Virallinen kuolintodistus ei kelpaa – salolaisnaisen kuollut amerikantäti elää yhä Suomessa

5
Alkuperäinen amerikkalainen kuolintodistus ei riitä siihen, että Kaliforniassa menehtynyt suomalaisvanhus voitaisiin merkitä kuolleeksi myös Suomen väestötietojärjestelmässä. Kuva: Lasse Kylänpää

Salolaisen naisen iäkäs täti kuoli Yhdysvalloissa helmikuussa, mutta Kela ja eläkeyhtiö maksavat vainajan pankkitilille yhä kansanseläkettä ja työeläkettä. Passikin on voimassa vielä puolitoista vuotta.

– Tämä on ihan älytöntä, salolaisnainen puuskahtaa.

Nainen on tuskastunut siihen, ettei hän ole saanut Digi- ja väestötietovirastoa merkitsemään tätiään kuolleeksi. Alkuperäinen amerikkalaisviranomaisten kuolintodistus ja kopio vainajan passista eivät riitä poistamaan tätiä elävien kirjoista.

”Valtion sekä eläkeyhtiön etu olisi, että tätini kuolema saataisiin virallistettua. Olen yrittänyt, mutta ilmeisesti se ei onnistu”, nainen kirjoitti DVV:lle elokuussa.

Ulkomailla kuolee vuosittain satoja Suomen kansalaisia. Viime vuonna ulkoministeriön konsuliasioiden yksikkö oli mukana hoitamassa 509 kuolemantapausta. Määrä on vähän pienempi kuin aiempina vuosina.

Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä on pitää rekisteriä Suomen kansalaisista asuivatpa he missä maassa tahansa.

– Omaisten pitäisi huolehtia, että saamme tiedon kuolemasta. Jos omaisia ei ole ja tieto ei kulje, kukaan ei tiedä, että ihminen on kuollut. Silloin Suomessa jatketaan niin kuin ennenkin, henkikirjoittaja Maria Lunabba DVV:sta sanoo.

Kaikista menehtyneistä ei välttämättä saada kuolintietoa lainkaan. Lunabban mukaan on mahdotonta arvioida, montako kuollutta on väestökirjanpidon mukaan yhä elossa.

Kerran vuodessa väestörekisteristä haetaan sata vuotta täyttäneet, joiden elämästä tai kuolemasta Suomen viranomaiset eivät ole saaneet tietoa viiteen vuoteen. Kadonneet julistetaan kuolleiksi. He ovat yleensä ulkomaille muuttaneita suomalaisia.

Salolaisnaisen täti oli kuollessaan 94-vuotias. Hän muutti Yhdysvaltoihin jo nuorena, mutta kävi aina välillä Suomessa tekemässä töitä. Salossa hän pistäytyi sukuloimassa viimeisen kerran kymmenkunta vuotta sitten.

Kuolintodistuksen mukaan täti menehtyi Kaliforniassa 6. helmikuuta, ja hänet tuhkattiin 12. maaliskuuta. Häneltä jäi kaksi Yhdysvalloissa syntynyttä lasta, joita salolaisnainen on hätistänyt ilmoittamaan kuolemasta Suomen edustustolle.

– Tartuin asiaan, kun alkoi tuntua siltä, etteivät serkkuni saa sitä hoidettua.

Nainen sai serkuiltaan lopulta kirjeen, jossa oli amerikkalainen kuolintodistus.

– Se ei kuitenkaan riitä, nainen tuskailee.

Asia ei ole edennyt kuukausiin. Digi- ja väestötietovirasto edellyttää, että kuolintodistus on laillistettu apostille-todistuksella.

”Asiakirjoja tulee ympäri maailmaa.”

Apostille on todistus siitä, että asiakirjan on allekirjoittanut henkilö, jolla on siihen oikeus. Vaatimus perustuu Haagin yleissopimukseen, jonka on allekirjoittanut toistasataa maata.
Suomessa väestötietolaki edellyttää, että ulkomainen asiakirja on alkuperäinen ja laillistettu. Tarkoitus on taata, että dokumentti on oikea.

– Asiakirjoja tulee ympäri maailmaa. Ilman apostillea meillä ei olisi mahdollisuuksia tutkia, ovatko ne varmasti virallisia. Kysymys on oikeusturvasta, ettei toista ihmistä voi ilmoittaa kuolleeksi ilman kansainvälisissä sopimuksissa määriteltyjä asiakirjoja ja menettelyjä, Lunabba korostaa.

Ulkomailla asuu noin 300 000 Suomen kansalaista. Eniten heitä on Ruotsissa.

– Onneksi, Lunabba sanoo.

Ruotsi lähettää automaattisesti tiedot kuningaskunnassa kuolleista Suomen kansalaisista. Järjestelmässä on kuitenkin reikä – Ruotsi ei toimita tietoja kaksoiskansalaisista, joilla on sekä Suomen että Ruotsin kansalaisuus. Tiedonkulku jää tällöin omaisten huoleksi.
EU-maissa menehtyneistä suomalaisista DVV:lle riittää virallinen kuolintodistus.

Suurin osa maailman maista on allekirjoittanut Wienin yleissopimuksen. Se velvoittaa valtioita ilmoittamaan viipymättä ulkomaan kansalaisen kuolemasta tämän kotimaan edustustolle.

– Valitettavasti se ei toimi. Hyvin harvoin me saamme tietoa, jos joku kuolee vanhuuteen maassa, jossa hän on asunut kauan, henkikirjoittaja Maria Lunabba toteaa.

Tapaturmaisista kuolemista tieto kulkee Lunabban mukaan paremmin.

Kaliforniassa asuu lähes neljäkymmentä miljoonaa ihmistä. Salolaisnaisen täti eleli Orangen piirikunnassa, jossa on yli kolme miljoonaa asukasta.

Kirjautumalla Kalifornian väestökirjanpitoon näkee, että pelkästään Orangessa kuoli helmikuussa 253 yli 85-vuotiasta, jotka olivat syntyneet ulkomailla.

”Hamaan tappiin asti sitä ei makseta.”

Suomessa amerikantäti on yhä eläkkeensaaja. Kela ja eläkeyhtiö ovat maksaneet hänen pankkitililleen kuoleman jälkeen yli 4 000 euroa.

– Meille riittää pelkkä lähisukulaisen tekemä ilmoitus kuolemantapauksesta. Sen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesta, mutta mitään tiettyjä asiakirjoja ei vaadita, lakimies Jonna Salmela Kelasta muistuttaa.

Ruotsista ja Norjasta Kela saa listaukset kuolleista eläkkeensaajista kuukausittain. Joka toinen vuosi Kela tekee Salmelan mukaan myös määräaikaistarkistuksen ulkomailla asuvien eläkkeistä.

– Jos siihen ei vastaa, eläkkeen maksu katkeaa kansaneläkelain nojalla automaattisesti. Hamaan tappiin asti sitä ei makseta.

Lähisukulaista Kela ei ole määritellyt. Hallintolaissa setä, täti ja eno luetaan vielä läheisiksi.

Suomesta maksetaan työ- ja kansaneläkettä yli 140 maahan. Kaikki eläkkeensaajat eivät suinkaan ole suomalaisia. Työeläkettä on voinut kertyä vaikkapa puolalaiselle muusikolle Suomessa 1970-luvulla soitetuista ravintolakeikoista.

– Meille riittää, että omainen soittaa ja kertoo, että hänen läheisensä on kuollut. Me keskeytämme silloin eläkkeen maksamisen, eläkepalvelujohtaja Voppe Salokari Varmasta kertoo.

Salokarin mukaan Varma lähettää eläkkeensaajille aina vuodenvaihteessa ilmoituslomakkeen, joka pitää palauttaa. Jos vastausta ei kuulu, eläkkeenmaksu pysähtyy.

Myös Ilmarinen lähettää ulkomailla asuville eläkkeensaajilleen vuosittain kyselyn. Eläkejohtaja Outi Pekkarisen mukaan joka vuosi tulee muutama tapaus, ettei kyselyyn tule vastausta ja eläkkeen maksaminen keskeytetään.

– Tosiasia on, etteivät kuolintiedot kaikkein eksoottisimmista maista kulkeudu meille aina kovin nopeasti.

Elossa olevat eläkkeensaajat ottavat kyllä yhteyttä, jos rahantulo yllättäen tyrehtyy.

Salolaisnainen sanoo työlääntyneensä. Siitä kertoo myös hänen DVV:lle lähettämänsä sähköposti:

”Taidan nyt luovuttaa ja jättää asian Kaliforniassa asuvien serkkujeni murheeksi. He ovat kuolleen tätini lapsia ja heidänhän hoidettavaksi tämä kuuluisikin. Yritin vain auttaa, kun he eivät saaneet asiaa toimeksi”.

Amerikantäti pysynee Suomessa elävien kirjoissa siihen asti kun hänen kalifornialaiset perillisensä hankkivat laillistamistodistuksen osavaltionsa viranomaisilta.

Salon Seudun Sanomat ei julkaise vainajan eikä sukulaisten nimiä heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.

Valtaosa vanhuuseläkkeitä

Kela ja eläkeyhtiöt maksoivat ulkomailla asuville eläkkeensaajille 293 miljoonaa euroa eläkkeitä viime vuonna. Valtaosa on vanhuuseläkkeitä.
Eläketurvakeskuksen mukaan Ruotsissa asuvien eläk­keen­saa­jien kes­ki­mää­räi­nen ko­ko­nai­se­lä­ke oli vain 233 euroa kuu­kau­des­sa, mutta . Portugalissa asuvien miesten peräti 4 033 euroa.
Suomessa asuville eläkkeensaajille maksettiin eläkettä viime vuonna yhteensä 31,8 miljardia euroa. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 762 euroa.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
3 päivää sitten

Missä on hulluuden ylittävä raja?

Apostille
3 päivää sitten

Kannattaisi asiat hoitaa lain mukaisesti, niin ei tarvitsisi vuosikausia valittaa.

Pertti
3 päivää sitten

Täytyy tehdä niin kuin laki sanoo ja lopettaa ruikuttaminen.

Yksi täti
3 päivää sitten

Hyvä nostaa tämäkin kuoppa esille tässä hienosti digitalisoidussa maailmassa.

MOT
3 päivää sitten

Virkamiesarmeijan työn tulos.