
Kuusjoen kirjastossa on esillä Leena Raukolan ikoninäyttely. Esillä on parikymmentä ikonia, jotka ovat syntyneet puolentoista vuoden sisällä.
Ikänsä piirtämistä ja akvarellimaalausta harrastanut Kuusjoki-Seuran puheenjohtaja teki työuransa mainosalalla. Ikonimaalauksen hän aloitti Salon kansalaisopiston kurssilla vuonna 2016.
– Tiesin heti, että tämä on minun juttuni.
Ikoneja tehtäessä värit valmistetaan joka maalauskerralla uudestaan.
– Munankeltuaisesta ja valkoviinistä tehdään emulsio, johon sekoitetaan värit pigmenttijauheina.

Raukola tykkää ikonimaalauksen tavasta: ensin maalataan tummilla väreillä, joita aletaan vaalentaa.
– Jo ikonin teossa on symboliikkaa, joka tuo pimeydestä valoon, hän huomauttaa.
Ikonit kuuluvat kiinteästi ortodoksiseen kristillisyyteen, mutta Leena Raukola ei ole ortodoksi.
– Nykyään ollaan niin ekumeenisia, että evankelisluterilaisissakin kirkoissa on ikoneja. Maalauskursseilla valtaosa on muita kuin ortodokseja.
Ortodoksille ikoni ei ole taideteos, vaan uskonnon harjoittamiseen käytettävä esine. Ikonia ei perinteisesti signeerata, eikä niihin maalata omia aiheita. Ikonit ovat toisintoja alkukuvista.
– Vanhimmat mallit ovat 500-luvulta. Ikoneja alettiin tehdä, kun ihmiset eivät osanneet lukea ja matkat kirkkoon olivat pitkiä. He pystyivät hiljentymään rukouksiin niiden ääreen ja oppimaan niistä; ikonit välittivät sanaa kuvan muodossa.

Tyyliteltyjen kuvien aiheina voi olla Kristus, Jumalanäiti, muita pyhiä ihmisiä, enkeleitä tai kirkollisia tapahtumia. Näyttelyssä oleva ikoni Jumalanäiti Suljettu puutarha on koristeltu tshekkiläisin kristallein.
– En juuri käytä koristeita enkä pahemmin kultaakaan. Toisinaan käytän vaaleaa kultaa, moon goldia, Raukola huomauttaa.
– Ikoneissa Jumalanäidillä on kolme tähteä; yksi otsalla ja yksi kummallakin olkapäällä. Se kertoo siitä, että Maria oli neitsyt ennen synnytystä, synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen.
Raukolan lehtipuualustalle maalaamat ikonit edustavat eri tyylilajeja. Bysanttilaisella tekniikalla ikonit tehdään paksuilla väreillä ja maalataan niin sanotusti kokonaan umpeen. Venäläinen tekniikka on kevyempää ja hennompien värien prosopon-tekniikka tuottaa vielä vaaleampaa, kuultavaa jälkeä.

Ikoniinsa Pyhä Gerasimos Jordanialainen Raukola on kuvannut pyhittäjän, joka kertomuksen mukaan kuuli leijonan karjuvan kivusta Jordanin rannalla, poisti piikin sen tassusta ja sai siitä elinikäisen kumppanin. Raukola toteaa vanhan miehen ryppyisten ja kolhuisten kasvojen olevan mielenkiintoiset maalata vastapainona Kristuksen ja Jumalanäidin sileille poskille.
Yksi näyttelyn ikoneista on Naantalin nimikkoikoni Efesoksen nukkujat, joka kuvaa seitsemää miestä luolassa.
– He menivät piiloon kristittyjen vainoa ja nukkuivat 200 vuotta.
Koptilaisten kuvamallien mukaan tehdyt ovat muita suoraviivaisempia ja naivistisia kuten näyttelyssä esillä oleva Pyhä ylienkeli Mikael.

Leena Raukola iloitsee uuden oppimisesta.
– Naantalissa saan oppia yhdeltä Suomen huipuista Mari Zabyshnyiltä.
Ennen koronapandemiaa Raukola kävi Pietarissa oppimassa kohotekniikkaa. Useista Raukolan käymistä ikonimaalauskursseista kolmella on opettanut Moskovan hengellisen akatemian ikonimaalauksen pääopettaja Natalia Aldoshina.
Raukola opettaa myös itse ikonimaalausta Turun tuomiokirkkoseurakunnassa ja Tammelan seurakunnassa.
– Mukaan on tullut useampia miehiä. Aiemmin kurssit olivat naisvoittoisia.

Leena Raukolan ikoninäyttely 29.10. asti Kuusjoen kirjastossa (Ylikulmantie 240). Avoinna ti klo 14–18.00, ke klo 12–16, to klo 13–16 ja pe klo 10–15.