat sankareita, joilla oli rohkeutta nousta vastustamaan Serbiaa, eläkeläinen Adem Idrizi kertoi AFP:lle Kosovon pääkaupungissa Pristinassa.

Epäilyjä laittomasta elinkaupasta

Kosovo-erikoistuomioistuin (Kosovo Specialist Chambers, KSC) ja sen erillinen syyttäjän virasto (Specialist Prosecutor’s Office, SPO) perustettiin EU:n ja Kosovon hallinnon sopimuksella vuonna 2015. Tämä edellytti Kosovon parlamentilta perustuslakimuutosta, joka mahdollisti Kosovon kansalaisten pidättämisen, oikeudenkäynnin ja mahdollisen vankeustuomion kärsimisen maan rajojen ulkopuolella.
Asia ei ollut Kosovossa helppo niellä, ja tuomioistuimen perustamisen mahdollistavaa lakia yritettiin myöhemmin kumota.
Kosovossa tehtyjä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan on käsitelty myös Haagissa toimineessa entisen Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa (ICTY). ICTY:ssä syytettynä oli Kosovon osalta sekä serbejä että Kosovon albaaneja.
ICTY:n mandaatti kuitenkin kattoi vain varsinaisten sotatoimien aikana tehtyjen tekojen tutkimisen kesäkuuhun 1999 saakka. KSC voi käsitellä vuosina 1998-2000 Kosovossa tehtyjä rikoksia, jotka liittyvät Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle vuonna 2011 valmistuneeseen raporttiin.
Sveitsiläisen Dick Martyn laatiman raportin mukaan ihmisiä oli pidetty laittomasti vangittuna Kosovossa sotatoimien päättymisen jälkeen ja heiltä otettuja elimiä oli kaupattu. Raportin mukaan suurin osa uhreista oli serbejä tai muita Kosovon vähemmistökansallisuuksien edustajia.

Kosovon sota, Naton pommitukset ja Ahtisaari

Raportin jälkeen perustettu EU:n selvitysryhmä (SITF) totesi, että todisteita rikoksista oli riittävästi ja että niiden käsittelyä varten pitäisi perustaa asianmukainen oikeudellinen instituutio.
KSC:n sijaintia Hollannissa on perusteltu todistajien pelottelun estämisellä. Erikoistuomioistuimen presidenttinä toimii bulgarialainen tuomari Ekaterina Trendafilova.
Serbien kansakuntansa kehtona pitämä Kosovo jäi osaksi niin sanottua Tynkä-Jugoslaviaa Jugoslavian hajottua 1990-luvun alussa. Serbia kiristi entisestään otettaan alueesta samalla kun UCK aloitti aseellisen toimintansa. Täysimittainen sota Kosovossa puhkesi 1998.
Naton keväällä 1999 aloittaminen pommitusten pehmittämä Serbia veti joukkonsa pois maakunnasta saman vuoden kesällä. Samaan aikaa aloitti toimintansa Kfor-rauhanturvaoperaatio, johon myös Suomi osallistui.
Presidentti Martti Ahtisaari oli keskeisessä roolissa taivuttelemassa Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin rauhaan kesällä 1999.
Kosovo julistautui lopulta itsenäiseksi helmikuussa 2008, mutta kiistaton sen asema ei ole vieläkään. Maan itsenäisyyden on tunnustanut vajaat 120 valtiota, mukaan lukien Suomi, mutta eivät kuitenkaan Venäjä ja Kiina eivätkä EU:n jäsenistä esimerkiksi Espanja ja Kypros. Kosovo ei ole YK:n jäsen, ja Serbia on onnistunut taivuttelemaan joitain pieniä valtioita myös perumaan tunnutuksensa Kosovon itsenäisyydelle.
Nyky-Kosovossa albaanienemmistö ja serbivähemmistö elävät omilla alueillaan tiukasti erossa toisistaan.

https://www.scp-ks.org/en/background
https://balkaninsight.com/2021/06/28/kosovo-war-crimes-courts-first-trial-will-set-a-precedent/
https://www.scp-ks.org/en/documents/council-europe-parliamentary-assembly-report-inhuman-treatment-people-and-illicit
https://emerging-europe.com/news/the-explainer-the-eus-kosovo-refuseniks/

Niilo Simojoki

STT

Kuvat:

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments